ERC Consolidator Grant on Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusmuoto, joka on kohdistettu urallaan jo ansioituneille tutkijoille oman tutkimusryhmän toiminnan vakiinnuttamiseen ja vaikuttavan uran luomiseen Euroopassa.
Consolidator Grant -rahoituksen voi saada tutkija, joka on tehnyt tutkimusta 7–12 vuotta tohtoriksi valmistumisen jälkeen ja ansioitunut urallaan. Lisäksi tutkijalta vaaditaan lupaavaan tulevaisuuteen viittaavia tieteellisiä ansioita ja erinomaista tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimusala voi olla mikä vain.
Kristiina Mannermaan ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan ihmisten ja eläinten sosiaalisia yhteyksiä noin 9 000–7 500 vuotta sitten koillis-Euroopan metsästäjä-keräilijöiden hautapaikoilla. Hankkeessa tutkitaan esihistoriallisista hautapaikoista löydettyjen ihmisten, eläinten ja eläinperäisten esineiden elämäntarinoita yhdistämällä useita eri bioarkeologian tutkimusmenetelmiä.
Projektin päätavoitteina on
Mannermaan hankkeessa tuotetaan uutta tietoa sitä, miten pohjoisten alueiden metsästäjä-keräilijät loivat kulttuurinsa ja identiteettinsä yhdessä heille elintärkeiden eläinten kanssa. Hankkeessa selvitetään, miten tämä esihistoriallinen identiteetti kehittyi ja miten se on siirtynyt uuden ajan kulttuureihin samalla alueella. Tieto ihmisten ja eläinten välisistä suhteista tuhansia vuosia sitten voi auttaa ymmärtämään ja arvioimaan myös omia asenteitamme eläimiä kohtaan.
Mannermaa on aiemmin tutkinut lintujen merkitystä esihistoriallisille yhteiskunnille ja tehnyt uraauurtavaa tutkimusta Fennoskandian, Itämeren alueen ja Venäjän nisäkkäiden ja lintujen varhaishistoriasta.
Mannermaa tunnetaan kansainvälisesti laajamittaisesta tutkimuksestaan ja osaamisestaan palaneiden ja sirpaleisten luunkappaleiden analysoimisessa. Hänen tutkimusryhmänsä on kehittänyt menetelmän, jolla voidaan havaita ja tunnistaa karvoja ja höyheniä tuhansien vuosien ikäisistä maaperänäytteistä.
The Animals Make Identities: The Social Bioarchaeology of Late Mesolithic and Early Neolithic Cemeteries in North-East Europe (AMI), 2020–2025.
Lauri Oksasen ERC-rahoitettu projekti liittyy inversio-ongelmien matemaattiseen teoriaan.
Tyypillisessä inversio-ongelmassa pyritään selvittämään jonkin kappaleen rakenne tekemällä mittauksia sen ulkopuolella. Tällaisia ongelmia esiintyy monilla sovellusaloilla, esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisissa ja teollisuudessa niin kutsutuissa NDT-tarkastusmenetelmissä.
Projekti keskittyy erityisesti Lorentzin geometriseen Calderonin ongelmaan, jonka eräs fysikaalinen tulkinta kuuluu: selvitä liikkuvan aineen akustiset ominaisuudet mittauksista, joissa ainetta on luodattu ääniaalloilla. Tämä ongelma osataan ratkaista mikäli aine ei liiku, mutta yleiselle liikkuvalle aineelle se on avoin. Projektissa kehitetään uusia rakaisumenetelmiä, jotka yhdistävät tekniikoita geometrian ja analyysin aloilta.
Projekti nojaa Oksasen ja hänen yhteistyökumppaneidensa tuoreeseen läpimurtoon, joka ratkaisi Calderonin ongelman tietyllä tapaa kaareutuvissa aika-avaruuksissa.
Oksanen toimii Inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä.
Lorentzian Calderon problem: visibility and invisibility (LoCal), 2023-2027.
Mikko Voutilainen tutkii projektissaan Jet Energy Corrections for High-Luminosity LHC Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen LHC-hiukkaskiihdyttimellä mitattavia alkeishiukkasfysiikan ilmiöitä. Hänen ryhmänsä osallistuu mittaustekniikoiden paranteluun muun muassa kehittämällä entistä olennaisesti tarkempia kalibrointimenetelmiä. Esimerkiksi vahvan vuorovaikutuksen tutkiminen on hyvin riippuvaista hiukkasryöppyjen kalibroinnista.
Jet Energy Corrections for High-Luminosity LHC, 2022–2027.
Lucile Turcin ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, miten aurinkotuulen esisokin aiheuttamat hetkelliset vaihtelut vaikuttavat hiukkasiin maapallon lähiavaruudessa.
Maan lähiavaruudessa toimii kaksi luonnollista hiukkaskiihdytintä: Maapallon iskurintama hidastaa auringosta peräisin olevan plasman ääntä nopeampaa virtausta, ja Van Allenin säteilyvyöhykkeissä on maan magneettikentän vangitsemia suurienergiaisia varautuneita hiukkasia. Hankkeessa selvitetään, miten iskurintamassa syntyneet esisokin transienttivaihtelut eli kuuman plasman kuplat voivat vaikuttaa hiukkasten kiihtyvyyteen näillä kahdella avaruuden alueella. Hankkeessa muodostetaan kattava kuva näiden ilmiöiden vaikutuksesta maapallon lähiavaruudessa yhdistämällä supertietokonesimulaatioita monipistemittauksiin.
Hankkeen päätavoitteina on
Nyky-yhteiskunnat ovat riippuvaisia avaruuteen liittyvistä infrastruktuureista, kuten paikannus-, sää- ja tietoliikennesatelliiteista, mutta suurienergiaiset hiukkaset voivat vahingoittaa tällaisten laitteiden elektroniikkaa. Olennaisten infrastruktuurien suojelemiseen tarvitaan tarkkoja avaruussääennusteita, jotka edellyttävät tietämystä hiukkasten kiihtymisestä suurienergiaisiksi.
Turc ja hänen ryhmänsä ovat aiemmin tutkineet sähkömagneettisten aaltojen muodostumista ja kulkeutumista maan iskurintaman läpi sekä aurinkomyrskyjen vaikutusta näihin aaltoihin.
Impact of foreshock transients on near-Earth space (WAVESTORMS), 2024-2029.
Kirsi S. Mikkosen ERC-rahoitetussa projektissa kehitetään Janus-partikkeleiksi kutsuttuja nanopartikkeleita, joilla on kaksi eri tavoin käyttäytyvää puolta. Rakenne saa partikkelit toimimaan tietyllä tavalla materiaalien rajapinnoilla, esimerkiksi vakauttamaan öljypisaroiden pintaa emulsioissa. Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeessa hyödynnetään kestäviä biopolymeerejä ja vihreän tekniikan ratkaisuja.
Projektin päätavoitteina on
Mikkosen hankkeessa tuotetaan uutta tietoa emulsioista, jotka ovat tärkeitä ainesosia elintarvikkeissa, lääkkeissä, kosmetiikassa ja kemikaaleissa. Hankkeessa kehitetään ympäristöystävällistä keinoa tuottaa uusia materiaaleja, jotta luonnonvaroja voidaan hyödyntää entistä kestävämmin.
Tulevaisuudessa tutkimus auttaa yrityksiä valmistamaan päivittäin käytettäviä hyödykkeitä, jotka kuormittavat ympäristöä nykyistä vähemmän.
Mikkonen tarkastelee puupohjaisten raaka-aineiden yhdistelmiä ruokajärjestelmissä. Mikkonen on aiemmassa tutkimuksessaan osoittanut, että hemiselluloosat vakauttavat elintarvikkeiden rakenteita tehokkaasti. Hemiselluloosia saadaan puun- ja viljantuotannon sivuvirroista.
Lisäksi Mikkonen kehittää jatkojalostetuissa materiaaleissa käytettävää sieniin perustuvaa biomassaa ja tutkii toiminnallisia pakkausmateriaaleja, joilla pyritään vähentämään ruokahävikkiä. Toiminnalliset pakkaukset ovat vuorovaikutuksessa sisältönsä kanssa muun muassa säilyvyyden parantamiseksi.
Green route to wood-derived Janus particles for stabilized interfaces (PARTIFACE), 2020–2025.
Pekka Katajiston projekti Niche geometry as the regulator of communal metabolism and cell fate keskittyy kantasolubiologiaan.
Tuomo Hiippalan ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, kuinka viestintä ja vuorovaikutus pohjautuvat usean eri ilmaisukeinon tarkoituksenmukaisiin yhdistelmiin, joiden avulla muodostetaan ja välitetään merkityksiä. Tätä kutsutaan multimodaalisuudeksi, ja se on viestinnän ja vuorovaikutuksen perusominaisuus. Multimodaalisuuden tutkimus edellyttää järjestelmällisiä ja yksityiskohtaisia kuvauksia, joiden avulla voidaan tarkastella ilmaisukeinojen yhteistoimintaa erilaisissa tilanteissa. Näiden aineistojen tuottaminen on erittäin työlästä, minkä takia ne ovat tyypillisesti hyvin pieniä.
Hanke kehittää uusia menetelmiä multimodaalisuuden empiiriseen tutkimukseen, jotka hyödyntävät joukkoistamista ja neurosymbolista tekoälyä. Joukkoistamisen avulla tuotetaan entistä laajempia tutkimusaineistoja, kun taas neurosymbolista tekoälyä sovelletaan joukkoistettujen työntekijöiden ja tekoälymallien tuottamien kuvausten yhdistämiseen. Uusien aineistojen ja menetelmien avulla tarkastellaan kriittisesti multimodaalisuuden tutkimuksen keskeisiä käsitteitä. Tutkimuksen aineisto koostuu mm. oppikirjoista, uutislähetyksistä ja sosiaalisen median videoista.
Hanke tuottaa uutta tietoa multimodaalisuudesta ilmiönä. Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi monilukutaidon opettamisessa ja oppimateriaalien suunnittelussa sekä tekoälyalgoritmien kehittämisessä.
Hiippalan aiempi tutkimus on keskittynyt laskennallisten menetelmien, kuten konenäön ja -oppimisen, sovelluksiin multimodaalisuuden tutkimuksessa. Lisäksi hän on tutkinut laajalti eri ilmaisukeinoja ja niiden yhteistoimintaa arkipäiväisissä teksteissä.
A Foundation for Empirical Multimodality Research (FOUNDATIONS), 2024-2029.
Ilona Merikannon ERC-rahoitetussa hankkeessa selvitetään riskitekijöitä iltavirkkujen sairastumiselle eri elämänvaiheissa. Sisäsyntyiset vuorokausirytmit määrittävät fysiologisten toimintojemme ajoittumista sekä käyttäytymistämme. Erityisesti iltavirkut ovat alttiita mielenterveydellisille ja somaattisille sairauksille ja heillä on korkeampi kuolleisuusriski nuoremmalla iällä kuin aamuvirkuilla. Sen sijaan ei ole tiedossa, mitkä tekijät ovat näiden terveyserojen taustalla.
Hankkeen päätavoitteena on tunnistaa väestötason aineiston ja pitkittäisaineistojen avulla iltavirkkujen riskitekijöitä sairastumiselle lapsuudessa, nuoruudessa sekä aikuisiässä. Lisäksi hankkeessa pyritään kehittämään suurille otannoille soveltuvaa mittausmenetelmää tunnistamaan kehollista vuorokausirytmien häiriintymistä.
Hankkeen tulokset auttavat avaamaan kysymystä siitä, ovatko vuorokausirytmityyppien väliset terveyserot sisäsyntyisiä, käyttäytymistekijöistä johtuvia vai yhteiskunnan aiheuttamia. Tulokset voivat edesauttaa yhteiskunnallisia toimintoja, joilla iltavirkkujen sairastumista ja vuorokausirytmien häiriintymistä voidaan ennaltaehkäistä eri ikäisillä.
Hankkeen vastuututkija Ilona Merikannolla on kattava epidemiologinen tausta uni- ja vuorokausirytmitutkimuksen parissa. Merikannon aiemmat tutkimustulokset ovat kartoittaneet terveysriskejä iltavirkuilla.
ChronoHealth - Why evening-types accumulate health issues and die younger than others?, 2025-2030.
Tutkimushanke tarkastelee erilaisia arvon mittayksikköinä toimivia esineitä ja ideoita kysyen, millaisia vaikutuksia niiden materiaalisilla tai abstrakteilla käyttömahdollisuuksilla on. Kuinka jokin arvon välikappaleena toimiva tavara vaikuttaa niihin numeroihin, joita sen avulla muodostetaan? Lakkaavatko mittarit olemasta luotettavia mittareita, kun niistä tulee toiminnan tavoitteita?
Hanke pyrkii tarkastelemaan arvojen (tai ”hyvän”) mittaamista etnografisena tutkimuskohteena. Puhtaan numerotiedon tai sen kritisoinnin sijaan tutkimushanke yrittää löytää kielen ja mallin, jolla kuvata niitä tapoja, joilla kasvavassa määrin rakennamme maailmojamme mittayksiköissä ilmenevien ominaisuuksien varaan.
Hanke pyrkii tarjoamaan yksinkertaisia etnografisia esimerkkejä, joiden avulla voidaan havainnollistaa numeroiden, mittayksiköiden ja mitattavaksi tekemisen suhdetta. Tutkimusaihe kytkeytyy yhteiskunnallisesti merkittäviin teemoihin kuten datafikaatioon, velkaluokituksiin, tai faktatietoon ja sen rinnalle kohoaviin ”vaihtoehtoisiin faktoihin”. Hankkeen yksi tavoite on tarjota uusi näkökulma näihin keskusteluihin.
Matti Eräsaari on työskennellyt aiemmin Helsingin ja Manchesterin yliopistoissa tutkien sellaisia aiheita kuten arvot, vaihdanta, raha, aika, ja ruoka.
Properties of Units and Standards (Units), 2023–2028
Anna Vähäraution ERC-rahoitetussa projektissa selvitetään, miten munasarjasyövän solujen stressikokemukset tekevät niistä vastustuskykyisiä hoidoille. Hankkeessa pureudutaan yksittäisten syöpäsolujen historiaan. Vaikuttavatko aiemmat koettelemukset kunkin solun resilienssiin hoitojen aikana; mikä ei tapa, se vahvistaa? Pystytäänkö syöpäsolujen sopeutumista hoidon aikana estämään oikein ajoitetuilla lisähoidoilla?
Projektin päätavoitteina on
Projektissa löydettävillä, oikea aikaisesti annostelluilla yhdistelmähoidoilla on tarkoitus parantaa hoitovastetta erityisesti niillä munasarjasyöpäpotilailla, joiden kasvaimiin nykyiset hoidot eivät tehoa. Projekti pohjautuu ryhmän menetelmäkehitykseen sekä aiempaan havaintoon, että solusalpaajahoito vahvistaa kasvainsolujen stressivastetta ja toisaalta rikastaa jo valmiiksi stressitilassa olevia soluja.
What doesn’t kill you: Overcoming primed and adaptive resistance in ovarian cancer (STRONGER), 2024-2029.
Luonnonsuojelumaantieteen professori Enrico Di Minin selvittää ERC-rahoitetussa projektissaan sitä, miten talouden ja hallinnon kaltaiset epäsuorat tekijät sekä maankäytön muutosten kaltaiset suorat tekijät vaikuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen. Näitä suoria ja epäsuoria tekijöitä tarkastellaan suhteessa arvoihin, joita ihmiset antavat biologiselle monimuotoisuudelle ja sen hyödyllisyyteen ihmisille sekä suhteessa ihmisten käyttäytymiseen, kuten naudanlihan kasvavaan kysyntään.
Hankkeessa pyritään ymmärtämään, miten näiden tietojen integroiminen käytännön suojelutoimiin voi lisätä suojelun muutosvoimaa. Hankkeessa hyödynnetään useita menetelmiä, kuten big data -analytiikkaa ja pelillistämistä.
Hankkeen päätavoitteena on
Hanke on ajankohtainen, sillä se tarjoaa tietoa kansainvälisille päätöksenteon prosesseille. Näitä ovat esimerkiksi Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia.
Enrico Di Minin ja hänen johtamansa tutkimusryhmä Helsinki Lab of Interdisciplinary Conservation Science ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta korkeatasoisesta asiantuntemuksestaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen tutkimisessa big data- ja tekoälymenetelmien avulla.
Investigating opportunities for transformative change in biodiversity conservation: from Big Data analytics to Gamification (BIOBANG). 2025–2030.
ERC-rahoitetussa projektissa Alexandru Tomescu kehittää genomisen sekvensointidatan käsittelyyn laskennallisia menetelmiä, jotka perustuvat vahvoihin algoritmisiin perusteisiin. Monet laskentamenetelmät, joita käytetään genomisen sekvensointidatan analysointiin, perustuvat jonkin verkkoteoriaan liittyvän ongelman ratkaisemiseen. Tällainen ongelma voi olla esimerkiksi tiettyjen polkujen löytäminen laajasta verkosta. Uudenlaiset algoritmit pystyisivät käsittelemään nopeasti massiivisia verkkoja, joita syntyy etenkin biologisessa ja lääketieteellisessä data-analyysissä.
Hankkeen päätavoitteena on
Genomien sekvensoinnin kapasiteetti lisääntyy maailmanlaajuisesti. Tästä syntyy massiivisia datakokonaisuuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan kiireesti yhä kehittyneempiä algoritmeja. Tällaisten kehittyneiden algoritmien avulla pystytään ratkaisemaan tehokkaasti suurista datamassoista nousevia monimutkaisia ongelmia. ERC-rahoitetun tutkimuksen tavoite on, että voimme nähdä tarkemmin esimerkiksi aivosolujen toimintamekanismeja ja luoda tehokkaita genomihakukoneita. Tulokset voivat nopeuttaa läpimurtoja biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja yksilöllisessä lääketieteessä.
Tomescun tutkimusryhmä tekee tutkimusta tietojenkäsittelytieteen ja bioinformatiikan risteyskohdassa. Ryhmä kehittää genomisen sekvensointidatan käsittelyyn laskennallisia menetelmiä, jotka perustuvat vahvoihin algoritmisiin perusteisiin.
Scalable Graph Algorithms for Bioinformatics using Structure, Parameterization and Dynamic Updates, SCALEBIO, 2025–2030.
Ari Pekka Mähösen ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan puiden paksuuskasvua.
Mähösen hanke mallintaa korkkijällen ja jällen kehitystä lituruohon (Arabidopsis thaliana) avulla. Kaikki kasvu lähtee kantasoluista. Jälsi tuottaa puuainesta ja nilaa, kun taas korkkijällen kantasolut muodostavat pinnalle korkiksi kutsutun suojakerroksen.
Projektin päätavoitteina on
Mähösen tutkimusryhmä pyrkii tuottamaan yksityiskohtaista tietoa puu- ja kuoriaineen muodostumista ohjaavista säätelymekanismeista ensin lituruohossa ja sen jälkeen puissa. Näin luodaan pohja paksuuskasvua koskeville jatkotutkimuksille sekä viljelykasvien ja puiden paksuuskasvun säätelylle.
Solulinjojen jäljitystyötä ja molekyyligenetiikkaa yhdistämällä Mähösen tutkimusryhmä kuvasi ensimmäistä kertaa molekyylitason mekanismin, joka sijoittaa ja määrittää lituruohon juuren jällen kantasoluja. Tässä avaintutkimuksessa kehitettyjä menetelmiä käytetään korkkijällen kantasolujen tunnistamiseen nyt käynnissä olevassa hankkeessa.
Thickening of plant organs by nested stem cells (CORKtheCAMBIA), 2019–2024.
Timo Laaksosen ERC-projekti tutkii sitä, kuinka lääke voidaan vapauttaa hallitusti elimistössä sinisen tai UV-valon avulla.
Sininen valo tarjoaa yleisemmin käytettyä punaista valoa laajemmat mahdollisuudet lääkeaineen vapauttamiseen. Sinisen tai ultravioletin valon energia riittää esimerkiksi irrottamaan nanokantajan pinnalle sidotut lääkeainemolekyylit.
Laaksosen projektin tavoitteena on selvittää, miten sininen tai UV-valo saataisiin vietyä turvallisesti paikkaan, jossa lääkkeen pitäisi vapautua. UV-valon käytön haasteena on ollut se, että se etenee kudoksessa enintäänkin noin hiuksen paksuuden verran. Lisäksi UV-valo voi aiheuttaa vaurioita elimistössä.
Sinistä valoa voitaisiin viedä tiettyyn paikkaan virittämällä fotoneita korkeammalle energiatasolle elimistön sisällä tai käyttämällä erilaisia valolla aktivoitavia lääkeimplantteja.
Valoaktivoinnin avulla lääkettä voisi vapautua esimerkiksi tiettyyn aikaan joka aamu. Lääkkeen vapautusnopeus voitaisiin myös säätää jatkuvasti potilaalle sopivalle tasolle.
PADRE, Photoactivatable Drug Releasing Implants, 2021–2025.
Peter H. Johanssonin ERC-rahoitetussa hankkeessa selvitetään, mitä tapahtuu kun supermassiiviset mustat aukot törmäävät toisiinsa.
Johanssonin hankkeen tavoitteena on tuottaa aiempaa tarkempia mallinnuksia toisiinsa törmäävien supermassiivisten mustien aukkojen dynamiikasta pienessä mittakaavassa osana kokonaisia massiivisia galakseja koskevia simulaatioita. Hankkeessa käytetään uutta Helsingissä kehitettyä KETJU-simulointikoodia ja suomalaisia supertietokoneita simulaatioiden toteuttamiseen.
Projektin päätavoitteina on
Johanssonin hankkeessa saadaan entistä kattavampi ymmärrys siitä, miten toisiinsa törmäävät supermassiiviset mustat aukot vaikuttavat massiivisten galaksien kehitykseen. Hankkeessa tuotetaan simulaatioihin perustuvia ennusteita signaaleista, joita supermassiivisten mustien aukkojen törmäämisestä syntyvät sähkömagneettiset aallot ja painovoima-aallot aiheuttavat. Ennusteet toimivat vertailukohtina nykyisille ja tuleville avaruusohjelmille.
Johansson on tutkimuksellaan osoittanut, että supermassiivisten mustien aukkojen yhteentörmäykset synnyttävät massiivisten galaksien hajanaisia matalan tiheyden keskuksia työntämällä tähtiä galaksista monimutkaisessa kolmen kappaleen vuorovaikutuksessa.
Johanssonin tutkimusalue kattaa useita teoreettisen astrofysiikan osa-alueita, kuten supermassiivisten mustien aukkojen, maailmankaikkeuden varhaisvaiheen massiivisten galaksien ja massiivisten tähtijoukkojen muodostuminen ja kehitys.
Post-Newtonian modelling of the dynamics of supermassive black holes in galactic-scale hydrodynamical simulations (KETJU), 2019–2025.
Kaupunkien viheralueilla tiedetään olevan merkittävä vaikutus sekä kaupunkialueiden viihtyvyyteen että asukkaiden hyvinvointiin. Viheralueiden merkitystä on kuitenkin tutkittu pääosin puistoissa oleskelun tai asutuksen viihtyisyyden näkökulmasta. GREENTRAVEL-hankkeessa otetaan aivan uudenlainen näkökulma kaupunkivihreään ja viihtyisään sekä terveelliseen kaupunkiympäristöön. Hanke keskittyy erityisesti liikkumisympäristöjen laatuun, myös eri vuodenaikoina, neljässä suuressa eurooppalaisessa kaupungissa.
Hankkeen tavoitteena on:
Hanke tuottaa alueellista tietoa liikkumisympäristöjen laadusta ja vihreän liikkumisympäristön saatavuudesta. Se tunnistaa alueita, joita viherryttämällä hyviä liikkumisympäristöjä saadaan tuotettua kaupungeissa mahdollisimman yhdenvertaisesti. Menetelmällisesti hanke sisältää paljon uusia avauksia niin virtuaaliympäristöihin perustuvien koeasetelmien kuin liikkumista kuvaavien massadatojen osalta.
GREENTRAVEL hanke toteutetaan osana Toivosen johtaman Digital Geography Labin tutkimusta. Tutkimusryhmässä on jo 10 vuoden ajan tutkittu ihmisten liikkumista ja saavutettavuutta erityisesti kaupunkien ja alueiden kestävyyden, terveellisyyden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Greener Urban Travel Environments for Everyone: From Measured Wellbeing Impacts to Big Data Analytics (GREENTRAVEL), 2023–2027.
Jarno Vanhatalon ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan sitä, miten ilmastonmuutos ja elinympäristön muutokset vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan.
Ekosysteemitoiminnot, kuten hiilen sidonta ja perustuotanto, ovat elintärkeitä yhteiskunnillemme. Siitä huolimatta emme vielä täysin ymmärrä, miten maailmanlaajuisten muutosten vaikutukset ekosysteemien toimintoihin ilmenevät toisaalta suoraan ja toisaalta luonnon monimuotoisuuden muutosten kautta. Näiden muutosten vaihtelua tilassa ja ajassa sekä ekosysteemien välillä ei myöskään tunneta kunnolla. Siksi onkin tarpeen sovittaa nykyinen kokeellinen ja teoreettinen tietämys tutkimustuloksiin, jotka pohjautuvat monista eri ekosysteemeistä kerättyihin laajamittaisiin havaintoaineistoihin.
Hankkeen tavoitteena on
Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi tarvitaan yleisesti ympäristökirjanpitoa. Sen toteuttaminen edellyttää ennakoivia työkaluja, joilla luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimintojen muutoksia voidaan arvioida nimenomaan ajallis-paikallisesti.
Jarno Vanhatalo ja hänen Environmental and Ecological Statistics -tutkimusryhmänsä ovat vaikuttaneet merkittävästi useiden lajien levinneisyyttä samanaikaisesti kartoittaviin malleihin ja ekologisten riskien arviointimenetelmiin. He ovat myös perusteellisesti mitanneet ekologiseen tietämykseen liittyviä epävarmuustekijöitä sekä niiden vaikutusta ajallis-paikalliseen riskinhallintaan arktisen alueen öljykuljetuksissa. Vanhatalo on lisäksi ekologisen muutoksen tutkimuskeskuksen (REC) varajohtaja. Tämä tutkimuskonsortio tutkii globaalien muutosten vaikutuksia ekosysteemeihin.
Predictive Understanding of the effects of Global Change on Ecological Communities and Ecosystem Functions, 2024-2029.
Sara Wickströmin ERC-rahoitetussa hankkeessa selvitetään, miten lähes kaikissa kudoksissa esiintyviä aikuisten kantasoluja säädellään kudosten toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja vaurioiden korjaamiseksi.
Wickströmin hankkeessa keskitytään orvaskeden ja karvatuppien kantasoluihin. Iho uudistaa itseään ja uusiutuu jatkuvasti orvaskeden ja karvatuppien kantasolujen toiminnan avulla, mikä tekee soluista tehokkaan ja kliinisesti merkittävän mallinnusjärjestelmän.
Projektin päätavoitteina on
Wickströmin hankkeen tulokset pohjustavat todennäköisesti kudosten omaa uusiutumiskykyä parantavia lääkehoitoja, jotka saattavat olla kantasoluistutteita tehokkaampia ja turvallisempia.
Wickströmin ryhmän tutkimuksessa keskitytään selvittämään sitä, miten ihon kaltaiset monimutkaiset kudokset syntyvät, miten niitä ylläpidetään ja uusitaan sekä miten syöpä pääsee kasvamaan vapaasti näiden rakenteellisten ja solujen tilaan liittyvien esteiden ulkopuolella.
Uusimpien ja tärkeimpien löydösten joukossa on se, miten mekaaninen voima voi muuttaa solutuman ja kromatiinin rakennetta niin, että kantasolujen tilaa voidaan säädellä ja niiden DNA:ta suojella vaurioilta. Ryhmä on myös osoittanut, että kantasolujen aineenvaihdunnallinen tila vaikuttaa ratkaisevasti niiden tilaan ja kantasoluvarannon pitkän aikavälin ylläpitoon.
"Aikuisten ihon kantasolujen toimintaa tuntemalla voimme kehittää uusia kudosten paranemista edistäviä hoitoja." -Sara A. Wickström.
Lue lisää Wickströmin tutkimusryhmästä Stem cells and tissue architecture -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Mechanisms of stem cell population dynamics and reprogramming (STEMpop), 2018–2023.
Emilia Kilpuan ERC-rahoitettu projekti tutkii Auringon koronan massapurkauksien magneettikenttiä. Koronan massapurkaukset ovat valtavia magnetoituneita plasmapilviä.
Purkausten vuoköyden magneettikenttää ei toistaiseksi pystytä ennustamaan. Purkauksen edelle muodostuvan turbulentin niin kutsutun sheath-alueen rakennetta ei tunneta. Kilpuan projektissa kehitetään uusia menetelmiä magneettikentän ennustamiseen ja tutkitaan yksityiskohtaisesti sheath-alueita aurinkotuulessa.
Projektilla on kolme päätavoitetta:
Auringon koronan massapurkaukset aiheuttavat lähes kaikki suuret avaruusmyrskyt Maan lähiavaruudessa. Magneettikenttää purkauksissa ei pystytä ennustamaan luotettavasti, koska kentän mittaaminen ja mallintaminen koronassa on hyvin haastavaa. Kilpuan projektin tulokset auttavat merkittävästi parantamaan avaruussääennusteita.
Kilpuan ryhmä on kehittänyt mallin, joka ennustaa purkauksen vuoköyden rakenteen alhaalla koronassa Auringon pinnan magneettikenttähavaintoja käyttäen. Ryhmä on tehnyt kattavan analyysin plasma-aalloista ja turbulenssista auringonpurkausten sheath-alueissa.
"Auringossa riittää ihmeteltävää. Elämme nyt aurinkotutkimuksen kulta-aikaa ja uudet luotaimet tuottavat päivittäin uusia mittauksia." -Emilia Kilpua
Lue lisää Kilpuan tutkimusprojektista SolMAGprojektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
The Structure and Evolution of Solar Magnetic Flux Ropes and Their Magnetosheaths (SolMAG), 2017–2022.
Minna Palmrothin ERC-rahoitettu projekti tutkii avaruussäätä ja sitä, miten avaruussäätä voisi mallintaa ja ennustaa paremmin.
Avaruussäällä tarkoitetaan olosuhteita Maan lähiavaruudessa, joista voi olla haittaa teknologialle tai ihmisen terveydelle. Auringosta lähtevät hiukkasvirrat eli aurinkotuuli ja maapallon oman magneettikenttä aiheuttavat avaruussääilmiöitä. Palmrothin projektissa näiden ilmiöiden tutkimisessa yhdistetään avaruusfysiikan huippuosaamista suurteholaskentaan.
Projektin tärkeimmät tavoitteet ovat:
Palmrothin projekti tuottaa uutta ymmärrystä avaruussäästä. Projektin tutkimuksen tulosten avulla voidaan jatkossa mitata ja ennustaa avaruussäätä paremmin. Paremmat avaruussään ennusteet auttavat esimerkiksi välttämään avaruussäävaurioita satelliiteissa ja sähköverkoissa.
Palmrothin ryhmä on kehittänyt täysin uudenlaisen avaruussään mallinnusmentelmän nimeltä Vlasiator. Vlasiator on tällä hetkellä maailman tarkin kuvaus Maan lähiavaruudesta suuressa mittakaavassa.
"Yhteiskunta on kasvavassa riippuvuussuhteessa avaruuteen, ja siksi avaruussään ymmärtäminen ja ennustaminen on ensiarvoisen tärkeää." -Minna Palmroth.
Lue lisää Palmrothin tutkimusryhmästä ja sen kehittämästä Vlasiator-mallinnusmentelmästä (englanniksi).
Plasma Reconnection, Shocks and Turbulence in Solar System Interactions: Modelling and Observations, 2016–2022.
Jaan-Olle Andressoo etsii ERC-rahoitetussa projektissaan hoitokeinoa Parkinsonin taudille uudesta näkökulmasta: vahvistamalla aivojen omia fysiologisia prosesseja.
Projektin tavoitteena on kehittää ja osoittaa toteuttamiskelpoiseksi uusi, turvallinen ja tehokas hoitokeino Parkinsonin taudille.
Andressoon tutkimustulokset laajentavat käsitystä hermokasvutekijä GDNF:n fysiologisesta roolista aivojen dopamiinijärjestelmien toiminnassa. Andressoon ryhmän tutkimukset ovat keskeisiä uusien hoitomuotojen kehittämiselle Parkinsonin taudin lisäksi myös esimerkiksi päihderiippuvuuteen, ADHD:hen ja kaksisuuntaisen mielialahäiriöön.
Andressoon tutkimusryhmä on osoittanut GDNF:n olevan aivojen dopamiinihermosolujen toiminnan merkittävä fysiologinen säätelijä.
Jos onnistumme tässä, pystymme luultavasti palauttamaan jo heikentyneitä hermoyhteyksiä ensin Parkinsonin taudissa ja myöhemmin muissa rappeuttavissa hermosairauksissa." -Jaan-Olle Andressoo.
Lue lisää Andressoon tutkimusryhmästä Translational neuroscience -tutkimusryhmän omilla sivuilla (englanniksi).
Gene knock-up via 3’UTR targeting to treat Parkinson’s disease, 2017–2022.
Mikko Niemi rakentaa ERC-rahoitetussa projektissaan systeemifarmakologista matemaattista mallia, joka ottaa huomioon kaikki kolesterolilääkitykseen vaikuttavat yksilötekijät.
Osittain haittavaikutusten takia jopa neljännes potilaista lopettaa kolesterolilääkityksensä vuoden kuluessa, vaikka lääkitys olisi tarkoitettu pysyväksi.
Projektin tavoite on rakentaa matemaattinen malli, joka
Kun Niemen kehittämä malli on valmis, sen avulla voidaan valita potilaalle sopivin kolesterolilääkitys. Sen seurauksena potilaat sietävät määrättyä lääkettä paremmin ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus voi vähentyä merkittävästi.
Niemi on jo aiemmin löytänyt geenimuutoksia, jotka vaikuttavat kolesterolilääkkeiden tehoon tai lisäävät niiden haittavaikutuksia.
Niemi teki aiemmin tutkimusta ERC Starting Grant -rahoituksella.
"Maailmanlaajuisesti jopa 20 000–30 000 ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonitapahtumaan, koska he ovat lopettaneet kolesterolilääkityksensä." -Mikko Niemi
Lue lisää Niemen tutkimusryhmästä Clinical pharmacology and pharmacogenetics -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Individualizing statin therapy by using a systems pharmacology decision support algorithm, 2017–2022.
Anna-Liisa Laineen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan vastustuskyvyn toimintaa ja evoluutiota erilaisten taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.
Laineen tutkimus keskittyy luonnonkasvien virusyhteisöihin. Luonnosta löytyy valtavasti virusmonimuotoisuutta, jota tutkimus on vasta viime vuosina päässyt tehokkaasti kuvaamaan. Isäntien ja niiden virusyhteisöjen vuorovaikutukseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä.
Näistä tärkeimpinä, projekti pyrkii vastaamaan kolmeen pääkysymykseen:
Projekti tuottaa uutta tietoa siitä, miten virusyhteisöt luonnossa muodostuvat, ja kuinka niiden monimuotoisuus vaikuttaa isäntäkasviensa vastustuskyvyn toimintaan ja evoluutioon. Tutkimus auttaa ymmärtämään niitä mekanismeja, jotka säätelevät taudinaiheuttajia luonnossa. Pitkällä tähtäimellä Laineen tutkimuksesta voi olla myös apua kasvitautien torjunnassa ja torjunta-aineiden käytön vähentämisessä.
Laineen tutkimusryhmä on osoittanut, että luonnonkasvien virusyhteisöjen rakenne vaihtelee huomattavasti niin isäntäyksilöiden kuin populaatioiden välillä. Isäntälajin perimän vaihtelu selittää suurimman osan virusyhteisöjen vaihtelusta.
Myös taudinaiheuttajien väliset vuorovaikutukset muokkaavat tautien esiintymiä luonnossa. Mitä aikaisemmin kasvukauden aikana kasvi saa tartunnan, sitä useampi tautikanta sitä infektoi kesän lopussa.
Laine teki aiemmin tutkimusta ERC Starting Grant -rahoituksella.
"Virusten merkityksestä ekosysteemeissä tiedetään vielä valtavan vähän. On valtavan palkitsevaa työskennellä aivan eturintamassa tämän huonosti tunnetun, mutta monimuotoisen lajiryhmän parissa. Tulee tunne, että teemme todellista pioneerityötä." -Anna-Liisa Laine.
Lue lisää Laineen tutkimusryhmästä Ecology and Evolution of Species Interactions -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Resistance evolution in response to spatially variable pathogen communities, 2017–2022.
Tuomo Kuusen ERC-rahoitettu projekti tutkii uuden kvantitatiivisen teorian haastavia ongelmia sekä teoreettisesti että käytännöllisesti.
Kuusen ERC-projektin keskiössä on ongelmia, jotka ovat todennäköisyysteorian, osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ja variaatiolaskennan leikkauspisteessä. Yhteisenä teemana on stokastinen homogenisaatio, joka tutkii satunnaisten osittaisdifferentiaaliyhtälöiden ratkaisuiden tilastollisia ominaisuuksia.
Käytännön sovellutuksia Kuusen tutkimukselle löytyy muun muassa matemaattiset lähestymistavat ja laskennalliset menetelmät, jotka tukevat geotermisten voimalaitosten toimintaa. Geotermisen energian potentiaali kaukolämmön lähteenä on suuri, kunhan geofysiikan ilmiöitä voisi mallintaa paremmin.
Kuusi on ollut aktiivisesti mukana viime vuosien suurissa edistysaskeleissa kvantitatiivisen teorian kehittämisessä.
"Geotermisen energian potentiaali kaukolämmön lähteenä on suuri, ja tämä on houkutellut minut tutkimaan aihetta hieman tarkemmin." -Tuomo Kuusi
Lue lisää Kuusen tutkimusryhmästä Geometric analysis and partial differential equations -tutkimusryhmä omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Quantitative stochastic homogenization of variational problems, 2019–2023.
Jörg Tiedemannin ERC-rahoitetussa hankkeessa tarkastellaan sitä, miten asiakirjakäännöksillä voidaan opettaa konetta ymmärtämään tekstien merkityksiä.
Ihmiset käyttävät kieliä monipuolisesti, mikä tekee tekstimuodossa viestittyjen ajatusten välittämisestä vaikeaa koneelle. Hankkeessa hyödynnetään laajan kielikirjon käännöksiä opettamaan konetta ymmärtämään tekstin aiottu tarkoitus.
Projektin päätavoitteina on kehittää
Luonnollisen kielen käsittelyllä on suurempi yhteiskunnallinen vaikutus kuin useimmat ymmärtävätkään. Tiedemannin ryhmän tutkimus voi muun muassa auttaa välttämään koneen tekemiin vääriin tulkintoihin perustuvia virheellisiä päätöksiä ja vähentämään kielellisiä kuiluja, jotka estävät joidenkin ihmisryhmien jäsenten osallistumista tietoyhteiskunnan toimintaan.
Tiedemann on osallistunut tutkimus- ja kehittämistyöhön, joka on vaikuttanut maailmanlaajuisesti kieliteknologian kehittymiseen. Hän on osallistunut muun muassa tähän asti suurimman julkisten käännösten kokoelman (OPUS) kokoamiseen sekä suomalais-ruotsalaisen FISKMÖ-käännöskoneen kaltaisten avointen käännöstyökalujen kehittämiseen.
"Kieli(teknologia) on (teko)älyn kannalta avainasemassa." -Jörg Tiedemann.
Lue lisää Tiedemannin tutkimusprojektista Found in Translation -projektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Professori Jörg Tiedemannin tutkimusryhmä kehittää ERC Proof of Concept -rahoituksella modulaarisia arkkitehtuureja, joiden avulla voidaan luoda uudelleenkäytettäviä komponentteja isoihin kielimalleihin. Näitä komponentteja yhdistämällä olemassa olevat järjestelmät voidaan mukauttaa uusiin käyttötarkoituksiin ja laajentaa kattamaan tuhannet maailmassa puhutut kielet.
Tavoitteena on tuottaa kokoelma kevytrakenteisia moduuleja, jotka voidaan liittää automaattisiin käännöstyökaluihin ja muihin sovelluksiin. Näin generatiivista tekoälyä voidaan hyödyntää sovelluksissa ilman massiivisiin kielimalleihin liittyviä kustannuksia ja vaatimuksia. Tällaiset modulaariset järjestelmät voivat pienentää generatiivisen tekoälyn hiilijalanjälkeä, ja niitä voidaan laajentaa ilman olemassa olevien ratkaisujen tarpeetonta uudelleenkehittämistä.
Proof of concet -rahoituksen kesto on 18 kuukautta (alkaen tammikuu 2025).
Found in Translation – Natural Language Understanding with Cross-Lingual Grounding, 2018–2023.
Aleksi Vuorisen ERC-rahoitetussa hankkeessa selvitetään sitä, miten tavallinen aine käyttäytyy tämänhetkisen maailmankaikkeuden tiheimmissä olosuhteissa eli neutronitähtien ytimessä. Ytimen suunnattoman voimakkaiden painovoimakenttien puristuksessa jopa atomien ytimet hajoavat, kokonaisista atomeista puhumattakaan. Lopputuloksena on todennäköisesti aivan uudenlainen aineen olomuoto, joka koostuu vapautuneista kvarkeista ja gluoneista.
Vuorisen hankkeessa paneudutaan seuraaviin keskeisiin kysymyksiin:
Kvarkkiaineen kiistaton havaitseminen neutronitähtien sisällä olisi merkittävä löydös hiukkas- ja astrofysiikan alalla. Tähän päästään luultavimmin monen eri tutkimusryhmän tiiviin yhteistyön kautta, ja Vuorisen tutkimusryhmä onkin jo ottanut lupaavia askelia tätä tavoitetta kohti. Vuonna 2020 ryhmä esitteli maailman ensimmäisen ilman mallinnusta saadun todisteen kvarkkiainetta sisältävien ytimien olemassaolosta.
Vuorinen on tehnyt laajamittaista työtä tiiviin kvarkkiaineen ominaisuuksien määrittelemiseksi. Hänen ryhmänsä on tuottanut huipputason tuloksia monista erilaisista fyysisistä suureista, minkä lisäksi hän on toistuvasti soveltanut tuloksia neutronitähtien tutkimiseen ja karsinut merkittävästi neutronitähtien aineen termodynaamisiin ominaisuuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä.
"Neutronitähdet tarjoavat ainutlaatuiset olosuhteet tutkia sitä, miten maailma toimii äärimmäisissä olosuhteissa. Harmi kyllä nämä olosuhteet ovat niin vaikeasti tavoitettavissa." -Aleksi Vuorinen.
High-density QCD matter from first principles (DenseMatter), 2017–2022.
Miia Lindströmin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan sitä, miksi ja missä olosuhteissa Clostridium botulinum -bakteeri tuottaa botoxina tunnettua tappavaa hermomyrkkyä botuliinitoksiinia.
Vaikka C. botulinum -bakteeri on tunnettu jo pari vuosisataa, se on hermomyrkkytuotantonsa takia edelleen kiinnostava. Botuliini aiheuttaa jo gramman miljoonasosan määrissä botulismia, joka ilmenee neliraajahalvauksena ihmisellä tai eläimellä.
Projektin tavoitteena on ulottaa Lindströmin ryhmän aiemmin saavuttama ymmärrys yhden repressorin toiminnasta kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen siitä, kuinka C. botulinum tuottaa hermomyrkkyä ja missä olosuhteissa.
Lindströmin tutkimus avaa botulinum-neurotoksiinin tuotannon ja itiöitymisen välistä solutason yhteyttä. Sen ymmärtäminen avaa uusia mahdollisuuksia C. botulinum -bakteerin aiheuttamien elintarviketurvallisuus- ja kansanterveysriskien hallintaan.
"Botulismi on onneksi äärimmäisen harvinainen mutta kuitenkin tunnettu ruokavälitteisenä ilmiönä, jota vastaan elintarviketeollisuus jatkuvasti kamppailee." -Miia Lindström
Projektin nimi ja kesto
Why does Clostridium botulinum kill? – In search for botulinum neurotoxin regulators, 2017–2021.
Kaius Tuorin ERC-rahoitettu projekti tutkii yksityisen ja julkisen välistä jännitettä.
Tasavaltalaisen hallinnon tärkeimpiä lähtökohtia ovat viran ja sen hoitajan erotus sekä viran hoidon sitominen lakiin, laissa säädettyihin menettelyihin ja paikkoihin. Julkista virkaa pitäisi siis hoitaa julkisesti julkisessa paikassa. Jo antiikin Rooman tasavallasta asti tässä on ollut ristiriita: miten yhdenvertaisuuden ihanne voi toteutua, jos julkisia tiloja ei ole?
Tuorin projekti tutkii, miten tasavaltalaisen hallinnon ihanteen ja todellisuuden välistä ristiriitaa. Tarkastelussa on paitsi tasavaltalaisuuden teoria ja käytäntö halki Euroopan historian, myös kaupunkien ja niiden julkisten tilojen rakenne.
Projekti ottaa rakennetun ympäristön tutkimuksen keskiöön. Niin tutkijat pystyvät analysoimaan sosiaalisten suhteiden ja rakenteiden sekä aatteiden ja oikeuden muutosta uudella tavalla. Projekti tutkii, kuinka yksityisen ja julkisen välinen jännite muuttuu ja muovaa tasavaltalaisuuden perinnettä antiikin Roomasta alkaen.
Tasavaltalaisuuden ihanteet oikeusvaltiosta tasa-arvoon ovat keskeisiä myös suomalaisen yhteiskunnan menestystarinoissa ja kipupisteissä. Valottamalla julkisen tilan ja hallinnon avoimuuden merkitystä tasavaltalaisuuden perinteessä, projekti tuo esiin niitä itseymmärryksen muutoksia, joita suomalainenkin hallinto tulee kohtaamaan.
"Tila ei ole neutraali näyttämö vaan se ohjaa niin toimintaa kuin ajattelua, usein huomaamatta." -Kaius Tuori.
Lue lisää Tuorin tutkimusprojektista Law, governance and space -tutkimusprojektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Law, Governance and Space: Questioning the Foundations of the Republican Tradition (SpaceLaw), 2018–2023.
Tuorilla on myös ollut ERC Starting Grant -rahoitus projektille FoundLaw (linkki vie englanninkieliselle sivulle), joka keskittyi eurooppalaisen oikeudellisen perinteen ajatuksen kehitykseen toisen maailmansodan jälkeen.
Tuori johtaa myös Suomen Akatemian eurooppalaisen oikeuden, identiteetin ja historian huippuyksikköä.
Tuomas Tahkon ERC-rahoitetun projektin tavoitteena on kehittää uusi teoria tieteen yhtenäisyydestä
Tutkimusprojektissaan Tahko hän käyttää tapausesimerkkejä biologiasta, kemiasta ja fysiikasta ja tarkastelee sitä, mitä tarkoittaa, että jokin tieteellinen ilmiö voidaan selittää jonkin toisen ilmiön kautta ja mitä ehtoja voimme asettaa tieteen yhtenäisyydelle.
Poikkitieteellisesti käytettävissä olevat kriteerit tieteen yhtenäisyydelle olisivat erittäin hyödyllisiä työkaluja, kun yritetään selvittää, minkälaista asiantuntemusta tietyn ilmiön ymmärtäminen vaatii.
Tahko on siirtynyt Bristolin yliopistoon.
The Metaphysical Unity of Science, 2018–2023.
Pipsa Saharisen ERC-rahoitettu projekti tutkii verisuonen seinämän läpäisevyyttä ja miten verisuoniston toimintaa voitaisiin parantaa vakavissa tulehduksissa.
Sydän-ja verenkiertoelimistön toiminta on riippuvaista verisuoniputkiston kunnosta. Useissa sairauksissa, kuten sepsiksessä ja erityisesti sen vaikeimmassa muodossa, septisessä sokissa, elimistön pienimpien hiusverisuonten seinämät vuotavat ja nestettä tihkuu kudoksiin tavallista enemmän. Pahimmassa tapauksessa tämä voi johtaa elintoimintojen häiriöön.
Saharisen projekti etsii mekanismeja, jotka säätelevät verisuonten tiiviyttä ja läpäisevyyttä ja tutkia mahdollisuutta hyödyntää näitä säätelymekanismeja verisuonihoitojen kehittämisessä.
Projektin tärkeimmät tavoitteet ovat:
Vuotavat verisuonet ovat laaja ongelma. Ne ovat osasyynä myös Covid-19-taudin vakavissa muodoissa. Kohonnut verisuonen seinämän läpäisevyys heikentää veren virtausta ja kudosten hapensaantia ja ylläpitää turvotusta ja tulehdusta. Mekanismeja, joihin voitaisiin kohdentaa lääkkeitä, ja siten tiivistää verisuonia ei tunneta.
Saharisen ryhmä on aiemmin tunnistanut mekanismeja, jolla Angiopoietiini-2-verisuonikasvutekijä heikentää verisuonen soluliitoksia, ja tulokset antavat lähtökohdan myös ERC-projektin tutkimuksille.
"Verisuonen läpäisevyys on ongelma monissa hyvin erilaisissa sairauksissa, jotka koskettavat kymmeniä miljoonia ihmisiä. Siksi verisuoniston tutkiminen ja sen toiminnan ymmärtäminen on ajankohtaista ja tärkeää." -Pipsa Saharinen.
Lue lisää Saharisen tutkimusryhmästä Translational vascular biology -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
ANTILEAK, Development of antagonists against vascular leakage, 2018-2023.
Vincenzo Cerullon ERC-rahoitetussa hankkeessa ihmiskeho valjastetaan torjumaan syöpää virusten avulla. Ihmisen immuunijärjestelmä on ohjelmoitu puolustautumaan viruksia mutta ei syöpää vastaan, sillä syöpä on lähtöisin omista soluistamme.
Cerullon kehittämässä menetelmässä flunssavirusten pintaan kiinnitetään kasvaimen osia eli kasvainantigeenejä. Kun virukset tunkeutuvat elimistöön, se pyrkii hävittämään virukset. Koska viruksen pinta on täynnä kasvainantigeenejä, keho alkaa hyökätä myös kasvaimen kimppuun aivan kuin sekin olisi virus. Cerullo on antanut ratkaisulle nimen PeptiCRAd, joka on ’kasvaimeksi naamioitunut virus’.
Projektin päätavoitteina on
Cerullon hankkeessa pyritään kehittämään yksilöllistetty syöpärokote. Tähän mennessä hanke on jo tuottanut useita patentteja ja keksintöilmoituksia, yhden spin-off-yrityksen sekä lupaaviin ja jo valmiisiin Covid-19-rokotteisiin liittyviä PeptiCRAd-tekniikan sovelluksia.
Cerullo on ensimmäisten joukossa osoittanut, että onkolyyttisten virusten teho perustuu niiden kanssakäymiseen immuunipuolustuksen kanssa. Cerullon tutkimusryhmä on myös todistanut, että PeptiCRAd-tekniikka on tehokas tapa hallita kasvaimiin kohdistuvan immuunivasteen laatua ja laajuutta onkolyyttisen virushoidon jälkeen.
Lisäksi Cerullon ryhmä on kehittänyt mikrofluidistiikkaan perustuvan mikrosirun, jolla voidaan nopeasti kuvata potilaiden kasvaimet ja suunnitella yksilöllistettyjä syöpärokotteita.
"Apurahan hakeminen ERC:ltä on ehkä vielä tärkeämpää kuin sen saaminen!" -Vincenzo Cerullo.
Lue lisää Cerullon tutkimusryhmästä Immunotherapy lab -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Projektin nimi ja kesto
Personalized oncolytic vaccines for cancer immunotherapy: PeptiCRAd, 2016–2021.