Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta ja lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta arvioivat tutkimusta, jonka ennakkoarvioinnista ei erikseen säädetä lääketieteellisestä tutkimuksesta annetussa laissa (488/1999).
Arvioitavat tutkimukset kohdistuvat ihmiseen. Humanististen ja yhteiskuntatieteiden ohella arvioinnin piiriin kuuluu esimerkiksi luonnontieteellinen ja tekniikan alan tutkimus, kun tutkimuksen kohteena on ihminen tai tutkimus toteutetaan ihmistieteiden menetelmillä, sekä ihmiseen kohdistuva ei-kajoava terveys- ja lääketieteellinen tutkimus. Toimikunnat noudattavat Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjetta Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa.
Lakisääteistä lääketieteellistä eettistä arviointia edellyttävissä tutkimuksissa lausunto pyydetään sen sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta, jonka alueella tutkimuksesta vastaava henkilö toimii tai jonka alueella tutkimus on pääasiassa tarkoitus suorittaa, tai valtakunnalliselta lääketieteelliseltä tutkimuseettiseltä toimikunnalta (TUKIJA). Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) erityisvastuualueella toimii yksi eettinen toimikunta.
Eettisen toimikunnan antama puoltava lausunto on lääketieteellisen tutkimuksen lakisääteinen edellytys. Tällaista tutkimusta ei saa aloittaa ilman toimikunnan lausuntoa. Ihmistieteissä tutkijan edellytetään pyytävän lausunto eettiseltä toimikunnalta, mikäli tutkimukseen sisältyy Tutkimuseettisen neuvottelukunnan määrittelemä ennakkoarviointia edellyttävä tutkimusasetelma.
Tutkimusasetelma, tutkimuskysymykset sekä tutkijan ja tutkimushankkeen tieteenala määrittävät, kummalle toimikunnalle arvioitava tutkimus kuuluu. Kun tutkimus on selkeästi humanistinen, yhteiskuntatieteellinen tai käyttäytymistieteellinen, se arvioidaan tiedekunnasta riippumatta ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnassa. Kun tutkimus käsittelee terveyskäyttäytymistä, diagnosoitavia häiriöitä tai sairauksia, kliinistä opetusta tai kliinisiä käytäntöjä, sen arvioi lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta.
Monitieteisissä hankkeissa, joissa sovelletaan sekä ihmistieteiden että lääketieteiden menetelmiä, toimikunta valitaan hankkeen ensisijaisen tieteenalan tai menetelmän mukaan. Monitieteisten hankkeiden kohdalla lausuntopyynnön hakijan tulee olla yhteydessä toimikunnan sihteeriin vähintään kaksi viikkoa ennen lausuntopyynnön jättämistä.
Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä toimikuntien sihteereihin. Kaikki yhteydenotot tulee toimittaa sihteeristön sähköpostiosoitteeseen eettinen-toimikunta@helsinki.fi.
Helsingin yliopiston tutkimuseettiset toimikunnat antavat lausuntoja tutkimuksen eettisyydestä. Lausunto ei ole tutkimuslupa, eikä se siirrä tutkijalle itselleen kuuluvaa vastuuta tutkimuksensa eettisyydestä eettiselle toimikunnalle.
Varsinaisen luvan tutkimuksen toteuttamiselle antaa yleensä kohdeorganisaatio eli se yksikkö, jossa tutkimusaineistoa kerätään tai tutkimusta muutoin käytännössä toteutetaan. Suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta antavat puolestaan yksittäiset tutkittavat.
Eettinen ennakkoarviointi täytyy aina hakea ennen aineistonkeruun aloittamista. Lausunnon hakemiseen on syytä varata riittävästi aikaa. Lausuntopyyntö lähetetään, kun kaikki tutkimukseen liittyvät suunnitelmat ja tutkittaville tarkoitetut dokumentit ovat valmiit. Ohjeita tutkimuksen suunnittelun eri vaiheisiin löytyy Flammasta.
Helsingin yliopiston ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta arvioivilta eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnilta on haettava lausuntoa suunnitellun tutkimuksen eettisyydestä tieteenalasta riippumatta, jos tutkimus täyttää Tutkimuseettisen neuvottelukunnan asettamat edellytykset tutkimusasetelmasta.
Lisäksi tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos
Eettiset toimikunnat eivät arvioi ennalta tutkimusjulkaisujen yksityisyyden suojaa. Julkaisujen eettisyyden arvioinnista vastaavat tutkijat itse sekä julkaisujen toimituskunnat.
Toimikunta edellyttää lausuntonsa perusteeksi seuraavat asiakirjat:
Arviossa eettisyydestä eritellään tutkimukseen liittyviä riskejä ja eettisiä ongelmakohtia sekä kerrotaan, miten nämä huomioidaan toteutuksessa. Väitöskirjatutkijat kirjoittavat arvion tutkimuksen eettisyydestä yhdessä ohjaajan kanssa. Väitöskirjatutkijoiden sekä syventäviä opintoja suorittavien tulee toimittaa lisäksi ohjaansa puoltava lausunto lausuntopyynnölle.
Lausuntopyynnön tulee sisältää kaikki luetellut liitteet. Asiakirjat tulee toimittaa yhtenä pdf-tiedostona. Erillisiä liitteitä ei käsitellä.
Arvioitavan tutkimuksen tulee olla osa Helsingin yliopiston tutkimustoimintaa. Lausuntoa hakevan päätutkijan tai osatutkimuksen vastuututkijan tulee olla työsuhteessa Helsingin yliopistoon. Riittävä affiliaatio on myös kyseessä olevan tutkimuksen Helsingin yliopistoon myönnetty hankerahoitus, apuraha tai vastuututkijan vierailusopimus hankkeen toteuttamisen ajaksi.
Toimikunta ei käsittele jo aloitettuja tutkimuksia.
Jos tutkimuksesi ei kuulu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan linjaamiin ennakkoarvioitaviin asetelmiin mutta olet hakemassa lausuntopyyntöä julkaisuja varten, selvitä ensin riittääkö julkaisijalle selvitys suomalaisesta järjestelmästä. Selvityksen saa pyydettäessä toimikunnan sihteeriltä.
Väitöskirjatutkijoiden tulee keskustella ennakkoarvioinnin tarpeellisuudesta ohjaajansa kanssa. Jos arviointi on välttämätön, sitä haetaan yhdessä ohjaajan kanssa.
Ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunta ei pääsääntöisesti käsittele maisterintutkielmia. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan eettisen ennakkoarvioinnin ohjeen (2019) mukaan ennakkoarviointi on tarkoitettu perustutkinnon jälkeiseen tutkimustyöhön. Perustutkintojen opinnäytteiden ohjaajat vastaavat siitä, että opinnäytetöissä noudatetaan eettisiä periaatteita. Opinnäytteissä suositellaan välttämään tutkimusasetelmia, jotka edellyttäisivät eettistä ennakkoarviointia.
Tutkimuksen osatulosten julkaiseminen myös maisterintutkielmana ei estä eettisen ennakkoarvioinnin hakemista, mutta hakijan tulee ensisijaisesti olla ohjaaja.
Mikäli harkitset lausuntopyyntöä maisterintutkielmasta, ohjaajan tulee etukäteen olla yhteydessä toimikunnan sihteeriin.
Lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuseettinen toimikunta arvioi tarvittaessa myös maisterintutkielmia ja syventävien opintojen tutkielmia, jos tutkimus julkaistaan tieteellisessä lehdessä.
Jos sinulla on kysyttävää, ota sähköpostitse yhteyttä toimikunnan sihteereihin.
Eettiselle toimikunnalle tulee kuvata tutkimuksen mahdolliset haitat ja riskit niin, että toimikunta voi arvioida tutkimuksen eettisyyttä punniten tutkittaville koituvia mahdollisia riskejä suhteessa tutkimuksella tavoiteltavaan tietoarvoon.
Tutkimukset tulee toteuttaa sillä tavoin, että niissä minimoidaan tutkimuksesta tutkittaville mahdollisesti koituvat haitat ja riskit.
Arvioinnissa verrataan tavoiteltavaa tietoarvoa mahdollisiin haittoihin ja niihin tapoihin, joilla tutkittaville koituvia haittoja pyritään lieventämään tutkimuksen aikana tai jälkikäteen (fyysiset ja henkiset haitat) tai estämään ne kokonaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon tutkittavien tahdonvapaus ja itsemääräämisoikeus. Tutkittavat voivat aina jossain määrin arvioida myös itse tutkimukseen osallistumisen riskejä.
Kokeellisten tutkimusten arvioinnissa voidaan täydentävästi soveltaa tutkimuksen oppialan omia eettisiä ohjeita. Lisäksi tutkija voi pyytää eettisen toimikunnan lausuntoa, jos tutkimuskohde, tutkimuksen rahoittaja tai yhteistyökumppani sitä edellyttää tai jos tutkimustuloksia suunnitellaan julkaistavan tiedelehdessä, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia.
Eettiset toimikunnat eivät arvioi ennalta tutkimusjulkaisujen yksityisyyden suojaa. Julkaisujen eettisyyden arvioinnista vastaavat tutkijat itse sekä julkaisujen toimituskunnat.
Tutkijan tulee huomioida tutkimuksen tietosuoja ja tietoturva. Tietosuojaa koskeva ennakkoarviointi ja mahdollinen tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi on tehtävä ennen lausuntopyynnön lähettämistä, ja niiden tulokset on kuvattava lausuntopyynnössä. Helsingin yliopiston tutkijat löytävät tutkimuksen tietosuoja- ja tietoturvaohjeet Flamma-intranetistä.
Suostumus- ja kyselylomakkeiden laatimisessa on monia seikkoja, jotka on hyvä ottaa huomioon jo ennen eettisen ennakkoarviointilausunnon hakemista, sillä ne voivat vaikuttaa siihen mitä ja miten tutkittavat ymmärtävät ja asennoituvat tutkimukseen.
Huomioi seuraavat asiat laatiessasi tutkittaville tarkoitettuja lomakkeita.
Tiedotekirjeessä ja suostumuslomakkeessa tulee käyttää kieltä, jonka kohderyhmä ymmärtää.
Lapsia tutkittaessa on tärkeää suunnitella, miten tutkimuksesta kerrotaan lapselle ymmärrettävästi hänen kehitystasonsa huomioiden.
Maallikoille suunnatussa tiedotekirjeessä tai suostumuslomakkeessa on syytä välttää vaikeaa tieteenalakohtaista terminologiaa ja jargonia.
Tiedotteet ja suostumuslomakkeet tulee laatia vastaajan äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää hyvin.
Tutkimuksen resurssien puitteissa on tarpeen pohtia lomakkeiden kääntämistä muille kielille, jotta kohderyhmän kielivähemmistöillä on mahdollisuus osallistua tutkimukseen.
Esimerkiksi satunnaisotoksiin perustuvissa valtakunnallisissa kyselyissä kyselylomakkeen kääntäminen ruotsiksi on suositeltavaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että lomakkeissa käytetty kieli on hyvää.
Tutkimusaiheesta ja kohderyhmästä riippuen voi olla syytä pohtia, rajautuuko jokin vastaajaryhmä lomakkeissa käytetyn kielen takia vahingossa tutkimuksen ulkopuolelle.
Jos esimerkiksi tutkitaan perheitä tai perheiden monimuotoisuutta, on kyselylomakkeen taustamuuttujissa vastaajavaihtoehtojen ”mies” ja ”nainen” tai ”isä” ja ”äiti” lisäksi tarpeen käyttää vaihtoehtoa ”muu” tai ”muu huoltaja tai aikuinen.”
On tärkeää kiinnittää huomiota saatetekstien muotoiluun, jotta vastaaja on varautunut siihen, että tutkija tulee esittämään arkaluontoisia kysymyksiä.
Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota taustamuuttujien ja varsinaisten lomakekysymysten sisältöihin, vastausvaihtoehtoihin sekä mittaamiseen riittävään tarkkuustasoon.
Ovatko esimerkiksi erittäin yksityiskohtaiset tiedot jostakin arkaluontoisesta asiasta välttämättömiä?
Kysely- tai suostumuslomakkeissa ei tule esittää kysymyksiä varmuuden vuoksi.
Lomakkeet tulee laatia siten, ettei vastaajien tarvitse huolehtia antamiensa
tietojen väärinkäyttömahdollisuuksista.
Esimerkiksi lomakkeisiin valmiiksi merkityt identifikaatiotunnukset voivat olla omiaan herättämään epäilyksiä. Taustatietojen kohdalla voi olla hyvä mainita, että näitä tietoja kysytään vastausten tilastollista käsittelyä varten.
Tiedotteita ja lomakkeita laadittaessa on syytä muistaa kohtelias, kunnioittava kielenkäyttö. Kohderyhmästä riippuen teitittely voi olla toimiva tapa osoittaa kunnioitusta vastaajia kohtaan.
Harinen, Päivi. 2009. Tarkastelussa taustamuuttujat. Yhteiskuntapolitiikka 74:3, 338–340.
Tietoarkisto: Kyselylomakkeen laatiminen.
Tämä ”check list” on luotu helpottamaan tutkijoiden toimimista yritysten kanssa. Sen tarkoituksena on auttaa tutkijoita huolehtimaan siitä, että tutkimuksen eettiset näkökulmat tulevat huomioiduksi riittävästi.
Tutkimuseettisistä näkökulmista huolehtiminen on tutkijan vastuulla. Yhteistyöyrityksessä ei välttämättä ole kompetenssia tutkimuseettisissä kysymyksissä. Tutkijan on huolehdittava siitä, että tutkimuksen eettiset näkökulmat nostetaan esiin työskentelyssä.
Tutkijan on hyvä varautua siihen, että keskusteluissa yritysten kanssa voi olla välttämätöntä avata ajattelua ja periaatteita, joihin päätökset tutkimuksen eettisestä toteutuksesta perustuvat.
Nämä neuvot on toteutettu Helsingin yliopiston tutkimusetiikan asiantuntijoiden ja tutkimuksen juristipalveluiden yhteistyönä.
Edellyttääkö tutkimuksen toteutus eettistä ennakkoarviointia?
Tutkijan vastuulla on huolehtia siitä, että tutkimukselle pyydetään tarvittaessa lausuntoa eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnalta.
Onko tutkimusryhmä käynyt yrityksen kanssa läpi seuraavat ohjeet ja periaatteet? Ovatko sekä tutkimusryhmä että yritys sitoutuneet noudattamaan niitä?
Lisäksi on hyvä käydä läpi, miten Helsingin yliopiston nimeä ja logoa saa käyttää.
Suosittelemme perehtymistä myös seuraaviin ohjeistuksiin, joista löytyy ohjeita yritysyhteistyön tueksi:
Onko tutkijoiden ja yrityksen välillä mahdollisesti olemassa olevat sidonnaisuudet (conflict of interest) selvitetty? Onko niistä ilmoitettu yliopistolle?
Tutkimuksen kannalta merkitykselliset sidonnaisuudet tulee ilmoittaa tutkimuksen juristeille Flammasta löytyvien ohjeiden mukaisesti.
Liittyykö yhteistyö tuotekehitykseen, tieteelliseen tutkimukseen vai molempiin?
Yhteistyössä tieteellisen kontribuution tulee olla osoitettavissa, ellei yrityksen kanssa ole sovittu siitä, että yhteistyössä ei tehdä tutkimusta.
Helsingin yliopiston yritysyhteistyön eettisten periaatteiden mukaan yhteistyössä tehtävässä ja julkisin varoin osittainkin rahoitetussa tutkimuksessa huomioidaan, ettei yliopisto saa käyttää valtiolta saamaansa budjettirahoitusta tai muuta julkista rahaa yritysten tukemiseen. Sen vuoksi yritys ei tällaisessa tutkimuksessa saa yksinoikeuksia tuloksiin, vaan tulokset julkaistaan ja niitä hyödynnetään rahoitusehtojen sekä yliopiston periaatteiden mukaisesti.
Myös Montrealin asiakirjassa (Montreal statement, englanniksi) todetaan: ”Agreements that unduly or unnecessarily restrict dissemination of data, findings or other research products should be avoided”.
Lähtökohtaisesti päätösvalta tieteellisestä julkaisemisesta tulee säilyttää yliopistolla (tutkimusryhmällä). Tieteellisten julkaisujen kirjoittamiseen osallistuvat henkilöt ja heidän kontribuutionsa on hyvä sopia kirjoitusprosessien alkuvaiheessa. (Montrealin asiakirja, englanniksi).
Lisäksi ALLEAn ohjeistuksessa The European Code of Conduct for Research Integrity (englanniksi) todetaan:
“Authors and publishers consider negative results to be as valid as positive findings for publication and dissemination”.
Jos yritykselle siirtyy aineistoa, on sovittava miten aineiston siirto ja hallinta toteutetaan niin, ettei tutkittavien tietosuoja ja yksityisyyden suoja vaarannu.
Anonymisoimatonta aineistoa ei tule siirtää yliopiston tai tutkimusryhmän ulkopuolelle, ellei tästä erikseen sovita. Tällöin on varmistettava, ettei yritykselle siirry henkilötietoja ilman tutkittavan suostumusta.
On syytä sopia myös siitä, miten toimitaan, mikäli tutkittava haluaa keskeyttää osallistumisensa tutkimukseen. Missä vaiheessa jo kerätty aineisto voidaan vielä kohtuullisella työmäärällä poistaa, ja minkä työvaiheen jälkeen tätä ei voida enää tehdä?
Lue lisää hyvästä aineistonhallinnasta ja aineistonhallinnan palveluista.
Tutustu myös tutkimuksen tietosuojaohjeisiin (linkki vie Flammaan, vaatii kirjautumisen.)
Onko tutkittaville maksettavan korvauksen suuruus määritelty ja mahdollistaako korvauksen maksaminen osallistumisen vapaaehtoisuuden, vai aiheuttaako se painetta osallistumiseen?
Tutkittaville aiheutuvat kulut voidaan aina korvata. Samoin vaivannäöstä tai ajasta voidaan maksaa korvaus. Korvaus voi olla rahaa tai sitä vastaava tuote tai palvelu. Korvauksen määrää ja maksutapaa suunniteltaessa tulee noudattaa Helsingin yliopiston Talouspalveluiden ohjeita koehenkilöiden palkitsemisesta. Ohjeet löytyvät Flammasta.
Tutkimusasetelmat ja tutkittavilta edellytettävä panos vaihtelevat suuresti tutkimuksesta riippuen. Suuri korvaus aiheuttaa tyypillisesti paineen osallistua tutkimukseen.
Tutkijan tehtävä on huolehtia, että korvaus ei aiheuta minkäänlaista painostusta tutkimukseen osallistumiseen. Esimerkiksi ryhmille annettavien korvausten määrittelyssä on pohdittava, luoko korvaus ryhmäpainetta tutkimukseen osallistumiseen.
Ryhmän sponsorointi ja korvauksen antaminen tutkimukseen osallistumisesta on syytä erottaa toisistaan, jottei synny painostusta tutkimukseen osallistumiselle.
Onko tutkimukseen rekrytoitavien osallistujaryhmien valinta eettisesti perusteltua? Entä kuka hyötyy tutkimuksesta?
Osallistujaryhmän valinta ja ryhmän koko voivat vaikuttaa tutkimuksen lopputuloksiin. Kun tutkitaan esimerkiksi uusia tuotteita tai palveluita, voi tutkimuksen toteutusta ohjata tavoite mahdollisimman myönteisistä tuloksista. Tämä voi johtaa osallistujaryhmien valinnan vinoutumiseen.
Samalla tulisi pohtia, miten tutkimuksesta saatavat hyödyt jakautuvat. Hyödyn tulisi jakautua mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Tällöin tutkijan on mietittävä, onko perustellumpaa toteuttaa tutkimus jo entuudestaan etuoikeutettujen ryhmien parissa, vai onko tutkimukseen mahdollista rekrytoida mukaan vastaajia tai vastaajaryhmiä, joiden mukana olo voisi edistää tasa-arvoisuutta.
Onko riskit arvioitu tutkittavan kannalta? Voiko tutkittavalle aiheutua tutkimuksesta haittaa tai vahinkoa? Onko riskit minimoitu?
Tutkijan vastuulla on arvioida tutkimuksen vaikutuksia tutkittavan näkökulmasta. Yrityksellä puolestaan on tietoa tuotteesta tai palvelusta. Mahdollisten riskien ja vahingon arviointi tulee tehdä yhteistyössä.
Keskustele avoimesti
Montrealin asiakirja (englanniksi) muistuttaa keskustelun tärkeydestä silloin, kun toimijoilla voi olla eriäviä käytäntöjä, osaamisalueita, standardeja sekä oletuksia:
”Diversity of perspectives, expertise and methods, and differences in customary practices, standards and assumptions that could compromise the integrity of the research should be addressed openly.”
Yritysyhteistyön kaikki sopimukset tehdään kirjallisina. Helsingin yliopiston juristit ovat tehneet valmiita sopimusmalleja, joita voidaan käyttää avuksi sopimuksia laadittaessa.
Sopimusmallit on laadittu yleisluontoisesti ja ne antavat alustavan kuvan yliopiston linjasta. Sopimusmalli on aina muokattava kuhunkin yksittäistapaukseen sopivaksi.
Sopimusmallien soveltuvuuden ja muutos- ja täydennystarpeen arvioimiseksi tulee olla aina yhteydessä tutkimusasioita hoitavaan juristiin. Tutkimussuunnitelman tulee olla valmis ennen sopimusneuvottelujen aloittamista.
Onko yrityksen kanssa sovittu selkeästi, mistä yliopisto vastaa (tehtävät, riskit ja vahingot, rahoitus jne.) ja mistä yritys vastaa?
Helsingin yliopiston vastuut tulee sopimuksessa rajata yliopiston juristin hyväksymällä tavalla.
Tehtävillä tarkoitetaan varsinaista tutkimusta ja siitä sovitaan pääsääntöisesti tutkimussuunnitelmassa, joka on tutkijan vastuulla.
Kiinnitäthän huomiota ilmaisuun ja kielellisiin valintoihin! Ongelmia voi syntyä, kun tutkimussopimusten tutkimussuunnitelmat kirjoitetaan esimerkiksi passiivissa (tehdään, tutkitaan, jne.), jolloin osapuolten vastuulle kuuluvat tehtävät eivät tule selkeästi jaetuiksi.
Tutkimuksen juristipalvelut tarkistavat riskit ja vahingot juridiselta kannalta (esimerkiksi vastuiden rajaus ja vastuukaton asettaminen lain sallimissa rajoissa).
Tutkimukselliset riskit ja vahingot jäävät tutkijoiden tarkistettavaksi.
Projektin tyypistä riippuen joko projektikirjanpitäjä tai controller auttaa tutkijoita budjetoinnissa. Tutkimuksen juristipalvelut puuttuvat ainoastaan selviin ongelmiin (esim. jos 100 000 euron hankkeessa yliopisto kattaa 80 % kuluista, mutta tulokset jakautuvat 50/50).
Käykö sopimuksesta ilmi tutkimuksen tai toimeksiannon aloituspäivä? Onko tutkimuksen tai toimeksiannon päättymisajankohta määritelty yksiselitteisesti (esimerkiksi päivämäärä tai tavoitteiden saavuttaminen)?
Usein aikataulukysymykset tulevat esille tutkimussuunnitelmassa ja ovat tutkijan vastuulla.
Mikäli yrityksen ja yliopiston välillä liikkuu rahaa, onko maksuaikataulu ja yliopistolle maksettavat summat määritelty selkeästi?
Tutkimuksen juristipalvelut puuttuvat ainoastaan selviin ongelmiin (esim. tilaustutkimuksessa tilaaja maksaa kaiken vasta jälkikäteen). Tutkimuksen juristipalveluilla on tilaustutkimussopimusmalli, jossa on valmiiksi tarjolla maksuaikatauluehdotus.
Onko sopimuksen osapuolten viralliset yhteystiedot tarkistettu Yritys- ja yhteystietojärjestelmästä?
Onko tutkimuksen vastuututkija ollut yhteydessä tarvittaviin tahoihin yliopistolla (controller tai projektikirjanpitäjä, juristi, laitosjohtaja tai dekaani)?
Ovatko kaikki hankkeeseen Helsingin yliopiston puolesta osallistuvat henkilöt allekirjoittaneet Helsingin yliopiston oikeuksiensiirtositoumuksen?
Oikeuksiensiirtositoumus on tehtävä aina, kun projektin toteuttamiseen osallistuu yliopiston lisäksi ainakin yksi muu osapuoli, tai yliopisto saa projektin toteuttamiseksi ulkopuolista rahoitusta.
Oikeuksiensiirtositoumuksella tutkija siirtää oikeudet kaikkiin tutkimuksessa aikaansaatuihin tuloksiin Helsingin yliopistolle. Oikeuksiensiirtositoumusta tarvitaan, jotta yliopisto voi projektissa täyttää velvoitteensa sekä yhteistyökumppaneitaan että ulkopuolisia rahoittajiaan kohtaan.
Toimita lausuntopyyntösi yhtenä pdf-dokumenttina viimeistään kaksi viikkoa ennen toivomaasi kokousta.
Toimikunnat rajaavat kokouksessa käsiteltävien lausuntopyyntöjen määrän kahteentoista. Näin varmistetaan, että jokainen lausuntopyyntö ehditään käsitellä laadukkaasti. Mikäli kokoukseen on jätetty käsiteltäväksi enemmän kuin 12 lausuntopyyntöä, siirtyvät viimeisimpänä tulleet seuraavaan kokoukseen.
Muista varata runsaasti aikaa lausuntopyynnön laatimiseen sekä sen käsittelyyn.
Toimikunta on tauolla heinäkuussa.
Kun haluat, että kokous käsittelee lausuntopyyntöhakemustasi, toimita se yhtenä pdf-dokumenttina viimeistään kaksi viikkoa ennen toivomaasi kokousta. Lähetä lausuntopyyntöhakemuksesi E-lomakkeella.
Myöhästyneet hakemukset käsitellään seuraavassa kokouksessa.
Jos toimikunta toteaa, että tutkimus täyttää ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet, toimikunta lähettää lausunnon hakijalle kahden viikon kuluessa siitä kokouksesta, jossa lausuntopyyntöä on käsitelty. Tavallisimmin toimikunta lähettää käsittelypäivän jälkeen ensin korjaus- ja muutosehdotuksia suunnitelmiin. Kun muutokset on tehty hyväksyttävästi, toimikunta lähettää lausunnon hakijalle.
Yliopistotutkija Karoliina Snell
Kaikki yhteydenotot tulee lähettää palvelusähköpostiosoitteeseen eettinen-toimikunta@helsinki.fi.
Tietosuoja-asiantuntija osallistuu toimikunnan kokouksiin.
Professori Antti Sajantila
Yliopisto-opettaja Aleksi Pajunen