Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aron , väitöskirjatutkija Salla Veijonahon ja työryhmän toteuttamaan pitkittäistutkimukseen osallistui yli kolmetuhatta 11–15-vuotiasta helsinkiläisnuorta.
TeensGoGreen-hanke kuuluu uuteen EDUCA Education for the Future-lippulaivaan, joka aloittaa tammikuussa 2024.
Neljä erilaista ilmastoahdistus- ja ilmastonmuutoksen kieltämisprofiilia
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä erilaista ilmastoahdistus- ja ilmastonmuutoksen kieltämisprofiilia. Aiemmat Suomessa tehdyt tutkimukset ovat olleet poikkileikkauksia, mutta tämä tutkimus on pitkittäistutkimus suurella aineistolla.
Puolet nuorista oli huolettomia ilmastonmuutoksen suhteen (n. 50 % vastaajista). He kokivat vain vähäistä ilmastoahdistusta, mutta eivät myöskään kieltäneet ilmastonmuutoksen olemassaoloa. Tällä ryhmällä oli myös profiilien vertailussa korkein yleinen hyvinvointi.
Profiilissa kiinnostavinta on se, että vaikka mediassa usein tunnutaan korostavan nuorten korkeaa ilmastoahdistusta, niin iso osa tämän tutkimuksen nuorista ei kokenut ilmastoahdistusta.
– Toisaalta voidaan ajatella, että tämä on hyvä asia, sillä ilmastonmuutoksen hillintä vaatii ennen kaikkea aikuisista lähtöisin olevia yhteiskunnallisia toimia, eikä yksittäisten nuorten kuuluisi kantaa ilmastonmuutoksen taakkaa harteillaan, Salla Veijonaho toteaa. – Mutta toisaalta on myös luonnollista, että nuoret kokevat ilmastoahdistusta, kun he pohtivat epävarmuutta tulevaisuudestaan ilmastonmuutoksen keskellä.
Joka viides nuori oli ilmastomuutoksen kieltäjä (n. 20 % vastaajista). He eivät siksi kokeneet ilmastoahdistusta.
Joka viides nuori taas oli sitoutunut ilmastonmuutokseen emotionaalisesti (n. 20 % vastaajista). Tällä ryhmällä oli kohonneet arvot erityisesti ilmastoahdistuksen tunneulottuvuuksissa, jotka liittyivät ilmastonmuutoksesta aiheutuviin keskittymisvaikeuksiin, huoleen, riittämättömyyden ja syyllisyyden tunteisiin. Tämä ryhmä toimi muita enemmän ympäristövastuullisesti
– Kun löydettyjä profiileja vertailtiin yleisen hyvinvoinnin suhteen, kuten tyytyväisyys elämään ja masennusoireet, ja ympäristövastuullisen toiminnan suhteen, joita olivat päivittäiset ympäristöteot omassa elämässä, esimerkiksi kierrätys ja energian säästö, tämä ryhmä erosi muista sillä, että he tekivät eniten ympäristövastuullisia tekoja, Veijonaho kertoo.
Tutkimuksessa löydettiin vielä neljäs profiili, jossa joka kymmenes nuori oli ilmastonmuutoksesta ylikuormittunut (n. 10 % vastaajista). Tähän ryhmään kuuluvat nuoret kokivat samanaikaisesti voimakasta uupumusta suhteessa ilmastonmuutokseen ja suhtautuivat kieltävästi ilmastonmuutoksen olemassaoloon. Samalla he kokivat myös alhaisempaa yleistä hyvinvointia.
– He erosivat toisesta korkean ilmastoahdistuksen profiilista myös sillä, että he kokivat ilmastoahdistuksesta aiheutuvia toiminnallisia vaikutuksia. He siis kokivat, että huoli ilmastonmuutoksesta vaikeuttaa heidän ihmissuhteitaan, koulunkäyntiään ja hauskanpitoa vapaa-ajalla. Emotionaalisesti sitoutuneiden profiilissa ilmastoahdistuksen toiminnalliset muodot olivat alhaisia, Veijonaho sanoo.
Ilmastoahdistus ei ole pysyvä tila vaan se kehittyy ja muuttuu
Profiilien pitkittäinen tarkastelu osoittaa, ettei ilmastoahdistus ole yleensä mikään pysyvä tila, vaan se kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Nuoret voivat myös kokea samanaikaisesti sekä vahvaa ilmastoahdistusta että kieltää ilmastonmuutoksen. Ilmastoahdistuksen kokemus myös muuttuu jatkuvasti.
– Nuoret, jotka kuuluivat matalan ilmastoahdistuksen profiileihin ensimmäisenä vuonna, saattoivat siirtyä korkean ilmastoahdistuksen profiileihin toisena vuonna, ja toisin päin, Katariina Salmela-Aro kertoo.
TeensGoGreen-hankkeessa ilmastoahdistuksen profiileja ja niiden muutosta tutkittiin ensimmäistä kertaa ja muutoksia pitäisikin tutkia lisää.
Muutokset koetun ilmastoahdistuksen määrässä saattaa liittyä nuorten hallintakeinoihin, joita he käyttävät oman ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja kanavoimiseen.
Hyvät ja rakentavat hallintakeinot voivat edesauttaa sitä, ettei ilmastoahdistusta aktiivisesti koeta, kun taas vähemmän rakentavat saattavat lisätä ahdistusta ja johtaa lamaantumiseen.
– Ilmastoahdistuksen kokemisella on myös hopeareunus, koska se saattaa toimia motivoivana voimavarana ja kannustaa ilmastovastuulliseen toimintaan omassa elämässä, toteaa Salmela-Aro.
Salmela-Aro haluaa korostaa sitä, että tässä tutkimuksessa kohteena olivat lapset (11–15-vuotiaat) ja että myös lapset kokevat ilmastoahdistusta. Tutkimus osoittaa, että lapsilla tapahtuu ilmastoahdistuksen profiilin muutoksia ja että heihin voi vaikuttaa.
– Varhaisnuoruus on aikaa, jolloin aloitamme oman identiteettimme ja maailmankuvamme rakentamisen. Siksi tämä vaihe on erityisen tärkeä, jos haluamme opettaa nuorille kompetensseja, jotka auttavat heitä elämään ilmastonmuutoksen keskellä, Veijonaho kertoo.
Tutkimusartikkeli Profiles of climate change distress and climate denialism during adolescence: A two-cohort longitudinal study on julkaistu vertaisarvioidussa International Journal of Behavioral Development-tiedelehdessä.
Kirjoittajat:
Salla Veijonaho, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Maria Ojala, School of Law, Psychology and Social Work, Örebro University
Lauri Hietajärvi, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto