Vuonna 2018 Helsingin yliopiston apulaisprofessori Tarja Sirosen tutkimusryhmä teki Kenian Taitavuorilta merkittävän löydön. Se löysi uuden ebolaviruksen, ensimmäisten tutkijoiden joukossa maailmassa. Osa ebolaviruksista aiheuttaa hengenvaarallista verenvuotokuumetta.
– Bombali-ebolavirus ei vaikuta aiheuttavan vakavaa tautia, kuten klassinen ebola. Mutta siitä on jo tullut ensimmäisiä tietoja, että se voi tarttua ihmiseen. Yritämme ymmärtää, miksi näin on, ja onko riskiä, että virus muuntuu vakavampaa tautia aiheuttavaksi, Tarja Sironen sanoo.
Taitavuoret ovat virustutkimuksen hotspot
Eläimistä ihmisiin tarttuvien, zoonoottisten virusten tutkimisen merkitys on tullut näkyväksi koronapandemian aikana. Näitä viruksia tutkitaan Kenian Taitavuorilla sijaitsevalla Helsingin yliopiston tutkimusasemalla.
Tavoitteena on ymmärtää, mistä pandemiat lähtevät liikkeelle, ja miten niitä voidaan torjua.
– On selvää, että olisi tärkeä yrittää tunnistaa ja pysäyttää seuraava pandemia ennen kuin se pääsee niin pitkälle kuin nyt. Uskon kyllä, että se on täysin mahdollista, Sironen sanoo.
Taitavuorten alue on tutkimukselle poikkeuksellisen hyvä kohde.
– Siellä ovat läsnä kaikki uusien virustautien ilmaantumiseen liittyvät riskitekijät.
Viruksista valtaosa on peräisin villieläimistä ja joko Afrikan tai Aasian lajirikkaista keskittymistä.
– Siellä on paljon erilaisia isäntälajeja, joilla on kaikilla omat viruksensa.
Tyypillisiä lähteitä ovat lepakot ja jyrsijät. Taitan ympäristön lepakoissa elää ebolan lisäksi esimerkiksi suuri määrä erilaisia koronaviruksia. Tutkijat ovat keränneet aineistoa myös alueen monista viruksia levittävistä hyttyslajeista.
Taitan seudulla etuna on lisäksi, että pienellä alueella on monenlaisia, muuttuvia ympäristöjä vuorista viidakoihin ja viljelyksiin, mistä on hyötyä virustutkimukselle.
– Ajattelen, että selvitämme siellä seuraavaa pandemian aiheuttajaa ennen kuin se ehtii aiheuttaa pandemian.
Afrikka-ohjelmassa etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin
Taitalla on tehty tutkimusta jo yli kymmenen vuotta. Asema on tärkeä osa Helsingin yliopiston uutta Afrikka-ohjelmaa. Ohjelma on ensimmäinen yliopistotason ohjelma Suomessa ja kytkeytyy Suomen ja EU:n Afrikka-strategiaan. Helsingin yliopisto on tehnyt strategista yhteistyötä Nairobin yliopiston kanssa vuodesta 2021.
Kärkihankkeina ovat yhteinen terveys, ruokaturva ja opettajankoulutus. Tavoitteena on pitkäjänteinen yhteistyö, jonka tuloksena voi syntyä tietoa ja ratkaisuja, joita ei olisi voitu saavuttaa kummankaan yliopiston toimesta yksin.
– Afrikka on tulevaisuuden maanosa, siellä on paljon lahjakkaita nuoria opiskelijoita ja tutkijoita, paljon potentiaalia, Helsingin yliopiston kehittämispäällikkö Anna-Maria Salmi sanoo.
– Haemme tasa-arvoista kumppanuutta, joka johtaa win-win-tilanteeseen.
Taitalla yhteistä, monitieteistä tutkimusta tekevät virustutkijoiden lisäksi esimerkiksi maantieteilijät, ilmastotutkijat ja biologit. Poikkitieteellisiä ratkaisuja etsitään ihmiskunnan suurimpiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, luontokatoon ja pandemioihin.
– Kaikki isot globaalit ongelmat, jotka vaikuttavat meillä, näkyvät myös Afrikassa. Niihin on tärkeä pyrkiä hakemaan ratkaisuja yhdessä, Salmi sanoo.
Lahjoitukset mahdollistavat tutkimuksen jatkuvuuden ja syvyyden
Taitalle ollaan nyt rakentamassa Weisell-säätiön lahjoituksen ansiosta uutta, korkean turvaluokituksen viruslaboratoriota. Se avaa virustutkimukselle paljon uusia mahdollisuuksia.
– Voimme hyödyntää keräämämme arvokkaat näytteet paljon aiempaa monimuotoisemmin, apulaisprofessori Sironen sanoo.
Tähän asti virologian tutkimus Taitalla on keskittynyt virusten löytämiseen. Kun viruksia pystytään jatkossa käsittelemään turvallisesti, voidaan alkaa tutkia, mitä viruslöydökset tarkoittavat ihmisten, tuotanto- ja kotieläinten sekä muiden lajien ja planeetan terveyden kannalta.
Lahjoitusten ansiosta tutkimusta voidaan tehdä pitkäjänteisesti ja etsiä vastauksia syvälle meneviin tutkimuskysymyksiin.
– Lahjoitusten merkitys virustutkimukselle on sanoin kuvaamattoman suuri. Taitalla tutkimukseen käytettävän rahan saa moninkertaisena takaisin tutkimuksen vaikuttavuudessa.
- Taitan laboratorion tutkimusala on hyvin ajankohtainen ja koskettaa meitä kaikkia, sekä paikka tarkoitukseensa mitä mainioin. Tämä olikin säätiöllemme mainio tilaisuus päästä tukemaan maailmanluokan tutkimusta, toteaa hallituksen puheenjohtaja Mikko Voipio Weisell-säätiöstä.
Pitkä yhteistyö antaa etulyöntiaseman
Taitalta kerättävää, globaalia pandemiatutkimusta hyödyttävää aineistoa ei olisi mahdollista saada Euroopasta tai Suomesta, missä lajeja on vähemmän. Tutkimus hyödyttää silti myös Suomesta tavattavien virusten tutkimusta.
– Mekanismit virusten siirtymisessä ja siihen liittyvissä riskeissä ovat hyvin samoja, Sironen sanoo.
Taitan tutkijoilla on kilpailijoihin verrattuna etunaan nyt jo vuosien ajan tehty työ.
– Meillä on valtava etulyöntiasema, koska fasiliteetit, tutkimus ja yhteistyö ovat jo olemassa. Niiden pystyttäminen vie tavallisesti vuosia.