Hyvin valvotut ja lailla säädellyt eläinkokeet ovat olleet, ja ovat edelleen, välttämättömiä useiden vakavien ihmisten ja eläinten sairauksien tutkimisessa ja hoidon kehittämisessä.
Helsingin yliopisto on sitoutunut avoimeen ja läpinäkyvään viestintään tutkimuksessa ja opetuksessa käytettävistä koe-eläimistään sekä niiden hyvinvoinnista ja hoidosta.
Helsingin yliopisto on esimerkiksi ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön uudet hiirien käsittelytavat, joiden on osoitettu olevan parempia hiirten hyvinvoinnille.
Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käytetään
Hankkeet, joissa tutkijat ovat käyttäneet koe-eläimiä, ovat hyödyttäneet sekä ihmiskuntaa että eläinkuntaa. Näiden tutkimusten tuloksena on syntynyt ratkaisuja, jotka ovat pelastaneet miljoonia henkiä.
Koe-eläinten avulla tutkitaan tälläkin hetkellä muun muassa
Helsingin yliopistossa koe-eläimiä ei käytetä
Kaiken kaikkiaan Helsingin yliopistossa käytettiin vuonna 2020 yhteensä 99 955 koe-eläintä.
Koe-eläimistä 43 699 oli varsinaisissa eläinkokeissa. Varsinaisiksi eläinkokeiksi luokitellaan sellaiset tutkimukset, joissa eläimelle aiheutuu yhteen neulanpistoon verrattava määrä tai sitä enemmän haittaa. Haitaksi luetaan kaikki, mikä voi aiheuttaa eläimelle haittaa, kuten kipu, stressi tai pysyvä haitta.
Koe-eläimistä 56 256 oli muussa käytössä eli tutkimuksessa, jossa eläimiä ainoastaan kasvatettiin ja lopetetiin eikä eläimille aiheutettu muuta haittaa. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi olemassa olevien muuntogeenisten kantojen ylläpito, tutkimukset, joissa käytetään vain eläinten kudoksia ja tuotantoeläintutkimukset, joissa ei aiheuteta normaalia toimintaa enemmän haittaa.
72 % kaikista käytetyistä koe-eläimistä oli vuonna 2020 hiiriä.
Kissoja ja koiria käytettiin joko geenitutkimukseen tai potilaina kliinisiin kokeisiin osallistuneita vapaaehtoisten omistajien lemmikkejä.
| Eläimet | Eläinkokeet | Muu käyttö |
|---|---|---|
| Hiiret | 22 900 | 48 716 |
| Kalat, eri lajeja |
16 286 | 4 217 |
| Rotat | 1 695 | 2 151 |
| Koirat (lemmikkejä) |
1 192 | |
| Seeprakalat | 529 | 1 138 |
| Siat | 375 | |
| Jyrsijät, eri lajeja |
141 | |
| Kissat (lemmikkejä) |
138 | |
| Linnut, eri lajeja |
128 | |
| Kanat | 77 | |
| Kultahamsterit | 64 | |
| Hevoset | 60 | |
| Lampaat | 7 | |
| Kaniinit | 7 | |
| Sammakot | 5 | |
| Marsut | 4 | 4 |
| Naudat | 1 | |
| Matelijat | 29 |
Euroopan unionissa halutaan kertoa entistä läpinäkyvämmin siitä, millaista haittaa eläimet kokevat tutkimuksissa. Siksi EU:ssa on käytössä yhteinen luokittelu eläinten kokemalle haitalle.
Eläimen tutkimuksen aikana kokema haitta luokitellaan yhteen neljästä luokasta: ei toipumista, lievä, kohtalainen tai vakava.
Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka tehdään kokonaisuudessaan yleisanestesiassa, josta eläin ei palaa tajuihinsa. Yleisanestesia tarkoittaa nukutusta, joka on riittävän syvä kirurgisten toimenpiteiden tekemiseen. Eläin ei koe haittaa ennen anestesiaa.
Esimerkiksi yleisanestesiassa tapahtuva kirurgisten laitteiden ja innovaatioiden kehittäminen.
Eläin todennäköisesti kokee lyhytaikaista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka eivät merkittävästi heikennä eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.
Esimerkiksi verinäytteen otto tai aineiden annostelu.
Eläin todennäköisesti kokee lyhytkestoista kohtalaista kipua, tuskaa, kärsimystä tai pitkäkestoista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät kohtalaisesti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.
Esimerkiksi yleisanestesiassa tehtävä kirurgia, josta eläin herää asianmukaista kipulääkitystä ja muuta tukihoitoa käyttäen tai pääosa syöpätutkimuksesta.
Eläin kokee todennäköisesti lyhytkestoista vakavaa kipua, tuskaa tai kärsimystä tai pitkäkestoista kohtalaista kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät vakavasti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.
Esimerkiksi vakavien neurologisten sairauksien kuten ALS:n sairausmallit.
Helsingin yliopistossa eläinten kokema haitta jakautui vuonna 2020 eri luokkiin näin:
Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käyttävän tutkimuksen ja opetuksen lupia ja valvontaa hoitaa koe-eläinkeskus.
Koe-eläinkeskus tarjoaa palveluina tutkijoille ja opettajille
Koe-eläinkeskus seuraa alan tieteellistä kehitystä ja neuvoo tutkijoita ja opettajia koe-eläimiin liittyvissä kysymyksissä.
Kaikki Helsingin yliopiston koe-eläintoiminta perustuu eläinkokeita säätelevään lainsäädäntöön:
Lisäksi Helsingin yliopisto on (3/2020 alkaen) European Animal Research Association (EARA) -järjestön jäsen. EARA tukee jäseniään koe-eläimiin liittyvässä avoimessa viestinnässä.