Avoin tiede
Tältä sivulta löydät tietoa siitä, miten Helsingin yliopisto edistää avointa tiedettä.
Mitä on avoin tiede?

Tiede on lähtökohtaisesti avointa. Tutkimustulokset on tarkoitettu julkisesti arvioitaviksi ja hyödynnettäviksi – sekä tiedeyhteisössä, että kaikkialla, missä tutkimukseen perustuvaa tietoa käytetään.

Avoimella tieteellä viitataan niihin mekanismeihin, joilla tieteellisen tiedon löydettävyyttä, saavutettavuutta ja käyttöä edistetään digitaalisena aikana. Tämä tarkoittaa avoimia tutkimustuotoksia, joita ovat muun muassa

  • julkaisut
  • tutkimusdata
  • tutkimusmenetelmät
  • avoin lähdekoodi.

Avoin tiede tarkoittaa tutkimustuotosten ohella myös

  • avoimia tutkimusinfrastruktuureita
  • tutkimukseen perustuvia avoimia oppimateriaaleja
  • kansalaistieteen kaltaisia osallistavia tutkimusprosesseja.

Avoin tiede edistää tieteen luotettavuutta ja itsensä korjaavuutta. Tutkimustiedon avoin saatavuus on keskeistä myös yliopistojen toiminnan yhteiskunnallisen ja globaalin vaikuttavuuden kannalta.

Avoimen tieteen periaatteita

Helsingin yliopisto on sitoutunut vahvasti avoimen tieteen periaatteisiin ja käytäntöihin.

Yliopiston omat linjaukset, joiden mukaan yliopiston piirissä tuotetut tutkimusjulkaisut ja tutkimusdata ovat lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla, koskevat jokaista yliopistolaista. Lisäksi Helsingin yliopisto on sitoutunut erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin avoimen tieteen periaatteisiin.

Yliopiston tavoitteet avoimen tieteen edistämiseksi on kuvattu yliopiston strategiassa.

  1. Helsingin yliopistossa tutkimustulokset julkaistaan korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisukanavissa.
  2. Helsingin yliopiston piirissä tuotetut tieteelliset julkaisut ovat lähtökohtaisesti avoimesti saatavilla. Avoimesti saatavilla oleva julkaisu on kenen tahansa luettavissa, milloin ja missä tahansa internetin kautta. Avoimen julkaisemisen vaade koskee kaikkia yliopistoyhteisön jäseniä ja heidän tuottamiaan tieteellisiä julkaisuja.
  3. Kaikki yliopistossa tuotetut tieteelliset julkaisut rinnakkaistallennetaan yliopiston julkaisuarkisto HELDAan. Tallentaminen tapahtuu Tuhat-tutkimustietojärjestelmän kautta. Rinnakkaistallennusvelvoite koskee myös julkaisuja, jotka on julkaistu suoraan avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti toimivassa julkaisukanavassa (ns. kultainen malli). Yliopisto tekee tarvittaessa rinnakkaistallennuksen kirjoittajan tai kirjoittajien puolesta. Julkaisujen kattava tallentaminen HELDAan takaa yliopiston tutkimustoiminnan dokumentoinnin, pitkäaikaisen säilyvyyden ja jatkokäytön.
  4. Helsingin yliopisto ei suosittele hybridijulkaisemista, jossa samalle julkaisijalle maksetaan sekä lehden tilausmaksu että maksu yksittäisen artikkelin avaamiseksi. Hybridijulkaiseminen saattaa kuitenkin olla perusteltua toistaiseksi, jos se jouduttaa siirtymistä täysin avoimeen julkaisemiseen. Yliopisto seuraa avoimen julkaisemisen kehittymistä sekä julkaisemisen kokonaiskustannuksia, ja ryhtyy ajoissa tarvittaviin toimiin tutkimuksen avoimuuden varmistamiseksi.
  5. Helsingin yliopiston ylemmän korkeakoulututkinnon ja lisensiaatintutkinnon opinnäytteet sekä väitöskirjat julkaistaan yliopiston avoimessa digitaalisessa arkistossa HELDAssa.
  6. Helsingin yliopisto tarjoaa koulutusta, tukea ja ohjeita avoimeen julkaisemiseen ja rinnakkaistallentamiseen. Koulutusta tarjotaan sekä opintojen osana että henkilöstökoulutuksena.
  7. Helsingin yliopisto edellyttää, että tutkijat ottavat käyttöön ORCID-tunnisteen, liittävät tunnisteen omaan Tuhat-profiiliinsa ja hyödyntävät sitä tieteellisissä julkaisuissa ja muissa tuottamissaan tietoaineistoissa.
  8. Tieteellisten julkaisujen jatkokäyttöä ei rajoiteta tarpeettomasti ja käyttöehdot tuodaan selkeästi esille. Yliopisto suosittelee yleistä standardimuotoista koneluettavaa Creative Commons-linsenssiperheeseen kuuluvaa CC BY -lisenssin ajantasaista versiota. Lisenssisuositus koskee myös opinnäytteitä.
  9. Tieteenalojen tarpeiden ja tekijänoikeussäädösten suomien mahdollisuuksien mukaan yliopiston tieteellisiä julkaisuja ja opinnäytteitä digitoidaan takautuvasti. Yliopisto edistää myös julkaisujen takautuvaa avaamista esimerkiksi rinnakkaistallennuksen ja väitöskirjojen takautuvan tallennuksen avulla.

Tieteellisellä julkaisulla tarkoitetaan artikkeleita tieteellisissä lehdissä, sarjoissa, kirjoissa ja konferenssijulkaisuissa, erillisteoksissa sekä ylemmän korkeakoulututkinnon ja lisensiaatin- ja tohtorintutkintojen opinnäytteitä.

Yliopiston linjauksia noudatetaan mahdollisuuksien mukaan myös monografiamuotoisessa (yksittäisteokset) tieteellisessä julkaisemisessa.

  1. Helsingin yliopistossa opetetaan ja noudatetaan hyvää aineistonhallintatapaa. Jokainen yliopistoyhteisön jäsen on vastuussa hyvän aineistonhallintatavan noudattamisesta.
  2. Jokaisen yliopistolaisen on noudatettava tutkimuseettisiä ohjeita tutkimusaineistojen ja -datan hallinnassa ja avaamisessa sekä huolehdittava luottamuksellisten tietojen suojaamisesta, tietoturvasta ja tietosuojasta lainsäädännön, hyvän tieteellisen käytännön sekä yliopiston antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
  3. Helsingin yliopisto sisällyttää tutkimusaineisto-osaamisen tutkijoiden perehdytykseen sekä ottaa tämän osaamisen huomioon akateemisessa ansioitumisessa. Tiedekunnat ja laitokset sekä vastuulliset tutkijat vastaavat opiskelijoiden ja tutkimushenkilöstön perehdyttämisestä hyvään aineistonhallintatapaan.
  4. Helsingin yliopisto tarjoaa koulutusta ja tukea aineistonhallintasuunnitelmien laatimiseen sekä datanhallintaan tutkimuksen elinkaaren ajan. Koulutusta tarjotaan sekä opintojen osana että henkilöstökoulutuksena.
  5. Helsingin yliopisto tarjoaa tutkijoille ja tutkimusryhmille tutkimusdatainfrastruktuurin, joka käsittää datan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jakamista tukevia työvälineitä, palveluita sekä tallennus-, laskenta- ja käsittelykapasiteettia. Datainfrastruktuuri rakennetaan ja sitä kehitetään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, ottaen huomioon myös näiden tarjoamat palvelut ja infrastruktuurit.
  6. Helsingin yliopisto tarjoaa tukea tutkimusaineistoihin liittyvien oikeudellisten kysymysten tunnistamiseen ja ratkaisemiseen. Vastuulliset tutkijat vastaavat siitä, että tutkimuksessa syntyvien aineistojen omistusja käyttöoikeuksia koskevat sopimukset tehdään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, soveltuvin osin ennen tutkimushankkeen alkua.
  7. Rahoitushakemuksiin liitettävissä aineistonhallintasuunnitelmissa on otettava huomioon aineiston ja datan kerääminen, käsittely, omistajuus ja käyttöoikeudet, (pitkäaikais)säilytys, uudelleenkäyttö ja julkaiseminen, suunnitelmallinen tuhoaminen sekä erityisesti niiden vaatimat resurssitarpeet. Tutkimusaineistojen metadatassa on mainittava tutkimusdatan omistaja ja oikeudelliset rajoitukset tutkimusaineistojen käytölle. Henkilötietojen ja muiden arkaluontoisten aineistojen käsittely ja säilyttäminen on otettava huomioon aineistonhallintasuunnitelmassa.
  8. Helsingin yliopiston piirissä tuotettu, julkaistuihin tutkimustuloksiin liitetty tutkimusdata on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa. Aineiston löydettävyydestä ja viitattavuudesta on huolehdittava. Aineistojen käytön yhteydessä tutkimusaineistojen tekijät on mainittava hyvän tavan mukaisesti ja Helsingin yliopisto on mainittava tutkimusaineistojen lähteenä. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimijoiden käyttöön jalostetuista datakokonaisuuksista voidaan periä korvaus.

Tutkimusdatapolitiikka koskee tutkimushankkeissa tuotettavia, käytettäviä ja muokattavia digitaalisia tutkimusaineistoja eli tutkimusdataa.

Tutkimusdatapolitiikan ulkopuolelle on rajattu fyysiset aineistot, joihin tutkimusdata perustuu (esim. paperiaineistot) sekä biologisen tutkimusmateriaalin käyttö.

Tutkimustoiminnassa syntyvien asiakirjojen ja aineistojen säilytystä ohjaavat asiakirjojen säilytysohje eli arkistonmuodostussuunnitelma (2013, linkki vie Flamma-intranetiin ja vaatii kirjautumisen) ja yliopistojen yhteistyönä laadittu tutkimusaineistojen säilytyskriteeristö (Tutkimustoiminta. Asiakirjat, aineistot, dokumentointi. Helsinki 1997).

Biologisen materiaalin käyttöä tutkimuksessa ohjaa erillinen lainsäädäntö sekä lupakäytännöt.

Tutkimusdatapolitiikka hyväksyttiin vuonna 2015.

Helsingin yliopiston 2021–2030 strategiassa avoimuus on yksi läpäisevistä teemoista.

Yliopiston toiminnan lähtökohtana on vastata yhteiskunnan ja globaaleihin tiedon tarpeisiin. Avoimesti saatavilla oleva tutkimustieto on tärkeä väline tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Avoin tiede edistää tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Se tarjoaa uusia yhteistyön mahdollisuuksia.

Avoimet oppimisympäristöt ja -sisällöt luovat uusia oppimisen malleja ja tukevat jatkuvaa oppimista.

Avoimen tieteen avulla yliopisto edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, erityisesti demokratiaa, oikeudenmukaisuutta, globaalia vastuuta sekä kansalaisten ja yhteiskunnan luottamusta tieteeseen.

Lue strategia kokonaisuudessaan.

Helsingin yliopisto on allekirjoittanut kansallisen avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025 edustaa suomalaisen tiedekentän yhteisesti määrittelemiä tavoitteita ja suosituksia avoimen tieteen vakiinnuttamiseksi. Suomalaiseen tiedekenttään kuuluvat mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, rahoittajat, kirjastot ja arkistot.

Julistukseen sisältyy neljä osa-aluetta, joille kaikille luodaan oma linjauksensa:

Liittymällä julistukseen Helsingin yliopisto on sitoutunut edistämään julistuksen tavoitteita osana omaa strategia- ja ohjaustyötään sekä tukemaan tavoitteiden toteutumista yliopistolaisten arjessa.

Helsingin yliopisto allekirjoitti kansainvälisen DORA-julistuksen vuonna 2020.

DORA-julistuksen (Declaration on Research Assessment) keskeisenä sisältönä on vaatimus tutkimuksen laadullisen arvioinnin ensisijaisuudesta.

Vaatimus koskee sekä tutkimustuotoksia (julkaisujen lisäksi esimerkiksi tutkimusdata ja lähdekoodi) että tutkimuksen vaikuttavuutta. Julkaisujen arvioinnissa ensisijaisena kriteerinä tulisi aina olla niiden tieteelliset ansiot.

Julistuksen toinen kokoava teema on, että tutkimustuotoksia ja tutkijan toiminnan vaikuttavuutta tulisi arvioida kokonaisuutena. Yleisellä tasolla kaikilta arviointiprosesseilta edellytetään avoimuutta sekä käytettävien menetelmien ja kriteerien selkeyttä.

Allekirjoittamalla DORA-julistuksen Helsingin yliopisto haluaa osoittaa sitoutumistaan tutkimuksen arvioinnin kehittämiseen, vastuulliseen metriikkaan ja avoimen tieteen edistämiseen.

Avoimen tieteen palkinto

Helsingin yliopisto jakaa vuosittain Avoimen tieteen palkinnon tunnustukseksi merkittävästä avoimen tieteen edistämisestä. Palkinnon tavoitteena on nostaa esiin avoimen tieteen aktiivisia toteuttajia, sekä lisätä tietoa hyvistä käytännöistä yliopistossa.

Palkinnon saajina ovat olleet yksittäiset tutkijat ja opettajat, hankkeet ja yliopiston yksiköt.

Palkinnon saajat

2020: tutkijatohtori Laura Riuttanen sekä Tietojenkäsittelytieteen osaston avoin opetus.

2019: Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

2018: professori Jaana Bäck.

2017: professori Tuuli Toivonen.

Tutustu myös