– Tutkimustiedon jakaminen avoimesti on tärkeää, koska se tuo tutkimustiedon myös sellaisten kiinnostuneiden saataville, joilla ei ole kytköstä yliopistoon ja sitä kautta artikkelitietokantoihin, Salla-Maaria Laaksonen sanoo.
– Tieteen avoimuus on myös periaatteellinen kysymys. Tieteen ideaaliin ei kuulu se, että tutkimusta ja sen tuloksia pidetään vakan alla ja maksumuurien takana. On tärkeää, että yleisöjen edustajat pääsevät halutessaan lukemaan tiedettä.
Tieteen avoimuudessa on omat pullonkaulansa maksumuureineen, mutta avoimesti saatavilla oleva tietokaan ei aina löydä lukijaansa. Tarvitaan myös tiedeviestintää. Laaksosen mukaan viestinnällä terästetty tieteen avoimuus edistää tieteellisen tiedon vaikuttavuutta yhteiskunnassa.
– On tärkeää, että meillä on tutkijoita, jotka avoimesti viestivät tutkimuksen tekemisestä. Sitä kautta suuri yleisö ja päättäjät tietävät, mitä tiede on ja miksi tiedon tuottaminen tieteellisen prosessin kautta on luotettavampaa kuin jokin muu tapa.
Avoin data luo uutta tutkimusta
Laaksoselle itselleen avoimen tieteen käytännöt, kuten avoin julkaiseminen, ovat jo osa tutkimustyön arkea. Laaksonen on hyötynyt myös siitä, että muut avaavat tutkimustaan.
– Avoimesti saatavilla oleva aineisto mahdollistaa, että eri alojen tutkijat – kielentutkijat, tietojenkäsittelytieteilijät ja yhteiskuntatieteilijät – osallistuvat tutkimukseen. Se on samantyyppinen yhteistyön malli kuin mitä geenitutkijat ovat tehneet pitkään. Mitä enemmän on mahdollisuuksia tutkimusdatan julkaisemiseen, sitä enemmän syntyy tutkimusyhteistyötä ja uudenlaisia tutkimusryhmiä.
Kiinnostavista datalähtöisistä tutkimusprojekteista Laaksonen mainitsee Facebookin tutkimusaloitteen, jossa tutkijat voisivat hyödyntää sosiaalisen median dataa. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi valeuutisten leviämiseen liittyvän tutkimuksen.
Yhteiskuntatieteissä datan avaamisen käytännöt ovat vasta muotoutumassa. Laaksonen itse on ollut mukana esimerkiksi Suomi24-keskusteluaineistoon liittyvässä tutkimuksessa.
– Suomi24-datan ympärille on syntynyt usean sadan hengen Facebook-ryhmä, jossa on sekä tutkijoita että tieteestä ja sosiaalisen median datan käytöstä kiinnostuneita. Siellä käydään kiinnostavaa keskustelua tutkimuksesta ja yleisemmistä teemoista. Se on selkeä esimerkki yhteisöstä, jonka avoimeksi tehty data on mahdollistanut.