Asumisen päästöt ovat Suomessa vähentyneet, mutta ruokapöydässä pitää petrata — pienituloisen on vaikea remontoida arkeaan

Kuluttajien syyllistäminen on turhaa, jos heille ei tarjota työkaluja muutokseen, kuluttamista tutkiva Kaisa Matschoss sanoo.

Uutinen on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2023.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi yhteenvetoraporttinsa maaliskuun puolivälissä. Viesti oli huolestuttava: nykytahdilla ilmasto lämpenee reilusti yli puolentoista asteen tavoitteen. Vuoteen 2100 mennessä ilmasto on lämmennyt jo yli kolme astetta.

— Raportti tuo esiin sen, että maailma joka tapauksessa muuttuu. Ilmastonmuutos asettaa aikapaineen, ja toimia on pakko tehdä nyt, kuluttamisen tutkija Kaisa Matschoss sanoo.

Joillakin aloilla ilmastolle haitallinen kuluttaminen on vähentynyt.

— Suomessa erityisesti asumisen päästöt ovat vähentyneet.

Toisaalta esimerkiksi ruokasektorilla olisi varaa petrata. Ilmastoruokaohjelma jäi päättyneellä hallituskaudella toteuttamatta.

Pienituloisille tukea?

— Jos kuluttajalle ei anneta työkaluja muutokseen, häntä syyllistetään turhaan, Matschoss arvioi.

Sähkön hinnannousu herätti viime talvena huolta. Osa kansalaisista on valmis energian hinnan nousun kaltaisiin muutoksiin, osa ei. Matschoss huomauttaa, että ilmastonmuutos kohtelee ihmisiä epätasaisesti ja epäoikeudenmukaisesti.

— Jos on esimerkiksi pystynyt remontoimaan asuntoaan vihreää siirtymää varten, voi muutokseen olla valmis. Pienituloisten tilanne on kuitenkin toinen, koska mahdollisuutta remonttiin ei ole.

Kaisa Matschoss Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskuksesta puhui 21.3. Tiedekulman ja Helsingin Sanomien Pinnalla-tilaisuudessa tulevan hallituskauden ilmasto- ja ympäristötoimista. Häntä haastateltiin energiakysymyksistä Yliopisto-lehdessä 1/2023.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.

Mitkä ovat alkavan hallituskauden tärkeimmät ilmastoteot?