“Kolme pointtia uusille ehdokkaille” – politiikan tutkija kertoo, mitä aluevaalikampanjoinnissa kannattaa ottaa huomioon
Kuka menestyy aluevaaleissa? Lue Veikko Isotalon vinkit uusille ehdokkaille. Kirjoituksen lukeminen ei välttämättä takaa menestystä aluevaaleissa, mutta tarjoaa selkeän tiivistelmän mihin kampanjoinnissa kannattaa kiinnittää huomiota.

Paikallisen tason vaalit tuovat uutta verta puolueisiin. 

Niin kuntavaalit kuin nyt lähestyvät aluevaalit tarjoavat tilaa uusille valtakunnallisesti tuntemattomille ehdokkaille. 

Paikallisvaalit nostavat politiikkaan uusia henkilöitä, mikä lisää äänestäjien vaihtoehtojen määrää ja ylläpitää edustuksellisen demokratian toteutumiselle tärkeää mahdollisuutta vaihtaa vallanpitäjiä. 

Paikallisvaalit täyttävät myös toista demokratialle tärkeää tehtävää, sillä ne antavat valituille aluevaltuutetuille mahdollisuuden  toimia osana edustuksellisen demokratian rakenteita. 

Mistä aluevaaleissa menestymisessä on kyse uusien ehdokkaiden näkökulmasta? Nostan esiin kolme olennaisinta pointtia. 

Pointti 1: Paikallisen tason poliittinen kokemus on ponnahduslauta valtakunnan politiikkaan

Vain harva ehdokas pääsee suoraan politiikan huipulle. Temppuun pystyvät todennäköisimmin julkkisehdokkaat. Tosin julkisuudesta tuttu naamakaan ei aina riitä. Menestyvillä julkkisehdokkailla onkin usein asiaosaamista jostakin politiikkateemasta, jolla he kompensoivat poliittisen kokemuksen puutettaan. 

Enemmistö ehdokkaista on kuitenkin varsin tuntemattomia ja julkkisehdokkaiden määrä on varsin pieni. Siksi tyypillinen ehdokas joutuu etsimään suosiota muilla keinoin. 

Paikallistason vaalit, kuten aluevaalit tarjoavat hyvän ponnahduslaudan valtakunnan tason politiikkaan. Jo pelkästään siksi kannattaa olla ehdolla aluevaaleissa. 

Osalle ehdokkaista eduskuntavaalit ovat luonnollinen jatkumo jos he ovat menestyneet aluevaaleissa. 

Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista noin 85 prosenttia oli joko kunnan- tai kaupunginvaltuutettuja, kun vuonna 2003 vastaava osuus oli 63 prosenttia. Valtuustotaustaisten ehdokkaiden määrässä ei ole tapahtunut yhtä mittavaa suhteellista muutosta. 

Tilanne viittaa siihen, että paikallistason poliittisen kokemuksen omaavat ehdokkaat menestyvät siis nykyisin paremmin kuin vielä vuosituhannen alussa. 

Pointti 2: Sosiaalinen media on tärkeämpi kampanjointiväline aluevaaleissa kuin kuntavaaleissa

Sosiaalinen media on muuttanut politiikan toimintatapoja olennaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Istuvista kansanedustajista valtaosa on aktiivisia somettajia, mutta heidän ei välttämättä tarvitsisi olla, sillä he ovat jo saavuttaneet näkyvyyttä tullessaan valituksi. Sen sijaan uudelle ja tuntemattomalle ehdokkaalle aktiivinen somettaminen on usein jopa välttämätöntä vaaleissa menestymisen näkökulmasta. 

Pienillä paikkakunnilla sosiaalisesta mediasta ei välttämättä ole suurempaa hyötyä, kun ehdokas pystyy tuntemaan ja tapaamaan henkilökohtaisesti potentiaaliset äänestäjänsä. Kuntavaaleissa on siis mahdollista pärjätä ilman aktiivista sosiaalisen median kampanjointia. 

Aluevaaleissa hyvinvointialueiden kokoluokka ja melko isot maantieteelliset etäisyydet kuitenkin tekevät sosiaalisen median hyödyntämisestä lähes välttämätöntä. 

Sosiaalinen media on erityisen tärkeä kampanjointiväline nuorille ehdokkaille, jotka pyrkivät saamaan ääniä omassa ikäryhmässään. Nuoret äänestäjät listaavatkin sosiaalisen median vaalikoneiden ohella tärkeimmäksi vaaleja koskevaksi tietolähteekseen. Tulee kuitenkin pitää mielessä, että sosiaalisen median seuraajien määrä ei takaa vaalimenestystä. 

Pointti 3: Vaalikoneisiin vastaamiseen ei ole yhtä oikeaa tapaa, siksi kannattaa vastata omana itsenään

Vaalikoneista on muodostunut merkittävä äänestäjien ehdokasvalintaa ohjaava tekijä. Vaalikoneiden ehdokassuositus vastaa merkitykseltään ystävän tai perheenjäsenen suositusta. 

Hyytävä talvisää ja koronarajoitukset  korostavat aiempaa enemmän vaalikoneiden (ja sosiaalisen median) roolia kampanjoinnissa, kun ehdokkaiden ja äänestäjien väliset kohtaamiset kasvotusten jäävät vähäisiksi. 

Vaalikone voikin olla näissä vaaleissa ainoa tapa ehdokkaalle kohdata potentiaaliset äänestäjänsä. Vaalikonevastausten merkitys ei siis todellakaan ole triviaali. Niillä on vaikutusta vaalien lopputulokseen. 

Politiikan tutkijat ovat kuitenkin erimielisiä, miten ehdokkaiden kannattaisi vastata vaalikoneisiin äänisaaliinsa maksimoimiseksi. Ehdokkaat voivat periaatteessa käyttää kahta vastakkaista strategiaa. 

Ensinnäkin he voivat pyrkiä sijoittumaan vastauksillaan mahdollisimman lähelle omaa puoluettaan tai vaihtoehtoisesti ehdokkaat voivat pyrkiä nimenomaan erottautumaan puolueensa linjasta. 

Irtiottojen tekeminen mahdollistaa erottautumisen muista puolueen ehdokkaista. Toisaalta liiallinen erottautuminen voi olla haitallista, jos puolueen omat äänestäjät eivät löydä ehdokasta vaalikoneen suosituslistoillaan. 

Oma neuvoni ehdokkaille on varata riittävästi aikaa vaalikoneisiin vastaamiseen ja olemaan vastauksissaan itselleen ja äänestäjilleen rehellinen. Näin äänestäjän “kuluttajasuoja” on parempi, tietäessään minkälaista ehdokasta on todella äänestänyt. 

Onnea ja menestystä aluevaaleihin!

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Mustread Akatemiassa 7. tammikuuta 2022.

Veikko Isotalo on mukana Haloo, politiikka! -keskustelussa 1.2.2022 pohtimassa, miten politiikan murros vaikuttaa kansalaisten osallistumiseen ja luottamukseen päättäjiä kohtaan ja miten politiikan muuttunut julkisuus vaikuttaa puolueisiin ja politiikan jakolinjoihin.

Ha­loo, Suo­mi! -oh­jel­ma­sar­ja 1.2.–1.3.2022

Tutustu teemaan Hyvä yhteiskunta