Miten ympäristössä olevat raskasmetallit, kuten kadmium tai lyijy, vaikuttavat eläinten sperman laatuun ja kiveskudokseen?
Tätä selvittää Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Türkan Öztaş. Hänen väitöskirjatutkimuksensa kohteina ovat ihmisen kanssa elävät eläimet, kuten lemmikit ja tuotantoeläimet.
– Ne elävät samanlaisessa, urbaanissa ympäristössä kuin me, joten ne ovat pääosin juuri niitä eläimiä, jotka altistuvat raskasmetalleille, Öztaş sanoo.
– Joillakin kotieläimillä on myös hyvin samankaltainen lisääntymisjärjestelmä kuin meillä ihmisillä.
”Haluan lisätä tietoisuutta myrkkyjen vaikutuksista”
Tutkimuksessa selvitetään ympäristömyrkkyjen yleisyyttä ja vaikutuksia urospuolisten eläinten lisääntymisjärjestelmään analysoimalla täysikasvuisilta eläimiltä kerättyjä näytteitä, kuten siemennestettä, veri-, karva- tai kivesnäytteitä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, joiden mukaan kadmium ja lyijy heikentävät sperman laatua jo pieninä altistuksina. Raskasmetallit voivat aiheuttaa myös kivessyöpää.
– Pidän tätä hyvin tärkeänä tutkimuskohteena. Haluan lisätä ihmisten tietoisuutta siitä. Myös ihmiset altistuvat arjessaan näille samoille myrkyille. Ne liittyvät myös moderniin elämäntapaamme.
Teollistuminen ja sen ympäristöön tuottamat raskasmetallit on yhdistetty miesten sperman laadun heikkenemiseen länsimaissa viime vuosikymmeninä.
– Nämä myrkyt vaikuttavat jokaiseen lajiin. Planeettamme ja terveytemme ovat yhtä. Myös eläintieteen puolella tehdään lisääntymishoitoja. Olisi hienoa, jos eläin- ja ihmistieteet voisivat verkostoitua tutkimuksessa.
Lapsettomuusklinikoilla työskentely toi aiheen lähelle
Ennen Helsingin yliopiston tohtorikoulutuksessa aloittamistaan Türkan Öztaş työskenteli lapsettomuusklinikoilla Kyproksella ja Irlannissa. Se synnytti halun syventyä aihepiiriin. Väitöskirjatyössä yhdistyy kaksi Öztaşin kiinnostuksen kohdetta: ympäristö ja lisääntyminen.
– Hedelmättömyys on iso esimerkki saasteiden vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme, hän sanoo.
Väitöskirjatyön tekemistä on helpottanut eläinlääketieteen alumni Carl-Heinz Klattin testamenttilahjoituksesta saatu rahoitus, joka on osoitettu eläinlääketieteen kehittämiseen Helsingin yliopistossa sekä kansainvälisyyteen.
– Olen todella kiitollinen tästä lahjoituksesta. On helpompi keskittyä tutkimukseen, kun ei samaan aikaan tarvitse murehtia rahoituksesta. Ajattelen, että lahjoitukset myös rohkaisevat ihmisiä tieteen tekemisen pariin.
Lahjoitus on osoitettu Helsingin yliopiston ja Hannoverin yliopiston eläinlääketieteellisten tiedekuntien yhteisiin tutkimusprojekteihin. Öztaşin on sen myötä saanut apua väitöskirjatyöhönsä paitsi Helsingin yliopiston myös Hannoverin yliopiston professorilta. Se on tehnyt tutkimuksesta kansainvälistä.
– Tutkimus on myös keskusteluja, oman tutkimuksen sanallistamista ja ideoiden vaihtoa.
”Tärkein, mitä tutkimuksella voisin savuttaa olisi, että siitä olisi apua ihmisille”
Türkan Öztaşin tavoite on, että hänen väitöskirjatutkimuksestaan olisi hyötyä hedelmällisyyteen liittyvien ongelmien ratkaisussa.
– Kaikkein tärkein asia, jonka voin tutkimuksella saavuttaa olisi se, että siitä olisi apua ihmisille. Toki myös eläimille. Mutta ajattelen lapsettomuusklinikoita, koska työskentelin niillä. Myös lääketeollisuudelle voi olla tutkimuksesta apua lääkkeiden kehittämisessä. Ja koko yhteiskunnalle.
Yhteisten ratkaisujen löytäminen on myös eläinlääketieteellisen tiedekunnan painopistealueisiin kuuluvan One Health -tutkimuksen ytimessä. Se lähtee ajatuksesta, että ihmisten ja eläinten terveys ovat sidoksissa paitsi toisiinsa myös ympäristöön, jossa tapahtuvat muutokset vaikuttavat merkittävästi terveyteen.
Raskasmetalleja on maaperässä, mistä ne kulkeutuvat veteen ja ruokaan. Öztaşin mukaan myrkkyjen vapautuminen maaperästä voi ilmastomuutoksen myötä tulevaisuudessa jopa kiihtyä nykyisestä.
– Ikiroudan sulaminen voi kasvattaa ongelmaa.