Ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi
Tältä sivulta löydät perustietoa ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan tehtävistä ja toiminnasta. Löydät toimikunnan jäsenet, kokousaikataulun, yhteystiedot ja ohjeita lausuntopyynnön laatimiseen.

Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta

  • huolehtii ihmistieteitä edustavan, ei-lääketieteellisen tutkimuksen eettisestä ennakkoarvioinnista Helsingin yliopistossa
  • ohjaa lausunnoillaan ja toiminnallaan ihmistieteellisen tutkimuksen eettisyyden kehittymistä esimerkiksi seuraamalla ja koordinoimalla tutkimuseettistä koulutusta
  • opastaa tutkimuseettisissä kysymyksissä ja auttaa tutkimuseettisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa.

Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta noudattaa Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeita humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettisistä periaatteista.

Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä toimikunnan sihteeriin.

Toimikunnan jäsenet toimikaudella 2018–2021

Puheenjohtaja

Professori Erika Löfström.

Sihteeri

Asiantuntija (Tutkimuspalvelut), FT Aura Kivilaakso. Ota yhteyttä sähköpostitse!

Jäsenet (varajäsen suluissa)

  • Tutkijatohtori Heli Korkka-Knuts (professori Kimmo Nuotio)
  • Professori Salla Kurhila (professori Jan Lindström)
  • Akatemiatutkija Marius Lahti-Pulkkinen (dosentti Jussi Saarinen)
  • Yliopistotutkija Karoliina Snell (apulaisprofessori Hisayo Katsui)
  • Yliopistonlehtori Riitta Freese (tutkijatohtori Suvi Itkonen)
  • Professori Auli Vähäkangas (yliopistonlehtori Maija Penttilä)
  • Tohtorikoulutettava Oona Myllyntaus (tohtorikoulutettava Ilja Kokkonen)
  • Tietosuoja-asiantuntija osallistuu toimikunnan kokouksiin
Kokousaikataulu

Toimikunta on tauolla heinäkuussa.

Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan kokouspäivät keväällä 2021:

  • 20.8.2021
  • 20.9.2021
  • 18.10.2021
  • 15.11.2021
  • 16.12.2021

Kun haluat, että kokous käsittelee lausuntopyyntöhakemustasi, toimita se yhtenä pdf-dokumenttina viimeistään kaksi viikkoa ennen toivomaasi kokousta. Lähetä lausuntopyyntöhakemuksesi e-lomakkeella.

Myöhästyneet hakemukset käsitellään seuraavassa kokouksessa.

Jos toimikunta toteaa, että tutkimus täyttää ihmistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet, toimikunta lähettää lausunnon hakijalle kahden viikon kuluessa siitä kokouksesta, jossa lausuntopyyntöä on käsitelty.

Huomioithan ennen lausuntopyynnön laatimista

Arvioitavan tutkimuksen tulee olla osa Helsingin yliopiston tutkimustoimintaa. Lausuntoa hakevan päätutkijan tai osatutkimuksen vastuututkijan tulee olla työsuhteessa Helsingin yliopistoon. Riittävä affiliaatio on myös kyseessä olevan tutkimuksen Helsingin yliopistoon myönnetty hankerahoitus, apuraha tai vastuututkijan vierailusopimus hankkeen toteuttamisen ajaksi.

Toimikunta ei käsittele jo aloitettuja tutkimuksia.

Tutustu huolellisesti lausuntopyynnön ohjeisiin. Varmista, että olet liittänyt lausuntopyyntöön kaikki vaaditut liitteet.

Ennen lausuntopyynnön laatimista tutustu huolellisesti Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisiin ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettisistä periaatteista ja ihmistieteiden eettisestä ennakkoarvioinnista Suomessa.

Jos tutkimuksesi ei kuulu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan linjaamiin ennakkoarvioitaviin asetelmiin mutta olet hakemassa lausuntopyyntöä julkaisuja varten, selvitä ensin riittääkö julkaisijalle selvitys suomalaisesta järjestelmästä. Selvityksen saa pyydettäessä toimikunnan sihteeriltä.

Jos tutkimuksesi ei kuulu ennakkoarvioitaviin asetelmiin mutta olet silti hakemassa lausuntopyyntöä, ota yhteyttä toimikunnan sihteeriin ennen lausuntopyynnön laatimista.

Tohtorikoulutettavien tulisi keskustella ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta ohjaajansa kanssa. Jos arviointi on välttämätön, sitä haetaan yhdessä ohjaajan kanssa.

Toimikunta ei pääsääntöisesti käsittele pro gradu -opinnäytteitä. Mikäli harkitset lausuntopyyntöä pro gradusta, ota yhteyttä toimikunnan sihteeriin.

Jos sinulla on kysyttävää, ota sähköpostitse yhteyttä toimikunnan sihteeriin.

Ohjeita lausuntopyynnön laatimiseen

Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta antaa lausunnon suunnitellun tutkimuksen eettisestä hyväksyttävyydestä. Lausunto ei ole tutkimuslupa eikä se siirrä tutkijalle itselleen kuuluvaa vastuuta oman tutkimuksensa eettisyydestä eettiselle toimikunnalle.

Varsinaisen luvan tutkimuksen toteuttamiselle antaa yleensä kohdeorganisaatio eli se yksikkö, jossa tutkimusaineistoa kerätään tai tutkimusta muutoin käytännössä toteutetaan. Suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta antavat puolestaan yksittäiset tutkittavat.

Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan työn ohjeellisena lähtökohtana ovat tutkimuseettisen neuvottelukunnan laatimat eettiset periaatteet:

  • tutkittavien itsemääräämisoikeus
  • vahingoittamisen välttäminen
  • yksityisyys ja tietosuoja

Eettisessä ennakkoarvioinnissa tarkastellaan tutkimuksen toteutustapaa. Siinä käsitellään

  • aineistonkeruun suunnitelmaa
  • tutkimuksen toteutustapaa
  • tutkittavien informointia
  • aineiston käsittelyn ja säilyttämisen suunnitelmaa riskien ja vahingon välttämisen näkökulmasta

Arvioinnissa punnitaan tutkittaville tutkimukseen osallistumisesta mahdollisesti koituvia haittoja ja vahinkoja suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon.

Mahdollisia haittoja ja riskejä arvioitaessa eettiset kysymykset painottuvat
tutkijan ja tutkittavan kohtaamiseen ja tähän voi sisältyä myös ennakoimattomia tekijöitä.

Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnalta on haettava lausuntoa suunnitellun tutkimuksen eettisyydestä tieteenalasta riippumatta, jos tutkimus täyttää Tutkimuseettisen neuvottelukunnan asettamat edellytykset.

Näistä tutkimusasetelmista kerrotaan tämän sivun seuraavassa kohdassa "Tämän kaltaiset tutkimusasetelmat tulee arvioida ennakkoon".

Lisäksi tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos

  • tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää
  • tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.

Lääketieteellisen tutkimuksen eettisen ennakkoarvioinnin järjestäminen kuuluu lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) mukaisesti sairaanhoitopiirien eli Helsingissä HUS:n erityisvastuualueiden eettisille toimikunnille.

Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta voi kuitenkin arvioida sellaiset terveydenhuollon toimintayksikössä tehtävät ihmistieteiden tutkimukset, jotka eivät lukeudu tutkimuslaissa määritellyn lääketieteellisen tutkimuksen piiriin, tai jotka eivät kuulu Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettisen toimikunnan käsiteltäviksi.

Eettiset toimikunnat eivät arvioi ennalta tutkimusjulkaisujen yksityisyyden suojaa. Julkaisujen eettisyyden arvioinnista vastaavat tutkijat itse sekä julkaisujen toimituskunnat.

Pro gradu -tutkielmien eettinen arviointi

Toimikunta ei pääsääntöisesti arvioi pro gradu -tutkielmien eettisyyttä. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi antaman ehdotuksen (2009) mukaan ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön. Perustutkintojen opinnäytteiden ohjaajat vastaavat siitä, että opinnäytetöissä noudatetaan eettisiä periaatteita.

Jos perustutkinnon opinnäyte suunnitellaan kuitenkin toteutettavaksi tavalla, joka kuuluu edellä esitettyjen ennakkoarviointia edellyttävien tutkimusasetelmien ryhmään, opiskelijan tulee hakea ennakkoarviointia eettiseltä toimikunnalta yhdessä ohjaajansa kanssa.

Hakemuksen tulee sisältää ohjaajan tutkimusta koskevan lausunnon. Tällainen poikkeus on laadittu lähinnä sellaisia tilanteita silmällä pitäen, jossa pro gradu -tutkielma tehdään osana laajempaa tutkimusohjaajan omaa tieteellistä tutkimusta.

Tutkimuksen osatulosten julkaiseminen myös graduna ei estä eettisen ennakkoarvioinnin hakemista, mutta hakijan tulee ensisijaisesti olla tutkimusohjaaja itse.

Jos pro gradu -tutkielman hakemuksen perusteena käytetään yksinomaan julkaisutavoitetta ja julkaisijan vaatimuksia eettisestä hyväksyttävyydestä, tulee työnohjaajan arvioida etukäteen tutkielman oletettu arvostelutaso sekä se julkaisukelpoisuuden todennäköisyys.

Tutkimukseen osallistumisessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteista

Tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta poikkeavan tutkimuksen osalta eettinen toimikunta arvioi, onko tutkimuksen toteuttaminen eettisesti hyväksyttävissä. Tutkimuksen toteuttaminen voidaan katsoa eettisesti hyväksyttäväksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: 

  1. Tutkittavia informoidaan asianmukaisesti henkilötietojen käsittelystä tutkimusasetelman niin salliessa.
  2. Tutkimus on perusteltu eikä sitä voida toteuttaa niin, että tutkittavilta pyydetään suostumus osallistua tutkimukseen.
  3. Aineiston keruu ei aiheuta vaaraa tai haittaa tutkittaville.
  4. Tutkittaville selostetaan mahdollisuuksien mukaan tutkimuksen sisältö ja sen tarkoitus heti, kun se on tutkimuksellisesti mahdollista.

Tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen

Fyysiseen koskemattomuuteen puuttumista tutkimustarkoituksissa voi olla esimerkiksi fyysisen kunnon mittaaminen, fysiologisen näytteen otto, ravintovalmisteen nauttiminen tai fyysisen vapauden rajoittaminen esimerkiksi teknologian avulla niin, että tutkittavalla ei ole mahdollisuutta kohtuullisessa ajassa omatoimisesti keskeyttää osallistumistaan tutkimukseen.

Kun tutkimuksessa puututaan fyysiseen koskemattomuuteen, tulee tarkistaa, onko kyseessä lääketieteen tutkimuslain mukaan arvioitava vai ihmistieteiden eettiselle toimikunnalle kuuluva tutkimus. Lakisääteiset lääketieteelliset tutkimukset tulee ohjata sairaanhoitopiirin eettisiin toimikuntiin.

Toimikunta arvioi odotettavissa olevia haittoja (riskit, haitat ja niiden todennäköisyys) suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon.

Tutkimukset tulee toteuttaa niin, että minimoidaan tutkimuksesta tutkittaville mahdollisesti koituvat haitat ja riskit. Fyysisten riskien arviointi vaatii asiantuntemusta ja empiirisiin tutkimuksiin perustuvaa taustatietoa.

Eettinen toimikunta voi tarvittaessa pyytää lausunnon ulkopuoliselta asiantuntijalta, jos toimikunnan oma asiantuntemus ei riitä riskien arviointiin.

Tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, jonka perusteella huoltajalla on mahdollisuus kieltää lasta osallistumasta tutkimukseen

Jos alle 15-vuotiaita tutkitaan ilman huoltajan erillistä suostumusta tai informointia, on varmistettava, että tutkimus ei aiheuta tutkittaville haittaa ja että tutkittavaksi pyydettävät alaikäiset pystyvät ymmärtämään tutkimuksen aiheen ja sen, mitä tutkimukseen osallistuminen heiltä konkreettisesti edellyttää.

Lisäksi vähintään toisen seuraavista edellytyksistä on toteuduttava:

  1. Tutkitaan asioita, joista ei saada kattavaa tietoa, jos lasten osallistumiseen tarvitaan huoltajan suostumus (esimerkiksi perheväkivalta, sosiaaliset ongelmat).
  2. Tutkitaan asioita, joista alaikäiset tutkittavat eivät halua huoltajan tietävän (esimerkiksi päihteiden käyttö, seksuaalinen suuntautuminen ja vastaavat).

Tutkimuksessa tutkittaville esitetään poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä

Poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä voivat olla esimerkiksi väkivaltaa tai pornografiaa sisältävät materiaalit, joita tutkittavalle näytetään osana tutkimusasetelmaa.

Poikkeuksellisen voimakkaita ärsykkeitä voivat aiheuttaa myös tutkimusasetelmat, joissa tutkittaville esitetään tarkoituksellisesti heidän arvomaailmalleen täysin sopimattomia ajatuksia ja materiaaleja.

Tutkimuksessa on riski aiheuttaa tutkittaville tai heidän läheisilleen normaalin arkielämän rajat ylittävää pitkäaikaista henkistä haittaa

Riski voi syntyä esimerkiksi silloin, jos tutkimus liittyy tutkittavien tai heidän läheistensä traumaattisiin kokemuksiin.

Tutkimustilanteisiin saa kuitenkin sisältyä samankaltaisia tunteita, kuin tavanomaisessa arkielämässä esiintyy.

Tutkimukset, joiden toteuttaminen voi merkitä turvallisuusuhkaa tutkittavalle tai tutkijalle tai heidän läheisilleen

Turvallisuusuhka voi syntyä esimerkiksi perheväkivaltaa koskevissa tutkimuksissa tai tutkimuksissa, jotka toteutetaan kriisitilanteessa tai -alueella.

Toimikunta edellyttää lausuntonsa perusteeksi seuraavat asiakirjat:

  1. Saatekirje.
    Perustelu lausuntopyynnölle ja tutkimuksesta vastaavan henkilön yhteystiedot sekä vastuututkijan allekirjoitus. Kun lausuntoa hakee väitöskirjatutkija, vastuullisena tutkijana on ohjaaja.
  2. Tutkimuseettisen lausuntopyynnön peruste -lomake.
    Lataa Tutkimuseettisen lausuntopyynnön peruste -lomake tästä.
  3. Tutkimussuunnitelma ja sen tiivistelmä.
    Englanninkielisessä tutkimuksessa tiivistelmä tulee toimittaa suomeksi tai ruotsiksi.
  4. Tutkimuksesta vastaavan henkilön arviointi tutkimuksen eettisyydestä
  5. Tiedote tutkittaville.
    Jos tutkimuksessa poiketaan tietoon perustuvan suostumuksen periaatteesta, perustelut ratkaisulle esitetään tutkimuksen eettisyyttä koskevassa arviossa.
  6. Tutkittavien allekirjoitettavaksi tarkoitettu suostumuslomake.
     Suostumuslomake edellytetään tiedotteen lisäksi, jos tutkimusaineistoa analysoidaan tunnisteellisena ja aineisto sisältää arkaluonteisia tietoja.
  7. Muu tutkittaville annettava materiaali.
    Esimerkiksi haastattelurunko, päiväkirjat, kyselylomakkeet.
  8. Aineistonhallintasuunnitelma.
    Aneiston käsittely-, säilytys- ja arkistointisuunnitelma.
  9. Tieteellisen tutkimuksen tietosuojailmoitus.
    Vaaditaan lausuntopyynnön liitteeksi, jos tutkimuksessa kerätään mitä tahansa henkilötietoja ja jos tunnistaminen on mahdollista esimerkiksi tietoja yhdistämällä.

Nämä asiakirjat tulee toimittaa yhtenä pdf-tiedostona. Erillisiä liitteitä ei käsitellä.

Toimikunta noudattaa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaisesti julkisuusperiaatetta, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia. Tähän perustuen ja toimikunnan päätöksen mukaisesti kaikki, paitsi tutkimussuunnitelmat liitteineen, ovat julkisia asiakirjoja.

Eettiselle toimikunnalle tulee kuvata tutkimuksen mahdolliset haitat ja riskit niin, että toimikunta voi arvioida tutkimuksen eettisyyttä punniten tutkittaville koituvia mahdollisia riskejä suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon.

Tutkimukset tulee toteuttaa sillä tavoin, että minimoidaan tutkimuksesta tutkittaville mahdollisesti koituvat haitat ja riskit.

Arvioinnissa verrataan tavoiteltavaa tietoarvoa mahdollisiin haittoihin ja niihin tapoihin, joilla tutkittaville koituvia haittoja pyritään lieventämään tutkimuksen aikana tai jälkikäteen (fyysiset ja henkiset haitat) tai estämään ne kokonaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkittavien tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Tutkittavat voivat aina jossain määrin arvioida myös itse tutkimukseen osallistumisen riskejä.

Kokeellisten tutkimusten arvioinnissa voidaan täydentävästi soveltaa tutkimuksen oppialan omia eettisiä ohjeita. Lisäksi tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.

Tutkijan tulee huomioida tutkimuksen tietosuoja ja tietoturva. Tietosuojaa koskeva ennakkoarviointi ja mahdollinen tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi on tehtävä ennen lausuntopyynnön lähettämistä, ja niiden tulokset on kuvattava lausuntopyynnössä. Helsingin yliopiston tutkijat löytävät tutkimuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeet Flammasta-intranetistä.

Suostumus- ja kyselylomakkeita laadittaessa on monia seikkoja, jotka on hyvä ottaa huomioon jo ennen eettisen ennakkoarviointilausunnon hakemista, sillä ne voivat vaikuttaa siihen mitä ja miten tutkittavat ymmärtävät ja asennoituvat tutkimukseen.

Olemme koonneet tähän eettisessä ennakkoarvioinnissa monesti esille tulevia asioita.

Selkeys ja ymmärrettävyys

Tiedotekirjeessä ja suostumuslomakkeessa tulee käyttää sellaista kielellistä ilmaisua, joka on ymmärrettävää kohderyhmälle.

Kun tutkii lapsia, on syytä miettiä, miten tutkimuksesta kerrotaan ymmärrettävästi lapsen kehitystaso huomioiden.

Vastaavasti maallikoille suunnatussa tiedotekirjeessä/suostumuslomakkeessa on syytä välttää hyvin tieteenalakohtaista terminologiaa ja tutkijoiden käyttämää jargonia.

Kieli

Tiedotteet ja suostumuslomakkeet tulee olla vastaajan äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää hyvin.

Tutkimuksen resurssien puitteissa voi olla tarpeen pohtia kyselylomakkeiden kääntämistä muulle kielelle, jotta kohderyhmän kielivähemmistöillä on mahdollisuus osallistua tutkimukseen.

Esimerkiksi satunnaisotoksiin perustuvissa valtakunnallisissa kyselyissä kyselylomakkeen kääntäminen ruotsiksi on suositeltavaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että lomakkeissa käytetty kieli on hyvää.

Perhe- ja sukupuolineutraali kielenkäyttö

Tutkimusaiheesta ja kohderyhmästä riippuen voi olla syytä pohtia rajautuuko mahdollisesti sanavalintojen kautta jokin vastaajaryhmä ulkopuolelle.

Esimerkiksi jos tutkitaan perheiden monimuotoisuutta, voi kyselylomakkeen
taustamuuttujissa vastaajavaihtoehtojen ”mies” ”nainen”/ ”isä”, ”äiti” lisäksi olla tarpeen käyttää vaihtoehtoa ”muu” tai ”muu huoltaja tai aikuinen”.

Arkaluonteiset kysymykset

On tärkeää kiinnittää huomiota saatetekstien muotoiluun, jotta vastaaja on tietoinen ja varautunut siihen, että tutkija tulee esittämään arkaluontoisia kysymyksiä.

Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota taustamuuttujien ja varsinaisten
lomakekysymysten sisältöihin, vastausvaihtoehtoihin sekä mittaamiseen riittävään tarkkuustasoon.

Ovatko esimerkiksi erittäin yksityiskohtaiset tiedot jostakin arkaluontoisesta asiasta välttämättömiä?

Turhan tiedon kerääminen

Kysely- tai suostumuslomakkeissa ei tule harrastaa varmuuden
vuoksi kysymystä.

Tietosuoja

Lomakkeet tulee laatia siten, ettei vastaajien tarvitse huolehtia antamiensa
tietojen väärinkäyttömahdollisuuksista.

Esimerkiksi lomakkeisiin valmiiksi merkityt identifikaatiotunnukset voivat olla omiaan herättämään epäilyksiä. Taustatietojen kohdalla voi olla hyvä mainita, että näitä tietoja kysytään vastausten tilastollista käsittelyä varten.

Toisen kunnioittaminen

Tiedotteita ja lomakkeita laadittaessa on syytä muistaa kohtelias, kunnioittava kielenkäyttö. Kohderyhmästä riippuen teitittely voi toisinaan olla tapa
osoittaa kunnioitusta vastaajia kohtaan.

Lisävinkkejä lomakkeen laadintaan

Tämä ”check list” on luotu helpottamaan tutkijoiden toimimista yritysten kanssa. Sen tarkoituksena on auttaa tutkijoita huolehtimaan siitä, että tutkimuksen eettiset näkökulmat tulevat huomioiduksi riittävästi.

Tutkimuseettisistä näkökulmista huolehtiminen on tutkijan vastuulla.

Yrityksissä ei välttämättä ole kompetenssia tutkimuseettisissä kysymyksissä. Tutkijan on huolehdittava siitä, että tutkimuksen eettiset näkökulmat nostetaan esiin keskusteluissa.

Tutkijan on hyvä varautua siihen, että keskusteluissa yritysten kanssa voi olla välttämätöntä avata sitä ajattelua ja niitä periaatteita, joihin päätökset tutkimuksen eettisestä toteutuksesta perustuvat.

Nämä neuvot ovat toteutettu Helsingin yliopiston Ihmistieteiden eettisen ennakkoarviointitoimikunnan ja tutkimuksen juristipalveluiden yhteistyönä.

Eettiset kysymykset

Eettinen ennakkoarviointi

Edellyttääkö tutkimuksen toteutus eettistä ennakkoarviointia?

Tutkijan vastuulla on huolehtia siitä, että tarvittaessa tutkimukselle pyydetään lausuntoa eettiseltä ennakkoarviointitoimikunnalta.

Eettiset ohjeet ja periaatteet

Onko tutkimusryhmä käynyt yrityksen kanssa läpi seuraavat ohjeet ja periaatteet ja ovatko sekä tutkimusryhmä että yritys sitoutuneet niitä noudattamaan?

Lisäksi on hyvä käydä läpi, miten Helsingin yliopiston nimeä ja logoa saa käyttää.

Suosittelemme perehtymistä myös seuraaviin ohjeistuksiin, joista löytyy ohjeita yritysyhteistyön tueksi:

Tutkijan ja yrityksen sidonnaisuudet

Onko tutkijoiden ja yrityksen välillä mahdollisesti olemassa olevat sidonnaisuudet (conflict of interest) selvitetty ja onko niistä ilmoitettu yliopistolle?

Tutkimuksen kannalta merkitykselliset sidonnaisuudet tulee ilmoittaa tutkimuksen juristeille Flamma-intranetistä löytyvien ohjeiden mukaisesti.

Yhteistyön sisältö ja luonne

Liittyykö yhteistyö tuotekehittelyyn, tieteelliseen tutkimukseen vai sekä että?

Yhteistyössä tieteellisen kontribuution tulee olla osoitettavissa, ellei yrityksen kanssa ole sovittu siitä, että yhteistyössä ei tehdä tutkimusta.

Tutkimustulosten omistaminen, hyödyntäminen ja julkaiseminen

Onko määritelty, mikä on tutkimuksen tulos ja miten osapuolet voivat tuloksia hyödyntää ja kuka omistaa tulokset?

Helsingin yliopiston varainhankinnan ja yritysyhteistyön eettisten periaatteiden mukaan yhteistyössä tehtävässä ja julkisin varoin osittainkin rahoitetussa tutkimuksessa huomioidaan, ettei yliopisto saa käyttää valtiolta saamaansa budjettirahoitusta tai muuta julkista rahaa yritysten tukemiseen.

Sen vuoksi yritys ei tällaisessa tutkimuksessa saa yksinoikeuksia tuloksiin vaan tulokset julkaistaan ja hyödynnetään rahoitusehtojen sekä yliopiston periaatteiden mukaisesti.

Myös Montrealin asiakirjassa (Montreal statement, englanniksi) todetaan: ”Agreements that unduly or unnecessarily restrict dissemination of data, findings or other research products should be avoided”.

Onko sovittu, miten tulokset julkaistaan?

Lähtökohtaisesti päätösvalta tieteellisestä julkaisemisesta tulee säilyttää yliopistolla (tutkimusryhmällä). Tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt ja heidän kontribuutionsa on hyvä sopia kirjoitusprosessien alkuvaiheessa. (Montrealin asiakirja, englanniksi).

Lisäksi ALLEAn ohjeistuksessa The European Code of Conduct for Research Integrity (englanniksi) todetaan:

“Authors and publishers consider negative results to be as valid as positive findings for publication and dissemination”.

Aineistonhallinta

Onko hankkeelle laadittu asianmukainen aineistonhallintasuunnitelma?

Jos yritykselle siirtyy aineistoa, on sovittava miten aineiston siirto ja hallinta toteutetaan niin, ettei tutkittavien tietosuoja ja yksityiseen suoja vaarannu.

Anonymisoimatonta ainestoa ei tule siirtää yliopiston/tutkimusryhmän ulkopuolelle, ellei tästä erikseen sovita. Tällöin on varmistettava, ettei yritykselle siirry henkilötietoja ilman tutkittavan suostumusta.

On myös syytä sopia siitä, miten toimitaan, mikäli tutkittava haluaa keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen. Missä vaiheessa jo kerätty aineisto voidaan vielä kohtuullisella työmäärällä poistaa ja minkä työvaiheen jälkeen tätä ei voida enää tehdä?

Lue lisää hyvästä aineistonhallinnasta ja aineistonhallinnan palveluista.

Tutustu myös tutkimuksen tietosuoja-asioihin (linkki Flamma-intranetiin, vaatii kirjautumisen.

Tutkimukseen osallistuminen tutkittavan näkökulmasta

Onko tutkittaville maksettavan korvauksen suuruus määritelty ja mahdollistaako korvauksen maksaminen osallistumisen vapaaehtoisuuden, vai aiheuttaako se painetta osallistumiseen?

Tutkittaville aiheutuvat kulut voidaan aina korvata. Samoin vaivannäöstä tai ajasta voidaan maksaa korvaus. Korvaus voi olla rahaa tai sitä vastaava tuote tai palvelu.

Tutkimusastelemat ja tutkittavilta edellytettävä panostus vaihtelevat suuresti tutkimuksesta riippuen. Tyypillisesti satojen eurojen korvaus aiheuttaa paineen osallistua.

Tutkijan tehtävä on huolehtia, että korvauksen antaminen ei aiheuta minkäänlaista painostusta tutkimukseen osallistumiseen. Esimerkiksi ryhmille annettavien korvausten määrittelyssä on pohdittava, luoko korvaus ryhmäpainetta tutkimukseen osallistumiseen.

Ryhmän sponsorointi ja korvauksen antaminen tutkimukseen osallistumisesta on syytä erottaa toisistaan, jottei synny painostusta tutkimukseen osallistumiselle.

Onko tutkimukseen rekrytoitavien osallistujaryhmien valinta eettisesti perusteltua? Entä kuka hyötyy tutkimuksesta?

Osallistujaryhmän valinta ja ryhmän koko voivat vaikuttaa tutkimuksen lopputuloksiin. Kun tutkitaan esimerkiksi uusia tuotteita tai palveluita, voi tutkimuksen toteutusta ohjata tavoite mahdollisimman myönteisistä tuloksista. Tämä voi johtaa osallistujaryhmien valinnan vinoutumiseen.

Samalla tulisi pohtia sitä, miten tutkimuksesta saatavat hyödyt jakautuvat. Hyödyn tulisi jakautua mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Tällöin tutkijan on mietittävä onko perustellumpaa toteuttaa tutkimus jo entuudestaan etuoikeutettujen ryhmien parissa vai onko tutkimukseen mahdollista rekrytoida mukaan vastaajia/vastaajaryhmiä, joiden mukana olo voisi edistää tasaarvoisuutta.

Onko riskit arvioitu tutkittavan kannalta? Voiko tutkittavalle aiheutua tutkimuksesta haittaa tai vahinkoa? Onko riski minimoitu?

Tutkijan vastuulla on arvioida tutkimuksen vaikutuksia tutkittavan näkökulmasta. Yrityksellä puolestaan on tietoa tuotteesta tai palvelusta. Mahdollisten riskien ja vahingon arviointi tulee tehdä yhteistyössä.

Keskustele avoimesti

Montrealin asiakirja (englanniksi) muistuttaa keskustelun tärkeydestä silloin, kun toimijoilla voi olla eriäviä käytäntöjä, osaamisalueita ja standardeja sekä oletuksia:

”Diversity of perspectives, expertise and methods, and differences in customary practices, standards and assumptions that could compromise the integrity of the research should be addressed openly”.

Juridiset ja muut sopimus- ja hallinnolliset asiat

Tutkijan suhde yliopistoon

Onko tutkimuksesta vastaava tutkija työsuhteessa Helsingin yliopistoon?

Tutkimussopimuksen laatiminen
Onko yrityksen kanssa allekirjoitettu tutkimussopimus?

Yritysyhteistyön kaikki sopimukset tehdään kirjallisina. Helsingin yliopiston juristit ovat tehneet valmiita sopimusmalleja, joita voidaan käyttää avuksi sopimuksia laadittaessa.

Sopimusmallit on laadittu yleisluontoisesti ja ne antavat alustavan kuvan yliopiston linjasta. Sopimusmalli on aina muokattava kuhunkin yksittäistapaukseen sopivaksi.

Sopimusmallien soveltuvuuden ja muutos- ja täydennystarpeen arvioimiseksi tulee olla aina yhteydessä tutkimusasioita hoitavaan juristiin. Tutkimussuunnitelman tulee olla valmis ennen sopimusneuvottelujen aloittamista.

Vastuiden jakaminen ja määritteleminen

Onko yrityksen kanssa sovittu selkeästi, mistä yliopisto vastaa (tehtävät, riskit ja vahingot, rahoitus jne.) ja toisaalta, mistä yritys vastaa?

Helsingin yliopiston vastuut tulee sopimuksessa rajata yliopiston juristin hyväksymällä tavalla.

Tehtävillä tarkoitetaan varsinaista tutkimusta ja siitä sovitaan pääsääntöisesti tutkimussuunnitelmassa, mikä on tutkijan vastuulla. Kiinnitäthän huomiota ilmaisun muotoon!

Ongelmia voi syntyä siitä, että tutkimussopimusten tutkimussuunnitelmat kirjoitetaan passiivissa (tehdään, tutkitaan jne.) ja siten osapuolten vastuulle kuuluvat tehtävät eivät tule yksiselitteisesti sovituiksi.

Tutkimuksen juristipalvelut tarkistavat riskit ja vahingot juridiselta kannalta (esimerkiksi vastuiden rajaus, vastuukaton asettaminen lain sallimissa rajoissa).

Tutkimukselliset riskit ja vahingot jäävät tutkijoiden tarkistettaviksi.

Projektityypistä riippuen joko projektikirjanpitäjä tai controlleri auttaa tutkijoita budjetoinnissa. Tutkimuksen juristipalvelut puuttuvat ainoastaan selviin ongelmiin (esim. jos 100 000 euron hankkeessa yliopisto kattaa 80 % kuluista, mutta tulokset jakautuvat 50/50).

Tutkimuksen aikataulu

Käykö sopimuksesta ilmi tutkimuksen tai toimeksiannon aloituspäivä ja onko tutkimuksen tai toimeksiannon päättyminen määritelty yksiselitteisesti (esimerkiksi päivämäärä tai tavoitteiden saavuttaminen)?

Usein aikataulukysymykset tulevat esille tutkimussuunnitelmassa ja ovat tutkijan vastuulla.

Maksut

Mikäli yrityksen ja yliopiston välillä liikkuu rahaa, onko maksuaikataulu ja yliopistolle maksettavat summat määritelty selkeästi?

Tutkimuksen juristipalvelut puuttuvat ainoastaan selviin ongelmiin (esim. tilaustutkimuksessa tilaaja maksaa kaiken vasta jälkikäteen). Tutkimuksen juristipalveluilla on tilaustutkimussopimusmalli, jossa on valmiiksi tarjolla maksuaikatauluehdotus.

Yhteystiedot

Onko sopimuksen osapuolten viralliset yhteystiedot tarkistettu Yritys- ja yhteystietojärjestelmästä?

Yhteydenpito yliopiston sisällä

Onko tutkimuksen vastuututkija ollut yhteydessä tarvittaviin tahoihin yliopistolla (controlleri tai projektikirjanpitäjä, juristi, laitosjohtaja tai dekaani)?

Oikeuksiensiirtosopimus

Ovatko kaikki hankkeeseen Helsingin yliopiston puolesta osallistuvat henkilöt allekirjoittaneet Helsingin yliopiston oikeuksiensiirtositoumuksen?

Oikeuksiensiirtositoumus on tehtävä aina, kun projektin toteuttamiseen osallistuu yliopiston lisäksi ainakin yksi muu osapuoli tai yliopisto saa projektin toteuttamiseksi ulkopuolista rahoitusta.

Oikeuksiensiirtositoumuksella tutkija siirtää oikeudet kaikkiin tutkimuksessa aikaansaatuihin tuloksiin Helsingin yliopistolle. Oikeuksiensiirtositoumusta tarvitaan, jotta yliopisto voi projektissa täyttää velvoitteensa sekä yhteistyökumppaneitaan että ulkopuolisia rahoittajiaan kohtaan.

Helsingin yliopiston tutkijat löytävät lisätietoja ja ohjeita sopimuksen tekemisestä Flamma-intranetistä (vaatii kirjautumisen).

Pyydä lausuntoa

Toimita lausuntopyyntösi yhtenä pdf-dokumenttina viimeistään kaksi viikkoa ennen toivomaasi kokousta.

Lähetä lausuntopyyntöhakemuksesi e-lomakkeella.

Tutustu myös
Published on
2 päivää 3 tuntia ago