Tutkimusetiikka

Tieteellisen tutkimuksen luotettavuus ja tulosten uskottavuus edellyttävät, että tutkimuksessa noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle ja jokaiselle tutkijalle. Helsingin yliopisto on sitoutunut Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisiin hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä.

Helsingin yliopistossa noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä sekä eettisestä ennakkoarvioinnista ihmistieteissä. Vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta kuuluu koko tiedeyhteisölle ja jokaiselle tutkijalle.

Hyvän tieteellisen käytännön lähtökohtia ovat

  • tiedeyhteisön tunnustamat toimintatavat eli rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa;
  • muiden tutkijoiden työn ja saavutuksien asianmukainen huomioon ottamien ja viittaaminen;
  • tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja raportointi tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten mukaan;
  • tutkimuslupien hankkiminen ja eettisen ennakkoarvioinnin tekeminen (tieteenala- ja tutkimusasetelmakohtaisia);
  • tutkimusryhmän jäsenten aseman, oikeuksien, vastuiden ja velvollisuuksien sekä tutkimustulosten omistajuutta ja aineistojen säilyttämistä koskevien kysymysten määrittely ja kirjaaminen;
  • rahoituslähteiden ja sidonnaisuuksien ilmoittaminen tutkimukseen osallistuville ja raportoiminen tutkimuksen tuloksia julkaistaessa;
  • eettisesti kestävät tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmät sekä avoimuus ja vastuullisuus julkaisemisessa;
  • hyvän henkilöstö- ja taloushallinnon noudattaminen sekä esteellisyyssäädösten ja tietosuojan huomioiminen.

Tutkimuksen eettinen ennakkoarviointi palvelee kahta tarkoitusta: se suojelee tutkittavia ja varmistaa tutkijan oikeusturvaa. Myös monet tutkimusrahoittajat ja -julkaisijat edellyttävät tutkimuksen eettistä ennakkoarviointia.

Tutkimusten eettisyyttä arvioidaan yliopiston omissa tutkimuseettisissä toimikunnissa. Helsingin yliopistossa toimii kolme tutkimuseettistä toimikuntaa: Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta, Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta sekä Viikin kampuksen tutkimustoiminnan eettinen toimikunta. Ennakkoarvioinnin lisäksi toimikunnat opastavat tutkimuseettisissä kysymyksissä ja auttavat tutkimuseettisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta antaa lausuntoja tiedekunnan piirissä tehtävistä tutkijalähtöisistä lääketieteellisistä tutkimussuunnitelmista, joista tarvitaan eettisen toimikunnan lausunto. Toimikunta ei käsittele tutkimuksia, joista tulee saada lakisääteinen lausunto sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta. Näihin tutkimuksiin liittyvät lausunnot pyydetään sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta, jonka alueella tutkimuksesta vastaava henkilö toimii tai jonka alueella tutkimus on pääasiassa tarkoitus suorittaa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erityisvastuualueella toimii neljä alueellista eettistä toimikuntaa. Eettisen toimikunnan antama puoltava lausunto on tutkimuksen edellytys eikä tutkimusta saa aloittaa ilman toimikunnan lausuntoa.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisella tarkoitetaan tutkimuksen suorittamisessa ja tutkimustulosten kirjaamisessa ilmenevää piittaamattomuutta ja holtittomuutta sekä vilppiä tieteellisessä toiminnassa. Tutkimusvilppi on tutkimustulosten sepittämistä, vääristelyä, luvatonta lainaamista ja anastamista.

Helsingin yliopistossa kansleri johtaa hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen selvittämistä. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevasta epäilystä tehdään kirjallinen ilmoitus kanslerille. Ilmoituksessa on yksilöitävä, millaisesta hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta on kysymys ja epäily on perusteltava. Ilmoitusta ei voi tehdä nimettömänä. Kansleri voi myös ottaa muuta kautta tietoonsa tulleen epäilyn tutkittavakseen. Ilmoituksen käsittelyssä noudatetaan TENK:n ohjeiden mukaista hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia koskevien epäilyn käsittelyprosessia. Kirjallisen ilmoituksen voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen kanslerinvirasto@helsinki.fi.

Helsingin yliopiston kanslerin päätöksiä hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyä koskevissa asioissa.

Valtakunnallisella tasolla toimii useita neuvottelu- ja lautakuntia, joiden tehtävänä on koordinoida ja edistää tutkimusetiikkaa, yhtenäistää käytäntöjä ja seurata tieteen kehittymistä. Tutkimusetiikkaa käsittelevät asiantuntijaelimet jakaantuvat pääosin opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloille.

Tutkimusetiikan tukihenkilöjärjestelmä käynnistyi vuonna 2017 tutkimuseettisen neuvottelukunnan aloitteesta. Tukihenkilötoiminta tähtää hyvän tieteellisen käytännön edistämiseen, tutkimusvilpin tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyn parantamiseen ja kynnyksen madaltamiseen HTK-ilmoituksen tekemiseksi vakavissa vilppiepäilyissä.

Tukihenkilöt tarjoavat yliopistoyhteisössä keskusteluapua sekä matalan kynnyksen luottamuksellista neuvontaa siitä, miten edetä tutkimuseettisten ongelmien ja hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkausepäilyjen selvittämiseksi. Tukihenkilöt ovat kaikkien yliopistolaisten käytettävissä, vaikka he edustavatkin eri kampuksia ja tieteenaloja.

Tukihenkilöillä ei ole toimivaltaa mahdollisesti käynnistyvissä HTK-prosesseissa, eivätkä he myöskään ota niihin osaa.

Tutkimuseettisten asioiden koordinaatio Helsingin yliopistossa: tutkimushallinnon asiantuntija Riikka Palonkorpi (riikka.palonkorpi@helsinki.fi)