Mitä tauteja Helsingin hyttyset levittävät?

1.10.2020
Helsinki tarjoaa hyttysille paljon ruokaa ja monta maahantuloväylää uusille itikkakannoille. Virologit selvittävät parhaillaan pääkaupungin hyttyslajistoa ja hyönteisten kantamia tauteja.

Jos liikuit kesällä Helsingissä, saatoit nähdä ihmisiä kauhomassa kuravettä purkkiin tai huiskimassa erikoisella vempaimella ilmaa. Mistä oikein oli kyse?

Helsingin yliopiston virologian osasto tekee juuri laajaa selvitystä pääkaupungin hyttyslajistosta. Samalla kartoitetaan hyttysten kantamia taudinaiheuttajia. Hyttyset ovat maailmalla tunnettuja tautien levittäjiä, ja myös Suomessa itikat levittävät esimerkiksi pogostantautia ja jänisruttoa.

— Selvitys on mielenkiintoinen, sillä emme tunne tarkasti tiheimmin asutuimman alueemme lajistoa. Helsingin alue on tärkeä myös tulokaslajien kannalta: täällä on paljon hyttysille mahdollisia maahantuloväyliä, kuten lentokenttä ja satamat, virologian tutkijatohtori, tutkimusta vetävä Essi Korhonen kertoo.

Työtoveri on paras syötti

Hyttysten saalistuksessa käytetään keräimiä, jotka houkuttelevat itikoita luokseen lämmöllä ja hiilidioksidilla. Keräin mukailee eläintä, jota verenhimoinen hyttynen hamuaa.

Tutkijat keräävät saalista myös hiustenkuivaimen näköisellä imurilla. Paras syötti on työtoveri, jonka kimpusta itikoita on helppo haalia.

Lisäksi ryhmä kerää myös hyttysen toukkia. Hyttysemo munii yleensä paikallaan seisovaan veteen, paikkaan jossa poikasilla on pienin riski joutua pedon syömäksi. Hyviä toukka-apajia ovat virtaamattomat ojat, lammikot ja sadevesikaivot.

Joka itikan laji määritetään

Keräämisen jälkeen toukat kasvatetaan aikuisiksi, jotta hyttysten tunnistaminen helpottuu. Kesän keruiden jälkeen vuorossa onkin ollut lajinmääritys: joka hyttynen tunnistetaan. Kerättyjä itikoita on reilut kymmenentuhatta.

Lajintunnistuksen jälkeen tutkijat etsivät näytteistä virusten ja bakteerien perimää. Näin päästään perille taudeista, joita pääkaupungin hytty­set levittävät.

— Ilmastonmuutoksen vaikutukset lajistoon tuntuvat todennäköisesti ensimmäiseksi Etelä-Suomessa, Korhonen arvioi.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 7/2020.

Lue lisää aiheesta: Twitter @StadinHyttyset