Tämän tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään syvänmeren mineraalisysteemejä, parantamaan malmiesiintymien mallintamista sekä tehostamaan kriittisten metallien ja puolimetallien talteenottoa kuivalla maalla sijaitsevissa kaivoksissa.
Kansainvälisen retkikunnan apulaisjohtajana toimii geokemian professori Christoph Beier Helsingin yliopistosta, mukana on tutkijoita myös Saksasta, Papua-Uudesta-Guineasta ja Kanadasta. Retkikuntaa johtaa tohtori Philipp A. Brandl, merigeologi Helmholtzin valtameren tutkimuskeskuksesta GEOMAR:ista.
– Pitkään on tiedetty, että Bismarckin saariston alueella on merkittäviä mineraaliesiintymiä, erityisesti kuparia ja kultaa. Tämä tutkimus antaa meille mahdollisuuden syventää ymmärrystämme siitä, miten nämä esiintymät syntyvät ja mitkä geologiset prosessit vaikuttavat niiden muodostumiseen. Toivomme, että tutkimustulokset voivat auttaa kehittämään uusia menetelmiä mineraaliesiintymien malmien hyödyntämiseen ja samalla edistää vastuullista kaivostoimintaa, sanoo professori Christoph Beier Helsingin yliopistosta.
Robottisukellusvene näytteiden kerääjänä
Retkikunta hyödyntää uusinta teknologiaa, kuten sähkömagneettisia tallentimia, valtameren pohjan seismometrejä ja lämpövirtausmittareita, saadakseen kattavan kuvan Bismarckin saariston mineraalirikkaasta vyöhykkeestä, jossa on paljon mineraaleja. Keskeinen työkalu tutkimuksessa on GEOMAR:in robottisukellusvene, joka kykenee sukeltamaan jopa 6000 metrin syvyyteen ja keräämään näytteitä sekä ottamaan korkealaatuisia kuvia merenpohjasta.
Tutkimuksen päätavoitteena on ymmärtää laattatektonisten prosessien vaikutusta malmiesiintymien muodostumiseen alueilla, joissa merellinen laatta painuu toisen laatan alle. Erityisesti tutkimus keskittyy meriveden vuorovaikutukseen kuuman ja vulkaanisesti aktiivisen merenpohjan kanssa, joka siirtää alkuaineita, kuten metalleja, merellisen kuoren kivistä meriveteen ja päinvastoin. Nämä hydrotermiset järjestelmät, joissa mineraaliesiintymät muodostuvat, ovat myös syvänmeren biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ja tästä syystä tutkimus tehdään mahdollisimman pienin vaikutuksin.
Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä sekä tieteellisesti että kaivosteollisuuden kannalta. Hankkeella ei kuitenkaan haluta tukea kiistanalaista syvänmeren kaivostoimintaa, vaan tuloksia hyödynnetään kuivan maan malmiesiintymien mallinnuksen kehittämiseen. Kriittisten ja erikois- sekä puolimetallien kysynnän kasvaessa vihreän teknologian kehittyessä on tärkeää löytää rikkaita esiintymiä ja tehostaa raaka-aineiden vastuullista hankintaa.
Metalleja vihreää teknologiaa varten
Rikkaiden esiintymien löytäminen ja raaka-aineiden vastuullisen hankinnan tehostaminen on tärkeää, sillä vihreän teknologian kehittyessä kriittisten ja erikois- sekä puolimetallien kysyntä kasvaa.
– Tutkimus auttaa myös ymmärtämään Suomen malmiesiintymiä paremmin ja edistää niiden tehokkaampaa hyödyntämistä. Monet paikallisista esiintymistämme, esimerkiksi Outokummun ja Pyhäsalmen kupari- ja kultaesiintymät, ovat todennäköisesti syntyneet miljoonia vuosia sitten läntisen Tyynenmeren olosuhteisiin verrattavissa ympäristöissä, kertoo Christoph Beier.
Tämä tutkimusprojekti on merkittävä askel eteenpäin ymmärtäessämme merenpohjan geologisia prosesseja ja niiden vaikutusta arvokkaiden mineraaliesiintymien syntymiseen. Tutkimusryhmä odottaa innolla uusien havaintojen ja tietojen keräämistä Bismarckin saaristosta ja niiden soveltamista sekä tieteelliseen tutkimukseen että kaivosteollisuuden kehitykseen.
Retkikunnan aiempi tutkimusmatka vuonna 2020 keskeytyi koronapandemian vuoksi.
Lisätietoja:
Professori Christoph Beier
Helsingin yliopisto
christoph.beier@helsinki.fi
Twitter: @beier_christoph
Tohtori Philipp A. Brandl
Merigeologi, GEOMAR
philipp.brandl@geomar.de
Twitter: @lithophilipp, @GEOMAR_en
Linkkejä:
Retkikunnan käytössä on FS Sonne, joka on Saksan liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriön (BMBF) omistama tutkimusalus. Alus on parhaillaan matkalla Australian Townsvilleen, jossa tutkijat astuvat alukseen. FS Sonnen etenemistä voi seurata realiajassa Hampurin karttapalvelusta tai merenkulun karttapalvelusta.