Strategisilla tutkimusalueilla yliopisto terävöittää tutkimusprofiiliaan ja ohjaa tutkimustyötä monitieteiseen ja ratkaisukeskeiseen suuntaan.
– Ratkaisukeskeisellä tutkimuksella yliopisto haluaa panostaa yhteiskunnallisiin haasteisiin, linjaa tutkimuksesta ja opetuksesta vastaava vararehtori Keijo Hämäläinen.
Panostukset valittuihin tutkimusalueisiin näkyvät muun muassa siinä, millaisiin hankkeisiin yliopisto hakee Suomen Akatemian profiloitumisrahoitusta. Juuri päättyneellä ensimmäisellä kierroksella elämäntieteille saatiin yhdeksän miljoonaa euroa. Seuraava haku on suunnitteilla syksyksi.
Sähköistyvä, ikääntyvä maailma
Tutkimusalueista elämäntieteet linkittyy vahvasti valmisteilla olevaan Helsinki Life Science Centeriin, johon kootaan biologiaan ja ympäristöön liittyviä tieteitä kansainvälisesti houkuttelevaksi kokonaisuudeksi.
Ihmismieli muuttuvassa maailmassa -kokonaisuus puolestaan kokoaa yhteen tutkimusta siitä, miten yksilöt ja yhteisöt kohtaavat globalisoituvan, sähköistyvän ja ikääntyvän yhteiskunnan ongelmia ja mahdollisuuksia.
Aineen rakenne ja materiaalit kattaa tutkimusta etenkin sellaisilta aloilta, joilla yliopistolla on merkittäviä tutkimuslaitteistoja ja muuta infrastruktuuria.
Riittävästi jälkikasvua
Yhteistä strategisille tutkimusalueille on vararehtori Hämäläisen mukaan vahva monitieteisyys. Myös tutkijayhteisöön kiinnitettiin tarkasti huomiota.
– Valintakriteerinä oli korkea tieteellinen laatu esimerkiksi huippuyksiköiden ja akatemiaprofessoreiden määrällä mitattuna. Lisäksi valittiin sellaisia kokonaisuuksia, joissa myös jälkikasvua eli nuoria tutkijoita on riittävästi, Hämäläinen sanoo.
Ilmakehätutkimus on jo brändi
Laajempien, tieteenalojen rajat ylittävien strategisten tutkimusalueiden lisäksi yliopistolle on tällä hetkellä tunnistettu kaksi tutkimuksen kärkeä: ilmakehä ja ilmasto sekä matematiikka.
– Alat ovat ehdotonta maailmanluokkaa. Ne ovat selkeitä kokonaisuuksia, eräänlaisia brändejä jo itsessään. Markku Kulmalan nimi on kaikille tuttu, Hämäläinen sanoo.