Taitan tutkimusasemalle avataan tällä viikolla uudet laboratoriotilat Weisellin säätiön ja Helsingin yliopiston eri tiedekuntien rahoituksella. Uudet tilat mahdollistavat virologisen huippututkimuksen, mutta lisäksi laajemman yhteisen terveyden (One Health) tutkimuksen. Samalla aseman rakennuskantaa on päivitetty muun muassa nykyaikaisilla majoitustiloilla ja keittiöllä.
– Uusi talo laboratorioineen nostaa aseman toiminnan aivan uudelle tasolle, iloitsee aseman johtaja professori Petri Pellikka.
Taita tarjoaa täydellisen ympäristön virustutkimukselle
Lintuinfluenssa, COVID-19, apinarokko, Länsi-Niilin virus, ja ebola - uusia viruksia löydetään yhä enemmän, uusilta alueilta ja uusista eläinlajeista. Muutokset ympäristössä, ilmastossa ja maankäytössä lisäävät ihmisten, kotieläinten ja villieläinten kohtaamisia lisäten entisestään riskiä virusten hyppäämiselle lajista toiseen.
Taitalla tutkitaan kaikkea tätä: miksi ja miten maankäyttö, ilmasto ja eläinpopulaatiot muuttuvat ja mitkä ovat sen seuraukset virusten leviämiselle, mutta myös maataloudelle, pienilmastolle, vesivaroille, luonnon monimuotoisuudelle ja ihmisten toimeentulolle. Taita Taveta on erinomainen paikka tälle tutkimukselle, sillä alue on kuin Afrikka pienoiskoossa: pienellä alueella, 50 km x 50 km pinta-alalla, korkeusolosuhteet vaihtelevat kuivan tasangon 500 metristä Taitavuorten yli 2000 metrisiin metsien verhoamiin huippuihin ja globaalit muutokset näkyvät koko kirjossaan.
Maailman nopeimmin kasvava väestö Afrikassa tarvitsee lisää maatalousmaata väestön ravitsemiseksi, mikä vähentää metsien ja pensastojen pinta-alaa. Tämä ja muuttuva ilmasto kaventaa villieläinten perinteisiä elinreviirejä, aiheuttaen lajikatoa ja toisaalta muuttaa viruksia kantavien eläinlajien esiintymisalueita laajentaen myös itse virusten esiintymisalueita. Tasankojen savannilla laiduntavat suuret nautakarjalaumat, villit puhvelit ja vuoristosademetsien kädelliset, lepakot, hyttyset ja rotat ovat kosketuksissa toisiinsa ja ihmisiin.
Monitieteinen tutkimus tarpeen tautien leviämisen estämiseksi
Tautien leviämiseen vaikuttavat tekijät ovat monisyisiä ja niiden tutkimukseen tarvitaan monitieteistä lähestymistapaa, ja tähän Taitan tutkimusasema sopii erinomaisesti uuden laboratorion ja uusien tilojen valmistumisen myötä. Asemalla tekevät työtä rinta rinnan muun muassa biologit, maantieteilijät, ilmastotutkijat, virologit ja yhteiskuntatieteilijät.
Zoonoosien ja pandemiauhkien monitahoinen tutkimus on yksi Helsingin yliopiston uuden profiloitumishankkeen RESET:in aiheista. Apulaisprofessori Tarja Sirosen johtama RESET ottaa myös yhteiskuntatieteilijät mukaan ratkomaan aikamme viheliäisiä ongelmia.
– Vaikuttavan tutkimuksen sekä tulosten hyödyntämisen kannalta tutkimusta täydentämään tarvitaan yhteiskuntatieteilijöitä todellisen muutoksen toteuttamiseksi, toteaa Sironen.
Uusi talo mahdollistaa suurempien opiskelijaryhmien ja tutkijaryhmien vierailut Taitalle, kuin myös monipuolisemman laboratoriotyöskentelyn jo paikan päällä. Weisellin säätiön rahoituksella saadaan peruslaitteisto virologian laboratorioon, mutta laitekantaa monitieteiseen tutkimukseen pyritään parantamaan ulkopuolisella rahoituksella. Asemaa ovat hyödyntäneet Helsingin yliopiston maantieteen ja biologian kenttäkurssien lisäksi Oslon, Wurzburgin ja Kenyattan yliopistot, sekä suomalaiset lukioryhmät. Ensimmäiset uuden talon käyttäjät olivat Porvoon Linnankosken lukion oppilaat – jo ennen virallisia avajaisia, jotka pidetään marraskuun 3. päivä.
Taitan tutkimusasema on kerännyt vuosikymmenien ajan paikkatietoa ja mittausdataa ympäristönmuutoksesta, mikä on äärimmäisen arvokasta tutkimuksen kannalta. Taitan ympäristölaboratoriossa asema pitää yllä 120 mittauslaitetta, joista kaksi vuomittausasemaa mittaa ilmastoparametreja, muun muassa ilman kasvihuonekaasupitoisuutta sateen, lämpötilan ja muiden perusparametrin lisäksi. Mittausasemat tuottavat tietoa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksesta virusten leviämiseen, sillä nousevien lämpötilojen ja ilmakosteuden uskotaan vaikuttavan isäntälajien leviämiseen.
Taitan tutkimusasema perustettiin vuonna 2011, mutta geoinformatiikan professori Petri Pellikka aloitti kaukokartoitusmenetelmiin pohjautuvan maankäytön muutostutkimuksen alueella jo vuonna 2003, jonka jälkeen tutkimus kehittyi maankäytön muutoksien vaikutusten selvittämiseen ekosysteemipalveluille muun muassa Ulkoministeriön rahoituksella. Viime vuosina Pellikka on Suomen Akatemian ja Euroopan Komission rahoituksella kehittänyt ilmastoviisaita maatalousratkaisuja ruokaturvan tukemiseksi ja ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kaukokartoitusmenetelmillä tuotetut paikkatietoaineistot maanpeitteestä ovat tarpeen myös OneHealth-tutkimuksessa, jonka yksi komponenteista on maankäytön muutos.
Suomen Akatemian REACT-hankkeessa on mukana maataloustutkijoita professori Laura Alakukun johdolla, sekä kolme kenialaista yliopistoa .
Euroopan Komission rahoittama ESSA-hanke keskittyy karjatalouden hiilijalanjäljen arviointiin ja vaihtoehtoisien elinkeinojen, mm. mehiläistalouden kehittämiseen karjataloutta harjoittaville. Hankkeessa pyritään kehittämään elinkeinoja, jotka tarvitsevat puumaista kasvillisuutta sitomaan hiiltä ilmakehästä ja varastoimaan sitä puuhun ja maahan. Mehiläiset saavat parhaimman hunajan akaasiapuiden kukista! Partnerina hankkeessa ovat mm. Nairobin yliopisto ja Kenian maataloustutkimuskeskus KALRO ja kansainvälinen karjataloustutkimusinstituutti ILRI.
Vuosikymmeniä kerätty paikkatieto ja mittaustieto ympäristönmuutoksesta on uskomattoman arvokasta mös virologiseen ja eläinlevitteisten tautien tutkimukseen. Aineiston tallentamiseksi ja työn turvaamiseksi profilointihanke INTEREARTH keskittyy mittalaitteiden huollon lisäksi datan jakamiseen, analyysiin ja käyttöön. Pääpaino Taitalla on maankäytön muutoksen vaikutus ympäristön hiilensitomiskykyyn ja ilman kasvuhuonekaasupitoisuuteen.
Tänä syksynä Tarja Sironen on aloittanut yhteisen projektin yliopistotutkija Essi Korhosen kanssa Suomen Akatemian Develop2 -rahoituksella. GLOBEID-hankkeessa tuotetaan tietoa taudinpurkausten syntyyn vaikuttavista tekijöistä ja riskialueista Keniassa, jotta tautitaakan taloudellisia ja kansanterveydellisiä vaikutuksia voidaan lieventää ja estää. Hankkeessa panostetaan paikallisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen kehittämällä diagnostista kapasiteettia, kouluttamalla paikallisia asiantuntijoita ja lisäämällä kansalaistietoisuutta tautien torjunnasta. GLOBEID -hanke täydentää Essi Korhosen Maj ja Tor Nessling-säätiön sekä tutkijatohtori Ruut Uusitalon Sakari Alhopuron säätiönrahoittamia hankkeita. Korhosen hankkeessa keskitytään alueella eläimissä kiertävien virusten kartoittamiseen ja tunnistamaan niistä mahdolliset ihmisten ja eläinten terveyttä uhkaavat virukset. Uusitalon hankkeessa tutkitaan ympäristötekijöiden vaikutusta tärkeiden virusvektorilajien esiintyvyyteen tämän hetken ja tulevaisuuden ilmastossa tavoitteena tunnistaa alueita, joissa tulevaisuuden epidemiat voivat puhjeta. Virukset ja mikrobit liikkuvat isäntäeläimiensä sekä matkailevien ihmisten kyydissä valtioiden rajoista välittämättä.
Globaalin haasteeseen tarvitaan myös globaali vaste ja Tarja Sironen osallistuu vuonna 2024 alkavaan Zoo-Sursy hankkeeseen, jossa tutkimuksen keskiössä ovat zoonoosit ja niiden leviäminen läpi Afrikan.