Lahjoitusvaroja peltojen kasvihuonekaasujen vaihdon mittausasemaan Viikkiin

Maa- ja vesitekniikan tuki ry on päättänyt tehdä huomattavan lahjoituksen Helsingin yliopistolle. 750 000 € lahjoitus on osoitettu maatalous-metsätieteiden koulutusalalle.

– Yhdistyksemme haluaa panostaa maaperän tutkimukseen ja suojeluun taistelussa ilmastonmuutosta, maan köyhtymistä ja vesien rehevöitymistä vastaan, kertoo toiminnanjohtaja Minna Maasilta.

Tämä on erittäin ajankohtainen teema globaalistikin ja sopii hyvin maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan suunnitelmiin. Yliopisto aikoo käyttää lahjoituksen peltomaan hiilen sitoutumista ja kasvihuonekaasujen vaihtoa mittaavan, kansainvälisestikin ainutlaatuisen aseman perustamiseen.

Lahjoitus on yksi Maa– ja vesitekniikan tuki ry:n (MVTT) historian suurimpia yksittäisiä lahjoituksia. Yhdistys on tukenut Helsingin yliopiston toimintaa jo aiemminkin ja on alansa merkittävin tukija Suomessa.

– Maatalouden vesiasiat ovat olleet toimintamme alku ja osa sen ydintä ja ovat sitä edelleen, toteaa Maasilta.

Huippuluokan tutkimuslaitteistoa Viikkiin

Pariisin ilmastosopimuksen mukaan nostamalla maaperän hiilivarastoa 0,4 % vuodessa voidaan kumota ilmakehässä havaittu CO2 nousu. Pelto- ja laidunmailla on valtava potentiaali sitoa hiiltä ilmakehästä ja hillitä ilmastonmuutosta, mutta hiilensidonnan mekanismeista tarvitaan tieteellistä tutkimusta. Sekä MVTT että maatalous-metsätieteellinen tiedekunta kokevat tärkeäksi panostaa alan tutkimuksen edistämiseen, ja Helsingin yliopisto aikoo käyttää lahjoituksen peltojen kasvihuonekaasujen vaihdon mittausaseman perustamiseen.

Tätä Viikin pelloille perustettavaa SMEAR-Agri -mittausasemaa ovat tukeneet rahoituksellaan myös Weisell-säätiö ja Suomen Akatemia. Asemaan otetaan mallia Hyytiälässä jo lähes 30 vuotta toimineen SMEAR II -lippulaiva-aseman toiminnasta.

Viikin pelloilla tullaan tutkimaan, miten nurmi, ja myös vilja, sitoo hiiltä ja miten sääolot ja nurmen käytön toimenpiteet kuten niitto, laidunnus, mahdollinen lannoitus tai viljeltävät nurmilajit vaikuttavat hiilen sidontaan ja samalla kaikkien kasvihuonekaasujen vaihtoon. 

Apulaisprofessori Mari Pihlatie iloitsee lahjoituksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.

– Perustettavalla huipputason mittausasemalla mitataan jatkuvatoimisesti kaikkien kolmen kasvihuonekaasun – hiilidioksidin, metaanin ja dityppioksidin – päästöjä ja nieluja. Kasvihuonekaasujen vaihdon kautta saamme selville, milloin nurmi sitoo hiiltä, ja kuinka paljon nurmi tai maaperä päästää dityppioksidia, ja miten esimerkiksi laiduntavat lehmät vaikuttavat nurmen metaanitaseeseen.

Pihlatie kertoo, että aseman avulla voidaan myös tutkia sääolojen vaikutuksia hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen päästöihin ja sitä kautta selvittää miten ilmastonmuutoksen muuttuvat ilmasto-olot vaikuttavat maatalouden hiilen sidontaan ja muihin kasvihuonekaasupäästöihin.

Mittausasema on aivan Itämeren äärellä, joten sillä voidaan tutkia myös valumavesien (pintavalunta ja salaojat) mukana kulkeutuvan hiilen ja ravinteiden määrää ja myös maatalouden vesistövaikutuksia.

– Valumavesien mukana kulkeutuvat hiiliyhdisteet jäävät usein tutkimatta, joten asemalla huomioidaan sekä ilman että vesien mukana kulkeutuvat hiilivirrat, ravinteet ja kasvihuonekaasut, Pihlatie kuvailee.

Ilmastonmuutoksen ymmärtäminen vaatii perustutkimusta

Helsingin yliopiston kansleri, fysiikan professori Kaarle Hämeri näkee aseman perustamisen erittäin tärkeänä juuri hiilen kierron perusteiden tutkimukselle.

– Ilmastonmuutoksen kunnollinen ymmärtäminen vaatii ainevirtojen ja varastojen, eli tässä tapauksessa hiilen kierron ymmärtämistä. Peltoympäristö on globaalisti hyvin merkittävä ympäristö, jossa hiilensidontaa voidaan lisätä merkittävästi. Hiilensidontaa voidaan parantaa, mutta se pitää varmistaa kvantitatiivisesti mittauksiin perustuen, Hämeri toteaa.

Kansleri jatkaa:

– On juhlava ja hieno hetki yliopistolle saada tällainen lahjoitus ja saada se sellaiseen käyttöön, jolla on iso yhteiskunnallinen vaikutus. Tämä on sellainen perustehtävä, jota yliopistolla halutaan tehdä.

Lisätietoja

Mikä on SMEAR-Agri-asema?

Station for Measuring Ecosystem-Atmosphere Relations eli SMEAR on mittausasema, jolla mitataan ekosysteemien ja ilmaston välisiä ainevirtoja ja kasvihuonekaasujen vaihtoa. Helsingin yliopistolla on asemia jo Hyytiälässä, Värriössä, Kuopion Puijolla, Helsingissä Kumpulan kampuksella ja Pekingissä Kiinassa.

SMEAR-Agri on ensimmäinen peltomaalle perustettava asema.  Se mahdollistaa jatkuvatoimiset ja ympärivuotiset mittaukset maatalousmaan ilmastovaikutuksista. Pitkäjänteisellä tutkimustyöllä saadaan tietoa vuosien välisestä vaihtelusta, sään ääri-ilmiöiden vaikutuksista hiilen sidontaan ja kasvihuonekaasujen vaihtoon sekä ravinteiden ja hiilen virroista veden mukana. Samalla voidaan tutkia viljelytoimenpiteiden ja sään yhteisvaikutuksia ilmasto- ja vesistökysymyksiin.

Asema myös mahdollistaa erilaisten ns. ilmastoystävällisten maatalouskäytäntöjen, tai toimenpiteiden, testauksen, niiden vaikutusten mittaamisen ja tuottaa tietoa sitä kautta päätöksenteon tueksi.

Periaatteena avoin data

Jatkuvatoiminen data prosessoidaan ja tarjotaan tutkijoiden ja päättäjien käyttöön. Mittausaineistosta lasketaan hiilen sidonnan ja kasvihuonekaasujen vaihdon vuositaseita. Tämän kautta pystytään arvioimaan nurmen/viljelyn kokonaisvaikutus ilmastoon vuositasolla, kasvukauden aikana, talvella jne. Tulokset toimivat päätöksenteon tukena, auttavat pienentämään epävarmuuksia ja auttavat päättäjiä suuntaamaan tukitoimia ilmastoystävällisiin käytäntöihin.

Data on myös yliopiston opiskelijoiden käytettävissä ja asema tukee siten yliopisto-opetusta, ja kasvattaa tulevia tutkijoita ja päätöksentekijöitä. Asemalla on avoimet ovet vieraileville tutkijoille, se toimii tutkimushankkeiden perustana ja sitä voidaan käyttää koulutuksissa, yliopiston viestinnässä ja kansalaisten osallistamisessa.

SMEAR-AGRI -mittausasema