Suomen ja Venäjän energiakulttuurien erilaisuus vaikeuttaa kansainvälisten ja ylirajaisten ympäristövaikutusten arviointia. Juuri käynnistyneen Flowision-konsortion johtajan, professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan energiatuotantoketjujen näkyvyys tai näkymättömyys on aina poliittista.
– Energiainfrastruktuurien näkymättömyyttä tai tuotantoketjujen visuaalista esille tuomista pidetään epäpoliittisena, insinööreille ja kauppatieteilijöille jätettävänä asiana. Näin ei kuitenkaan ole. Energia ja jäte on näkyvyytensäkin puolesta osa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa, Tynkkynen sanoo.
Hankkeessa edistetään ilmastoystävällistä politiikkaa ja hyviä käytäntöjä. Tutkijat perehtyvät muun muassa energia- ja jäteinfrastruktuureihin sekä siihen, miten energiateollisuudessa, mediassa ja kansalaisaktivismin piirissä energiasta ja jätteistä puhutaan ja miten näiden virrat tehdään näkyviksi.
Kohti hiilineutraalia maailmaa
Tavoitteena on tuottaa välineitä hiilineutraaliin maailmaan siirtymiseksi. Venäjällä kansallista identiteettiä rakennetaan öljyyn ja kaasuun perustuvan energiavaurauden varaan. Fossiilienergian tuotantoprosessit vaikuttavat suoraan monen arkeen, ja niistä ollaan ylpeitä. Suomessa energia taas on suurelta osalta tuontitavaraa, ja muun EU:n lailla Suomi pyrkii hiilineutraaliksi, joten meillä etenkin fossiiliset energiavirrat pikemminkin piilotetaan arkimaisemasta kuin nostetaan esille.
– Olemme yhä riippuvaisia fossiilisesta energiasta. Tämän seikan tekeminen näkyväksi lisää keinoja luopua fossiilisista polttoaineista, kun tiedämme, milloin kuluttamamme energia on fossiilista tai uusiutuvaa, Tynkkynen toteaa.
Sitä, mitä ei tunnisteta, ei voida muuttaa. Vaikka Suomi ja Eurooppa panostavat merkittävästi uusiutuvaan energiaan, energiamurrosta ja hiilineutraaliutta on vaikea saavuttaa niin kauan kuin unohdetaan piilossa olevat fossiilivirrat, jotka edelleen kattavat noin kolme neljännestä koko Euroopan energiatarpeesta.
– Se, että opimme jäljittämään käyttämämme energian ja näkemään sen kokonaisvaikutukset, auttaa meitä tekemään valintoja. Aivan kuten tupakan vaikutukset on tuotu askien kansiin, fossiilienergian virrat ja niiden moninaiset ympäristö- ja terveysvaikutukset tulisi tehdä yhteiskunnallisesti näkyviksi.
Perustutkimuksen kautta hanke avaa energiasektorin, median ja kansalaisaktivismin keinoja luoda kuvaa energiasta ja jätteistä yhteiskunnallisina ilmiöinä.
Hankkeessa tehdään näkyväksi luonnonvarojen virtoja läpi yhteiskuntien tutkijoiden, toimittajien ja taitelijoiden yhteistyönä. Hankkeen tutkimusaiheista, energia- ja jätevirroista Suomessa ja Venäjällä, tuotetaan sekä lehtiartikkeleita, dokumenttifilmi että valokuvanäyttely. Näin vaietut, piilotetut tai yksipuolisesti esitetyt energia- ja jätevirrat tuodaan yhteiskunnallisen keskustelun kentälle uudessa valossa.
Venäjän energiakulttuuri nojaa yhä fossiilisiin luonnonvaroihin
Venäjää tuskin pidetään maana, joka voisi opettaa muita kestävämmiksi, sillä maassa on suuria ympäristöongelmia. Venäjän poliittisen johdon ja koko yhteiskunnan voimakas taloudellinen ja kulttuurinenkin riippuvuus fossiilisesta energiasta avaa kuitenkin uusia näkökulmia.
– Tutkimalla venäläistä energiakulttuuria voimme oppia näkemään energiavirrat, jotka nyt ovat näkymättömissä, ja tekemään päätöksiä, jotka vaikuttavat niihin. Sitä kautta voidaan edistää vastuullisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa myös maailmanlaajuisesti.
Tutustu teemaan Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuus