Laaja-alaisen pedagogisen johtamisen viitekehyksessä johtaminen tulkitaan moniulotteisena ilmiönä. Laaja-alaisen pedagogisen johtamiseen alaan kuuluvat niin suora pedagoginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen, strateginen johtaminen kuin johtamisen symbolinen ulottuvuuskin. Tässä hankkeessa laajaa pedagogista johtamista tarkastellaan käytänteinä ja vuorovaikutuksena, joka tapahtuu koulun erilaisten johtamisrakenteiden sisällä sekä laajemmin koulun kaikkien toimijoiden välillä. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on mukana #uuttakoulua-kehittämishankkeessa tuottamassa tutkimustietoa mukana olevien kuntien koulujen johtamisrakenteista, johtoryhmätoiminnasta sekä laaja-alaisen osallistavan pedagogisen johtajuuden ilmenemisestä.
#uuttakoulua-hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu -ohjelmaa.
Hankerahoitus: Opetushallitus
Hanke on osa opetus- ja kulttuuriministeriön Uusi peruskoulu –ohjelmaa, joka lukeutuu Juha Sipilän hallituksen Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin –kärkihankkeeseen.
Hankeaika: 04/2019 - 08/2020
Koulutuksen arviointikeskus HEAn vastaava tutkija hankkeessa: tutkijatohtori, KT Raisa Ahtiainen, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
Koulutuksen arviointikeskus HEAn yhteyshenkilö hankkeessa: tutkijatohtori, KT Lauri Heikonen, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
#uuttakoulua-hanke on osa Uusi peruskoulu -ohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on edistää peruskoulun oppijalähtöisyyttä, lisätä opettajien osaamista sekä vahvistaa avointa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Osana #uuttakoulua-hanketta järjestetään 16 länsi- ja keski-uusimaalaisen kunnan johtoryhmälle prosessikoulutus, jossa kehitetään vuorovaikutteista toimintakulttuuria ja johtamista. Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEA on mukana #uuttakoulua-hankkeessa tuottamassa tutkimustietoa johtoryhmätyön kehittämisen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa hankkeeseen osallistuvien kuntien perusopetuksen koulujen johtamisrakenteita. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti tarkastelemaan johtoryhmiä ja niiden toimintaa sekä vuorovaikutusta johtoryhmien ja kouluyhteisöjen välillä