Koe-eläinten käyttö tutkimuksessa

Tällä sivulla löydät tietoa siitä, miksi ja miten Helsingin yliopistossa käytetään koe-eläimiä.

Hyvin valvotut ja lailla säädellyt eläinkokeet ovat olleet, ja ovat edelleen, välttämättömiä useiden vakavien ihmisten ja eläinten sairauksien tutkimisessa ja hoidon kehittämisessä.

Helsingin yliopisto on sitoutunut avoimeen ja läpinäkyvään viestintään tutkimuksessa ja opetuksessa käytettävistä koe-eläimistään sekä niiden hyvinvoinnista ja hoidosta.

Kolme pääperiaatetta

Helsingin yliopisto on esimerkiksi ensimmäisenä Suomessa ottanut käyttöön uudet hiirien käsittelytavat, joiden on osoitettu olevan parempia hiirten hyvinvoinnille.

Mihin koe-eläimiä käytetään?

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käytetään

  • biologisten ilmiöiden tutkimiseen
  • eläinten ja ihmisten sairauksien tutkimiseen
  • uusien lääkeaihioiden kehittämiseen.

Hankkeet, joissa tutkijat ovat käyttäneet koe-eläimiä, ovat hyödyttäneet sekä ihmiskuntaa että eläinkuntaa. Näiden tutkimusten tuloksena on syntynyt ratkaisuja, jotka ovat pelastaneet miljoonia henkiä.

 Koe-eläinten avulla tutkitaan tälläkin hetkellä muun muassa

  • syöpäsairauksia
  • vaikeita neurologisia sairauksia kuten Parkinsonin tautia ja ALS:ää
  • tuotantoeläinten, lemmikkien ja koe-eläinten hyvinvointia
  • eläinten sairauksia.

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä ei käytetä

  • kosmeettisten aineiden testaukseen
  • toksikologiseen testaukseen
  • lakisääteiseen lääketurvallisuustestaukseen.
Kuinka paljon koe-eläimiä Helsingin yliopistossa on?

Kaiken kaikkiaan Helsingin yliopistossa käytettiin vuonna 2023 yhteensä 56 198 koe-eläintä.

Koe-eläimistä 19 770 oli varsinaisissa eläinkokeissa. Varsinaisiksi eläinkokeiksi luokitellaan sellaiset tutkimukset, joissa eläimelle aiheutuu yhteen neulanpistoon verrattava määrä tai sitä enemmän haittaa. Haitaksi luetaan kaikki, mikä voi aiheuttaa eläimelle haittaa, kuten kipu, stressi tai pysyvä haitta.

Koe-eläimistä 36 428 oli muussa käytössä eli tutkimuksessa, jossa eläimiä ainoastaan kasvatettiin ja lopetetiin eikä eläimille aiheutettu muuta haittaa. Tällaisia tutkimuksia ovat esimerkiksi olemassa olevien muuntogeenisten kantojen ylläpito, tutkimukset, joissa käytetään vain eläinten kudoksia ja tuotantoeläintutkimukset, joissa ei aiheuteta normaalia toimintaa enemmän haittaa.

90 % kaikista käytetyistä koe-eläimistä oli vuonna 2023 hiiriä.

Kissoja ja koiria käytettiin joko geenitutkimukseen tai potilaina kliinisiin kokeisiin osallistuneita vapaaehtoisten omistajien lemmikkejä.

Käytetyt koe-eläimet 2023

Helsingin yliopistossa käytetyt koe-eläimet vuonna 2023
Eläimet Eläin­kokeet Muu
käyttö
Hiiret 15 763 34 737
Rotat 537 999
Jyrsijät,
eri lajeja
980 40
Koirat
(lemmikkejä)
542  
Seepra­kalat 31 509
Lohi, taimen,
nieriä ja harjus
95  
Kissat
(lemmikkejä)
232  
Kultahamsterit 135  
Sammakot 482  
Kanat    
Naudat 69  
Muut nisäkkäät,
eri lajeja
   
Linnut,
eri lajeja
323  
Hevoset 41  
Lampaat 8  
Siat 21  
Muut kalat 646 98
Matelijat   45
Marsut    
Eläinten kokema haitta

Euroopan unionissa halutaan kertoa entistä läpinäkyvämmin siitä, millaista haittaa eläimet kokevat tutkimuksissa. Siksi EU:ssa on käytössä yhteinen luokittelu eläinten kokemalle haitalle.

Eläimen tutkimuksen aikana kokema haitta luokitellaan yhteen neljästä luokasta: ei toipumista, lievä, kohtalainen tai vakava.

Ei toipumista

Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka tehdään kokonaisuudessaan yleisanestesiassa, josta eläin ei palaa tajuihinsa. Yleisanestesia tarkoittaa nukutusta, joka on riittävän syvä kirurgisten toimenpiteiden tekemiseen. Eläin ei koe haittaa ennen anestesiaa.

Esimerkiksi yleisanestesiassa tapahtuva kirurgisten laitteiden ja innovaatioiden kehittäminen.

Lievä

Eläin todennäköisesti kokee lyhytaikaista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka eivät merkittävästi heikennä eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi verinäytteen otto tai aineiden annostelu.

Kohtalainen

Eläin todennäköisesti kokee lyhytkestoista kohtalaista kipua, tuskaa, kärsimystä tai pitkäkestoista lievää kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät kohtalaisesti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi yleisanestesiassa tehtävä kirurgia, josta eläin herää asianmukaista kipulääkitystä ja muuta tukihoitoa käyttäen tai pääosa syöpätutkimuksesta.

Vakava

Eläin kokee todennäköisesti lyhytkestoista vakavaa kipua, tuskaa tai kärsimystä tai pitkäkestoista kohtalaista kipua, tuskaa tai kärsimystä. Tähän luokkaan kuuluvat toimenpiteet, jotka todennäköisesti heikentävät vakavasti eläimen hyvinvointia tai yleiskuntoa.

Esimerkiksi vakavien neurologisten sairauksien kuten ALS:n sairausmallit.

Miten eläinten kokema haitta jakautuu?

Helsingin yliopistossa eläinten kokema haitta jakautui vuonna 2020 eri luokkiin näin:

  • 65 %: lievä
  • 28 %: kohtalainen
  • 2 %: vakava
  • 4 %: ei toipumista.
Koe-eläinpalveluita tuottaa koe-eläinkeskus

Helsingin yliopistossa koe-eläimiä käyttävän tutkimuksen ja opetuksen lupia ja valvontaa hoitaa koe-eläinkeskus.

Koe-eläinkeskus tarjoaa palveluina tutkijoille ja opettajille

  • koe-eläinten ylläpitoa ja hoitoa
  • koe-eläimille tehtäviä toimenpiteitä.

Koe-eläinkeskus seuraa alan tieteellistä kehitystä ja neuvoo tutkijoita ja opettajia koe-eläimiin liittyvissä kysymyksissä.

Eläinkokeita säätelevä lainsäädäntö ja sopimukset

Kaikki Helsingin yliopiston koe-eläintoiminta perustuu eläinkokeita säätelevään lainsäädäntöön:

Lisäksi Helsingin yliopisto on (3/2020 alkaen) European Animal Research Association (EARA) -järjestön jäsen. EARA tukee jäseniään koe-eläimiin liittyvässä avoimessa viestinnässä.

Tutustu myös