Pilleripurkin etiketti neuvoo nielaisemaan yhden tabletin aamuin illoin. Ohjeen yksitotisuus peittää näkyvistä, että lääkkeet vaikuttavat meihin eri lailla. Tropin teho riippuu iästä, sukupuolesta, painosta, toisiin vaivoihin määrätyistä lääkkeistä, päihteidenkäytöstä ja monesta muusta tekijästä.
— Myös perimän vaikutus voi olla suuri, professori, farmakogeneetikko Mikko Niemi täydentää listaa.
Geenit osaltaan määräävät, kuinka runsaasti keho tuottaa lääkkeiden imeytymistä tai hajoamista edistäviä proteiineja. Perimästä johtuen keho voi myös olla altis lääkkeen haitoille, minkä lisäksi geenit vaikuttavat taudin etenemiseen ja sen myötä lääkintätarpeeseen.
Kuinka masennus- tai kolesterolilääke kannattaa annostella?
Lääkkeiden tehoon vaikuttavien geenien nimet ovat valtaosalle reseptinsaajista täyttä hepreaa, vaikkapa CYP2C19 ja SLCO1B1. Geenimuunnosten seuraukset sen sijaan voivat tulla rajustikin tutuiksi. Kyse on siitä, kuinka esimerkiksi masennus-, kolesteroli- tai syöpälääke on viisainta annostella tai mikä eri lääkevaihtoehdoista on kullekin turvallisin.
CYP2C19-geenin tehomuunnosta kantava keho hajottaa tietyt masennuslääkkeet poikkeuksellisen nopeasti eikä normaali lääkeannos auta.
— Itsemurhaan päätyneistä potilaista tehdyssä suomalaistutkimuksessa tämä muunnos löytyi keskimääräistä useammalta.
Ihmiset tilaavat geenitestejä verkosta ja ryhtyvät salapoliiseiksi
Niemi toivoo, että potilailta alettaisiin nykyistä rutiininomaisemmin testata lääkinnän kannalta tärkeimmät geenimuunnokset.
— Ihmiset ovat jo alkaneet tehdä tätä salapoliisityötä kotiin tilattavin geenitestein. Olisi turvallisempaa, että testiprosessi ja tulosten tulkinta olisivat ammattimaisissa käsissä.
Mikko Niemi kollegoineen kirjoitti aiheesta Lääkärilehdessä (1-2/2021). Niemi on terveys- ja lääketieteen siteeratuimpia tutkijoita maailmassa ja on mukana Web of Science -tietokantaan perustuvalla viitatuimpien tieteentekijöiden listalla. Tuorein listaus julkaistiin 16.11.2021.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2021.