Paulig ja Helsingin yliopisto tutkivat hävikkiä ruokaketjun alkupäässä: sadonkorjuun oikea ajoitus on tärkeintä
Kansainvälinen ruokatalo Paulig ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS tutkivat yhteistyössä ensi kertaa elintarvikeketjun alkupäässä syntyvän ruokahävikin määrää. Alkutuotannossa syntyvän hävikin syiksi paljastuivat etenkin sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn liittyvät tekijät.

Pauligin hankintaketjut ulottuvat kauas, lähes kaikkiin maanosiin. Tutkimukseen sisällytetyt raaka-aineet ovat kasviperäisiä: siemeniä, öljy- ja maustekasveja, viljoja ja vihanneksia. Tutkimus auttaa osaltaan Pauligia tavoitteessa puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

Laatuvaatimukset voivat poistaa ruokaketjusta syömäkelpoista ruokaa

Hävikiksi katsotaan syömäkelpoinen ruoka, joka poistuu ruokaketjusta ja jota ei käytetä myöskään rehuksi tai muuksi tuotteeksi, jolla on taloudellista arvoa. 

Hävikkiä aiheutuu ruuan alkutuotannossa monista syistä. Sadonkorjuun, varastoinnin tai kuljetuksen aikana tuotteita poistuu ketjusta tai niiden laatu voi heikentyä. Laatuvaatimukset voivat poistaa ruokaketjusta myös syömäkelpoista ruokaa. Markkinatilanne, esimerkiksi ylituotanto, voi aiheuttaa hävikkiä. 

– Hävikin välttämiseksi erityisesti kahvin ja öljykasvien sadonkorjuun oikea ajoitus on tärkeää, tutkimuksen toteuttaja Marja Roitto kertoo.

Suuri osa tutkimukseen sisälletyistä raaka-aineista siirtyy varastoon ja edelleen tuotantoketjuun kuivina tuotteina, jolloin niiden säilyvyys on yleensä hyvä. Kasviperäisille tuotteille on tyypillistä suuri vuosittainen vaihtelu paitsi sadon määrässä myös laadussa.  

– Tämä ainutlaatuinen kirjallisuustutkimus auttaa meitä hahmottamaan kokonaiskuvan globaalisti keskeisten raaka-aineidemme hävikin määrästä, syistä ja tietoaukoista. Näiden tulosten pohjalta voimme tarkentaa tarvittavia lisäselvityksiä ja suunnitella tulevia toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi ja sivuvirtojen hyödyntämiseksi Pauligin arvoketjussa, sanoo Pauligin vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen.

Laajoja kansallisen tason hävikkitutkimuksia ruokaketjun alkupäässä on tehty vielä vähän

– Riittävän laajoja, kansallisen tason hävikkitutkimuksia on julkaistu vain vähän eikä kaikista raaka-aineryhmistä ole saatavilla tarpeeksi tietoa, Roitto toteaa. 
– Tähän ryhmään kuuluvat kahvi, öljykasvit ja myös koneellisesti puitavat kurpitsan siemenet. 

Joidenkin raaka-aineiden kohdalla aineiston maantieteellinen kattavuus jäi puutteelliseksi, kuten esimerkiksi viljoilla ja kasviöljyillä. Hävikin syyt voivat olla sadonkorjuuseen ja -käsittelyyn liittyviä, mutta kehittyville maille tuovat haasteita lisäksi myös esimerkiksi puutteelliset varastointimahdollisuudet, pitkät kuljetusmatka tai markkinatilanne. Maailmanlaajuisesti noin 14 prosenttia tuotetusta ruuasta päätyy hävikkiin ketjun alkuvaiheessa. Paikallisen maatalouden osaamisen, teknologian ja infrastruktuurin kehittäminen on tärkeää.

– Pientuottajien tukeminen ja koulutus on yksi keskeinen keino pienentää alkutuotannon ruokahävikkiä, Roitto ehdottaa. 

Alkutuotannon hävikin selvittämiseen liittyy myös haasteita. Roiton mukaan aina ei selvinnyt, miten alkutuotannon ruokaketjusta poistuva ruoka tai muut ositteet käsitellään, jätteeksi vaiko muuhun käyttöön

Kahvin tuotannon hävikistä on toistaiseksi vain vähän tutkittua tietoa 

– Tutkittavista tuoteryhmistä kahvinpapuja eli kahvinmarjoja tulee Etelä- ja Väli-Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta, Roitto kertoo.   

Vihreiden kahvinpapujen vuosittainen tuotanto on noin 10,5 miljoonaa tonnia ja suuresta volyymista johtuen hävikin todellista määrää olisi syytä selvittää tarkemmin. Suuri osuus kahvintuottajista on pientiloja, jotka hoitavat itse myös sadon alkukäsittelyn. 

– Näille tiloille pienikin hävikki voi olla suuri taloudellinen menetys, Roitto toteaa.
– Brasialainen tutkija Leônidas Carrijo Azevedo Melo arvioi, että noin 10–30 % kahvisadosta voi varista. Tämäkin osa kahvisadosta pyritään keräämään käyttöön, mutta sen laatu on heikompaa, Roitto kertoo. 

Kahvipapua ympäröivä marjaosa päätyy usein jätteeksi. Nykyisin ravinnepitoisille kahvinmarjoille ja papujen kuorille kehitellään uusia käyttömahdollisuuksia, joista osa on elintarvikesovelluksia, esimerkiksi juomia. 

– Marjaosaa tai papujen kuoria ei kuitenkaan sisällytetä alkutuotannon hävikkimääritelmään, sillä niitä ei katsota syömäkelpoiseksi ruuaksi. 

Tutkimuksen tulokset julkistettiin Tiedekulmassa 27.10.2021. 

Tutustu yhteistyöhön yritysten kanssa

Lisätietoja: 

Marja Roitto, Helsingin yliopisto, 050 556 0504, marja.roitto@helsinki.fi
Lea Rankinen, Paulig, 041 539 4609, lea.rankinen@paulig.com