Koulumaailman haasteet vaativat tutkimukseen perustuvia korjaustoimia: oppimistulokset laskevat ja koulunkäynnin keskeyttäminen lisääntyy. Samalla teknologiset innovaatiot ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän kasvu muokkaavat opetusta ja opiskelutapoja.
Koulutuksen tulevaisuus EDUCA -lippulaiva yhdistää kasvatustieteen, psykologian, oppimisanalytiikan, sosiologian ja taloustieteen asiantuntemuksen koulutussektorin tutkimukseen ja kehittämistyöhön.
EDUCA-lippulaivan konsortion muodostavat Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistojen sekä Aalto-yliopiston tutkijat, ja sitä johtaa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.
Kaikkiaan EDUCA-lippulaiva kokoaa yhteistyöhön satoja tutkijoita Suomesta ja ulkomaisista huippuyliopistoista kuten Harvardista, Yalesta ja Oxfordista.
– EDUCA-lippulaivassa rakennettavan aineistoinfrastruktuurin avulla pystytään keräämään erittäin laajoja aineistoja oppijoiden oppimistuloksista, oppimisvaikeuksista, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Nämä tiedot voidaan myös yhdistää jo olemassa oleviin rekisteriaineistoihin, mikä mahdollistaa monipuolisen ja monitieteisen aineistoanalyysin ja tekoälypohjaiset ennusteet. Lisäksi voidaan kehittää oppijoiden tarpeisiin vastaavia skaalautuvia digitaalisia interventioita ja tutkia niiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Aineistoinfrastruktuuri tullaan myös avaamaan laajasti tutkijoiden käyttöön, sanoo Marja-Kristiina Lerkkanen.
Tutkimusperusteisuutta koulutuspoliittiseen päätöksentekoon
Lippulaivan avulla vahvistetaan koulutuspoliittisten päätösten ja kokeilujen tutkimusperusteisuutta sekä opettajien ja rehtoreiden osaamista. Tutkimus lisää ymmärrystä yksilöllisten ja sosiaalisten oppimisprosessien variaatiosta, optimaalisista oppimishetkistä ja koulutukseen kiinnittymisen haasteista sekä skaalautuvien opetusteknologisten ratkaisujen vaikuttavuudesta.
– Tutkimusperusteisen tiedon tarve koulutuksen ja opetuksen uudistamiseen liittyvässä päätöksenteossa niin Suomessa kuin maailmassa on ilmeinen. Haasteet ovat yhteisiä, mutta ratkaisut eivät ole tyypillisesti olleet tutkimusperusteisia. EDUCA-lippulaiva tulee vastaamaan tähän haasteeseen, arvioi Lerkkanen.
– EDUCA-ekosysteemi on maailmassa uniikki. Se pohjautuu Unescon palkitsemaan digitaaliseen ViLLE-oppimisympäristöön, joka on jo nyt käytössä yli 70 prosentissa suomalaisista kouluista ja useassa kymmenessä maassa. Se mahdollistaa tutkimuspohjaiset ja skaalautuvat yksilölliset ja ryhmäkohtaiset analyysit ja interventiot luokkahuonetasolta kansalliselle tasolle saakka. EDUCA- ekosysteemi mahdollistaa saumattoman yhteistyön oppijoiden, opettajien sekä tutkijoiden ja päätöksentekijöiden kanssa, sanoo professori Mikko-Jussi Laakso Turun yliopistosta.
Helsingin yliopisto keskittyy oppimisen vaihtelun ja opettajien hyvinvoinnin tutkimukseen
Helsingin yliopistossa EDUCA-lippulaivan tutkimusta johtaa akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro.
– Helsingin yliopiston fokus EDUCA:ssa on oppimisen vaihtelu, joka on koko lippulaivan keskeinen käsite, sekä rehtori- ja opettajabarometrit.
Oppimisen, motivaation ja hyvinvoinnin vaihtelun tutkimusta tehdään kolmella eri tasolla. Ensinnäkin yksilön kannalta eri aikoina, oppiaineissa ja tilanteissa, toiseksi eri oppijoiden välillä ja kolmanneksi eri konteksteissa.
Opettajien ja rehtoreiden barometrien ja pitkittäistutkimuksien avulla tutkitaan opettajien ja rehtoreiden hyvinvoinnin ja työn muokkaamisen kehitystä.
Suomen Akatemia valitsi neljä uutta lippulaivaa 24. lokakuuta. Lippulaivat ovat laajoja osaamiskeskittymiä, joissa yhdistyvät korkealaatuinen tutkimus ja monipuolinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä vahva yhteistyö yritysten ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa.