Akatemiaprofessorit

Akatemiaprofessorit ovat Suomen Akatemian tehtävään nimittämiä tutkijoita, oman alansa kansainvälisesti arvostettuja tekijöitä, joiden kykyyn kehittää tutkimusta ja luovaa tutkimusympäristöä Akatemia luottaa. Akatemiaprofessorin tehtävä on Suomen Akatemian rahoittamista tutkimusviroista arvostetuin. Tutkijalle nimitys tarkoittaa mahdollisuutta keskittyä omaan tutkimustyöhön täysipäiväisesti. Akatemiaprofessorit toteuttavat omaa tutkimussuunnitelmaansa, johtavat oman tutkimusryhmänsä työtä, ohjaavat nuoria tieteentekijöitä ja antavat tutkimustyöhön liittyvää opetusta.

Suomen Akatemia nimittää uusia akatemiaprofessoreita vuosittain viiden vuoden määräajaksi. Tällä hetkellä rahoitettavia akatemiaprofessuureja on 41, noin puolet nimityksen saaneista tutkijoista työskentelee Helsingin yliopistossa.

Syöpägeneetikko, kasvaingenomiikan professori sekä Syöpägenetiikan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Lauri Aaltonen kuuluu maailman johtaviin tutkijoihin syöpägenetiikan tutkimusalalla. Kolmannella akatemiaprofessorikaudellaan Aaltosen tavoitteena on edistää syöpätautien hoitoa ja ennaltaehkäisyä.

Aaltosen johtama Syöpägenetiikan tutkimusryhmä on yksi Suomen suurimmista biolääketieteen tutkimusyksikköistä. Tutkimusryhmälle on myönnetty poikkeuksellisesti kaksi peräkkäistä Euroopan tutkimusneuvoston varttuneen tutkijan apurahaa vuosina 2011 ja 2016. Ryhmän tutkimuskohteena on ihmisten kasvainalttius sekä somaattinen syöpägenetiikka, keskittyen erityisesti perinnölliseen paksu- ja peräsuolen syöpään. Aaltosen tutkimusryhmä on onnistunut selvittämään yleisen syövälle altistavan mekanismin yhteistyössä Helsingin yliopiston Systeemibiologian tutkimusryhmän kanssa. Löytö oli läpimurto väestötason syöpäalttiuden ymmärtämiselle.

Viimeaikaisissa tutkimuksissaan Aaltonen tutkimusryhmineen on keskittynyt paksu- ja peräsuolen syövän lisäksi kohdun sileälihaskasvaimien genomeihin. Kohdun sileälihaskasvaimet ovat yleisimpiä naisten kasvaimia. Tutkimusryhmän tutkimustulosten arvioidaan myös jatkossa hyödyttävän merkittävällä tavalla suomalaista yhteiskuntaa.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2013—31.12.2017

Neurotieteilijä ja Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen johtaja professori Eero Castrén tutkii hermoston muovautuvuuden molekyylitason mekanismeja aikuisten aivoissa. Hän on aiemmissa tutkimuksissaan osoittanut, miten masennuslääkkeessä käytettävä molekyyli lisää muovautuvuutta aikuisten aivoissa. Tutkimustieto mahdollistaa aivotoimintojen kuntoutuksen diagnostisten menetelmien ja uusien hoitokäytäntöjen kehittämisen esimerkiksi psykiatrisista sairauksista, aivoverenvuodosta tai kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa.

Castrén on työskennellyt saman tutkimuskokonaisuuden parissa jo yli kaksi vuosikymmentä, viimeiset vuodet Euroopan tutkimusneuvoston varttuneen tutkijan apurahan tukemana. Tutkimustyön uusimmat löydökset ovat ohjanneet hänen tutkimustaan uusiin, ennalta arvaamattomiin suuntiin.

Akatemiaprofessorikaudellaan Castrén pyrkii syventämään tietämystä hermoston muovautuvuuden molekylaarisista mekanismeista sekä kehittämään uusia menetelmiä muovautuvien aivojen havainnointiin ja kuvantamiseen. Toisaalta tutkimuksen tavoitteena on viedä perustutkimuksen löydöksiä kohti käytännön sovelluksia.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2017—31.12.2021

Helsingin yliopiston kasvien kehitysbiologian professorin ja yliopiston Biotekniikan instituutin tutkimusjohtajan Yrjö Helariutan tutkimusalat ovat kasvibiologia, kehitysbiologia ja fysiologia, perinnöllisyystiede sekä solu- ja molekyylibiologia. Helariutan ja hänen tutkimusryhmänsä pääkohde on kasvien johtosolukon kehitys. Tutkimuksessa selvitetään, mitkä geenit säätelevät puunmuodostusta puiden rungoissa. Ryhmä mallintaa tätä monimutkaista prosessia lituruohon juuren kehityksen avulla. Helariutan ryhmällä on ollut tärkeä osuus lituruohon juuren kehityksen nousussa keskeiseksi kasvien organogeneesin malliksi.

Akatemiaprofessorikaudella Helariutan tutkimus liittyy sytokiniiniin puunmuodostuksen säätelijänä. Tutkimus keskittyy siihen, miten sytokiniini-kasvihormoni säätelee puunmuodostusta ja toisaalta siihen, miten sytokiniini ja muut kasvunsäätelijät liikkuvat solusta toiseen ohjatakseen tätä prosessia. Mallikasveina ovat lituruohon lisäksi koivu ja poppeli. Tutkimuksen tulokset lisäävät tietämystä yksilönkehityksen säätelymekanismeista sekä tuovat tietoa metsän- ja puunjalostukseen. Helariutan tutkimus on osa strategisen huippuosaamisen keskittymiin kuuluvan Metsäklusteri Oy:n EfFibre-ohjelmaa, joka edustaa aivan uutta lähestymistapaa metsäalalla.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2013–31.12.2017

Solu- ja kehityspsykologian professori ja Kalvotutkimuksen huippuyksikön johtaja Elina Ikonen on saavuttanut merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja kolesterolitutkimuksen alalla. Hänen tutkimuksensa keskittyy selvittämään, kuinka kolesteroli käyttäytyy solukalvoissa normaaleissa olosuhteissa sekä kolesteroliin liittyvissä sairauksissa. Ryhmä tutkii mekanismeja, jotka ohjaavat kolesterolin jakautumista solujen sisällä ja solukalvoissa sekä vasteita, joilla solut reagoivat kolesterolin ylimäärään.

Tutkimuksessa hyödynnetään ja kehitetään monipuolisesti kuvantamista, biofysikaalisia ja -kemiallisia menetelmiä sekä matemaattista mallintamista. Tutkimuksen keskiössä ovat solun perusmekanismit, joten tarkastelua ei rajata yksittäisen solukon, soluosaston tai taudin hoitoon.

Ikonen kuuluu alansa kärkitutkijoihin maailmalla. Hänen kolesteroliin liittyvät tutkimuksensa tuottavat kansanterveydellisesti merkittävää tietoa, josta on hyötyä esimerkiksi lääkekehityksessä sekä sydän- ja verisuonisairauksien ja Alzheimerin tautimekanismien ymmärtämisessä.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2015—31.12. 2019

Evolutiivisen kehitysbiologian akatemiaprofessori Jukka Jernvall tunnetaan parhaiten poikkitieteellisestä työstään evolutiivisen kehitysbiologian saralla. Hänen tutkimustyönsä on osaltaan nostanut nisäkkäiden hampaiston tutkimuksen tieteenalan eturintamaan. Jernvall tutkii kuinka eliöiden muodon evoluutiota voidaan ennustaa. Nisäkkäiden hampaistoa mallina käyttäen hän on onnistunut selvittämään yksilön kolmiulotteisen ilmiasun taustalla olevia kehitys- ja evoluutiobiologisia periaatteita. Työssään Jernvall yhdistää kokeellisia tutkimuksia sekä tietokonesimulaatioita ja -malleja. Hänen viimeisimpiä tutkimuskohteitaan on ollut saimaannorpan genomin sekvensointi.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2015—31.12.2019

Fysiologian ja neurotieteen professori Kai Kaila on solujen ionoplastisuuden tutkimuksen pioneeri, useasti palkittu ja kansainvälisesti arvostettu tutkija. Kaila tutkii ionisäätelyproteiinien merkitystä aivojen kehityksessä, muovautuvuudessa ja epilepsiassa. Hänen tutkimustuloksensa luovat edellytyksiä epilepsian ja muiden aivosairauksien hoitomenetelmien kehittämiselle. Yhtenä tutkimustyön perimmäisenä tavoitteena on aivosairauksiin liittyvän inhimillisen kärsimyksen vähentäminen. Kaila on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 1996 - 2006.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2016—31.05.2019

Kansainvälisen oikeuden professori Jan Klabbers on ensimmäinen kansainvälisten konfliktien hallinnan tutkimuksen Martti Ahtisaari -akatemiaprofessori. Hän on työskennellyt myös globaalin hallinnan tutkimuksen huippuyksikön johtajana (2006−2011). Klabbers tunnetaan parhaiten työstään kansainvälisen institutionaalisen oikeuden ja valtiosopimusoikeuden parissa. Hän on laajasti oppinut kansainvälisen lain asiantuntija, joka yhdistelee monipuolisesti eri oppialoja.

Klabbersin johtamassa tutkimuksessa pyritään kehittämään puitteet joiden sisällä globaalia hallintaa voidaan tarkastella ja ohjata ei velvoite- vaan hyve-etiikan pohjalta. Sen sijaan, että keskityttäisiin siihen, onko teko lain- tai sääntöjen mukainen, tarkastellaan onko teko miellettävissä rehelliseksi, hyvää tekeväksi tai oikeutetuksi. Hyve-etiikkaa voidaan siis soveltaa myös sellaisissa tilanteissa, joissa säännöt ja lait eivät syystä tai toisesta päde tai joissa niitä ei ole olemassakaan.

Toisekseen Klabbersin tutkimus pohjaa toimijan etiikkaan ja ajatukseen siitä, että vaikka lait olisivat kuinka taidokkaasti laaditut, niiden perusteella päätöksiä tekevät loppujen lopuksi yksilöt, kuten tuomarit, pääsihteerit, neuvonantajat, presidentit ja pääministerit. Tällöin mielenkiinnon kohteeksi nousee kysymys siitä, minkälaisia ominaisuuksia, luonteenpiirteitä tai tekoja voidaan odottaa ihmisiltä, jotka johtavat maailmaa globaalissa toimintaympäristössä. Toisaalta tutkimuksessa keskitytään siihen, minkälaisia ominaisuuksia oletetaan olevan ihmisillä joita hallitaan, sekä onko johtavien yksilöiden ominaisuuksien perusteella mahdollista laatia puitteet, joiden avulla globaalin hallinnan ilmenemismuotoja voidaan tarkastella.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.7.2013—30.6.2018

Martti Koskenniemi on kansainvälisen oikeuden professori sekä Erik Castrén -instituutin johtaja. Hän johtaa The Intellectual History of International Law: Empire and Religion -tutkimushanketta.

Koskenniemen viisihenkinen tutkimusryhmä tarkastelee imperialismin ja kristillisen ideologian vaikutusta kansainvälisen lainsäädännön kehitykseen. Tutkimushankkeelle merkittävimpiä ajanjaksoja on 1800-luku, jolloin ajattelu luonnonoikeuksista siirtyi diplomatian, akateemisen filosofian tutkimuksen sekä poliittisen taloustutkimuksen piireihin.

Koskenniemi keskittyy kansainvälisesti eri tieteenalojen tutkijoita yhdistävän hankkeensa puitteissa tarkastelemaan, kuinka ajattelu lain roolista kansainvälisen politiikan kentällä on kehittynyt. Hän tutkii poikkeuksellisella tavalla käsitystä kansainvälisen oikeuden kehityksestä aatehistorian näkökulmasta, tarkoituksenaan muodostaa ensimmäinen kansainvälisen oikeuden aatehistoria. Tutkimustyön tavoitteena on lisätä ymmärrystä nationalismin, rasismin sekä kapitalismin historioiden vaikutuksesta käsitykseen kansainvälisen oikeuden muodostumisesta.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2012—31.12.2016

Professori Antti Kupiaisen tutkimusala on matemaattinen fysiikka. Kupiainen johtaa Suomen Akatemian Analyysin ja Dynamiikan tutkimuksen huippuyksikköä. Hän on työskennellyt akatemiaprofessorina myös vuosina 1999–2008. Kupiaiselle myönnettiin Euroopan tutkimusneuvoston varttuneiden tutkijoiden määräraha vuosille 2009-2014 . Hän on toiminut myös kansainvälisen matemaattisen fysiikan yhdistyksen (IAMP) puheenjohtajana.

Akatemiaprofessorikauden tutkimushankkeessaan Kupiainen keskittyy epätasapainoilmiöiden matemaattiseen fysiikkaan ja tilastolliseen geometriaan. Epätasapainoilmiöiden alalla hän tutkii mm. diffuusion ja lämmönjohtavuuden teoriaa sekä turbulenssia. Kyseiset ilmiöt ovat vahvasti esillä myös Kupiaisen johtamassa Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan Matemaattisen Ilmakehätieteen hankkeessa. Tilastollinen geometria on uusi, hyvin aktiivinen tutkimusala matematiikan ja fysiikan rajapinnassa. Alan tutkimuksella pyritään lisäämään ymmärrystä luonnossa esiintyvistä geometrisistä rakenteista todennäköisyysteorian keinoin. Aihe liittyy myös funktioteoriaan, jolla on Suomessa vahva tutkimusperinne.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2013—31.12.2017

Aerosoli- ja ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala on ilmakehän aerosolien fysiikan ja kemian johtava tutkija maailmalla. Hän johtaa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen ilmakehätieteen osastoa sekä Suomen Akatemian ilmakehätutkimuksen huippuyksikköä. Kulmala valittiin Suomen Akatemian akatemiaprofessoriksi jo kolmatta kertaa, hänen edelliset kautensa sijoittuivat vuosille 2004–2009 ja 2011–2015. Vuodesta 2011 lähtien Kulmala on ollut maailmaan viitatuin geotieteiden asiantuntija. 

Kulmala selvittää ilmakehätutkimuksessaan ihmistoiminnan ja luonnollisten prosessien vaikutusta ilmastoon ja ilmanlaatuun tutkimalla ilmakehän aerosolihiukkasten syntymekanismeja. Hän on tehnyt merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja ilmakehän nanohiukkasten tutkimuksessa.

Kulmalan aerosolihiukkasiin keskittyvä tutkimusnäkökulma tuloksineen on edistänyt merkittävästi ilmastonmuutokseen liittyvää perustutkimusta. Akatemiaprofessorikaudellaan Kulmala pyrkii selvittämään, miten ilmanlaatu ja ilmasto ovat vuorovaikutuksessa Siperiassa ja toisaalta kiinalaisissa suurkaupungeissa. Ilmanlaadun ja ilmaston välisiä vuorovaikutuksia ja takaisinkytkentöjä ei vielä juurikaan tunneta. Saasteinen ilma voi muuttaa paikallista ja jopa globaalia ilmastoa, ja ilmasto puolestaan vaikuttaa monella tavalla ilmanlaatuun.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2017—31.12.2021

Suomen Akatemian Inversio-ongelmien huippututkimusyksikön johtavan tutkijan, professori Matti Lassaksen, tutkimusalaa on sovellettu matematiikka. Hän työskentelee Suomen Akatemian Inversio-ongelmien huippuyksikön johtotehtävissä ja johtaa Inversio-ongelmien tohtoriohjelmaa. Lassas on voittanut useita palkintoja, kuten arvostetun Suomen tiedeakatemian jakaman Väisälä-palkinnon sekä Inversio-ongelmien kansainvälisen tiedejärjestön (IPIA) jakaman Calderon-palkinnon.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2014—31.12.2018

Populaatiogenetiikan professori ja evoluutiobiologi Juha Merilä yhdistelee laaja-alaisessa evoluutiotutkimuksessaan populaatio- ja kvantitatiivisen genetiikan menetelmiä. Hänen kehittelemänsä käsitteelliset ja menetelmälliset lähestymistapansa ovat vaikuttaneet tutkimukseen erityisesti evoluutiobiologian, genetiikan ja ekologian aloilla. Merilä on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 2006–2011.

Merilä on kiinnostunut ekologisesti merkittävien ilmiasullisten ominaisuuksien muuntelusta, niiden perinnöllisyydestä ja evoluutiosta. Keskeisiä malliorganismeja hänen tutkimusryhmänsä töissä ovat selkärankaiset eläimet, ja erityisesti kalat, sammakkoeläimet ja linnut. Erityisenä mallilajina on piikkikaloihin kuuluva kymmenpiikki, jonka eristäytyneet pohjoiset lampipopulaatiot soveltuvat erityisen hyvin mallisysteemiksi geenikartoitustyölle.

Merilän tämänhetkisen tutkimustyön yhtenä keskeisenä päämääränä on ymmärtää luonnonvalinnan ja sattuman suhteellista merkitystä ilmiasullisen muuntelun ja erilaistumisen selittäjinä. Hänen pitkäaikaisiin kiinnostuksen kohteisiinsa lukeutuvat myös eliöiden sopeutuminen paikalliseen ja ajalliseen vaihteluun erilaisissa ympäristöolosuhteisissa, sekä erityisesti ilmastonmuutoksen evolutiiviset seuraamukset. Merilä selvittää tutkimuksissaan myös eliöiden leviämishistoriaa genomisen informaation pohjalta, sekä tutkii genomiikan ja kvantitatiivisen genetiikan suojelubiologisia sovelluksia luonnonpopulaatioissa.

Hänen tutkimuksensa tuottaa merkittävää tietoa biologisen monimuotoisuuden säilymisen ja evoluution ymmärtämiseen sekä eläinten ilmastonmuutokseen sopeutumisen hahmottamiseen.

Lue Juha Merilän laajempi esittely Helsingin yliopiston siteeratummat tutkijat -sivulta.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2013—31.12.2017

Suomen Akatemian Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimuksen huippuyksikön johtaja Uskali Mäen tutkimusala on tieteenfilosofia ja metodologia. Mäki on yksi modernin taloustieteen filosofian perustajista ja alan keskeisimpiä kehittäjiä maailmassa. Uskali Mäki on toiminut akatemiaprofessorina myös vuosina 2006 - 2011.

Akatemiaprofessorikaudellaan Mäki keskittyy tieteenvälisyyden filosofiaan, tutkimuslinjoinaan taloustiedettä ja sen naapuritieteitä sekä niiden keskinäissuhteita käsittelevä filosofinen analyysi sekä yleinen tieteen filosofinen analyysi tieteidenvälisyyden muodoista ja dynamiikasta.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2012—31.12.2017

Yleisen historian professori Markku Peltonen on kansainvälisesti arvostettu uuden ajan aatehistorioitsija. Akatemiaprofessorikaudellaan Peltonen tutkii poliittista ajattelua 1600-luvun Englannissa. Hän on erityisen kiinnostunut demokratiasta, tasavaltalaisuudesta ja kansan mahdollisuuksista kontrolloida poliittista valtaa.

Peltonen tarkastelee tutkimuksessaan uusia julkisuuden muotoja – sanomalehdistön, pamflettikirjallisuuden ja kansalaisaloitteiden syntyä ja kehitystä. Sanomalehdistöllä oli keskeinen rooli poliittisen vallan kontrolloijana jo 1640-luvulla. Hankkeessa tutkitaan myös Englannin tasavallan aikana (1649-1653) tapahtunutta demokraattisten ajatusten ensimmäistä nousua positiiviseksi voimaksi Euroopan historiassa. Vaikka 1600-luvun maailmassa demokratia tarkoitti kansanvaltaa, se oli luonteeltaan varsin erilaista kuin omana aikanamme.

Nykyinen poliittinen järjestelmämme on monen historiallisen kehityksen ja sattuman summa. Peltosen tutkimus nykyisen demokratian muotoutumisesta ja kehittymisestä kytkettynä erityisesti unohtuneisiin käsityksiin demokratiasta avaa mahdollisuuden pohtia ja reflektoida oman aikamme poliittista järjestelmää aivan uudesta uudesta näkökulmasta.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2014—31.12.2018

Craig Primmer tutkii ilmiasun suhdetta genotyyppiin molekyylitasolla ja selvittää sopeutumisen kannalta tärkeän elinkierto-ominaisuuden eli sukukypsyysiän geneettisen arkkitehtuurin luonnon populaatioissa. Kyseessä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tutkimushanke, joka pohjaa pitkälti Primmerin ryhmän vuonna 2015 Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen, jossa raportoitiin yhden geenin (VGLL3) selittävän 40 prosenttia sukukypsyysiän vaihtelusta lohella. Tulos oli yllättävä, sillä elinkierto-ominaisuuksien on aiemmin uskottu olevan useiden geenien säätelemiä.

Akatemiaprofessorihankkeessa yhdistetään uraauurtavalla tavalla mallinnusta ja kokeellista työtä tavoitteena ennustaa ympäristömuutoksen vaikutus lohikalojen elinkierto-ominaisuuksiin. Primmerin tutkimus on yhteiskunnallisesti merkittävä kalakantojen hoidon näkökulmasta. Tutkimus tuo perustavaa laatua olevaa tietoa siitä, miten kalastuksen aiheuttamaa sukukypsyysiän alenemaa voidaan ehkäistä. Sukukypsyysiän alentuminen johtaa kalojen koon pienenemiseen sekä saaliin vähenemiseen ja sen rahallisen arvon laskuun. Tulokset ovat merkittäviä myös puberteettitutkimukselle, sillä VGLL3-geeni vaikuttaa myös ihmisen sukukypsyysikään. Craig Primmerillä oli akatemiaprofessuurikausi myös vuosina 2011–2015.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2017–31.12.2021

Professori Katri Räikkönen-Talvitie yhdistää tutkimuksessaan psykologiaa, lääketiedettä ja biologiaa. Hänen tutkimusintresseitään ovat elämänkaariepidemiologia ja diabeteksen psykologiset vaaratekijät sekä sikiöaikainen ohjelmoituminen eli sikiöaikaisen kasvuympäristön vaikutukset yksilön myöhempään elämään. Epäsuotuisa sikiöaikainen kasvuympäristö saattaa ilmetä myöhemmässä kehityksessä psyykkisenä ja fyysisenä haavoittuvuutena. Tutkimuksessaan Räikkönen-Talvitie keskittyy erityisesti  raskaushäiriöihin sekä sikiön altistumiselle stressihormoni kortisolille ja siihen, kuinka istukka säätelee ympäristövaikutuksia äidistä sikiöön.

Hänen monitieteinen tutkimuksellinen lähestymistapansa tuottaa merkittävää tietoa sikiöaikaisen kehityksen vaikutuksista, ja parantaa ymmärrystämme ihmisen psykologisesta kehityksestä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä psyykkistä hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä koko elämänkaaren ajalle.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2015—31.12.2019

Meteorologian professori sekä ICOS-Suomen (Integrated Carbon Observation System) johtaja Timo Vesala tutkii aineiden kiertoja ja maata läheisimmän ilmakerroksen meteorologisia ilmiöitä. Hänen biogeokemiallisten kiertojen tutkimuksensa keskittyy erityisesti hiilen ja veden kiertoon biosfäärin ja ilmakehän välillä. Tutkimustieto Biosfäärin toiminnasta ja takaisinkytkennöistä on osoittautunut erittäin tärkeäksi ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä.

Vesalan mikrometeorologinen tutkimus sisältää turbulenssin ja energian vaihdon mittaamista ja mallintamista. Tarkastelun kohteina ovat metsät, suot ja vesistöt sekä kaupunkialueet. Näihin ympäristöihin perustetut havaintoasemat ovat maailmanlaajuisesti pisimpään ja eniten hyödynnettyjen joukossa. Lisäksi järvillä tehdyt vuonmittaukset ovat ajallisesti maailman pitkäkestoisimmat. Vesala on julkaissut ainoana tutkimuksen, jossa käytetään uusinta mikrometeorologista tekniikkaa joen kaasunvaihdon ymmärtämiseen.

Vuosina 2013-2014 Vesala työskenteli Euroopan laajuisen ICOSin väliaikaisena pääjohtajana.  Hän on toiminut myös Review Editor –tehtävässä liittyen kansainvälisen ilmastopaneelin raporttiin “IPCC Assessment Report: Climate Change 2013: The Physical Science Basis (WGI AR5), Carbon and Other Biogeochemical Cycles.” Tutkimustyön lisäksi Vesala on erittäin ansioitunut pro gradu –opinnäytteiden sekä väitöskirjatöiden ohjaaja.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2015—31.12.2019

Uskonnonfilosofian ja teologisen etiikan sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Elina Vuola on kansainvälisesti arvostettu tutkija. Hänellä on vahvat yhteistyöverkostot Yhdysvalloissa, Latinalaisessa Amerikassa ja Euroopassa.

Elina Vuolan hankkeen ”Ruumiillinen uskonto. Ruumiillisuuden ja sukupuolen muuttuvat merkitykset uskonnollisen identiteetin nykymuodoissa Suomessa”, tavoitteena on luoda nykyistä kattavampi käsitys kuinka teologia ja uskonnollinen identiteetti vaikuttavat toisiinsa etenkin sellaisissa yhteyksissä, joissa ne ovat mahdollisesti ristiriidassa keskenään.

Voimakkaat sekularisaatio-oletukset ovat johtaneet siihen, että uskonnot nähdään juuri sukupuolen ja seksuaalisuuden kysymyksissä vain kielteisesti, oletus koskee usein myös alan tutkimusta. Toisaalta yhteiskunnan muuttuneet arvot ja normit ovat vaikuttaneet uskonnollisten yhteisöjen itseymmärrykseen ja muutoksiin. Hankkeessa tutkitaan mm. vanhoillislestadiolaisuutta, ortodoksista kirkkoa sekä Suomen juutalaisyhteisöä.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2013—31.12.2017

Anu Wartiovaara on kliinisen molekyylilääketieteen professori, HUSLABin ylilääkäri ja energia-aineenvaihdunnan tutkija, joka on toiminut 10 vuotta Sigrid Jusélius professorina, ja aloittaa nyt ensimmäisen akatemiaprofessorikautensa. 

Wartiovaaran tutkimustyön tuloksena ympäri maailman tuhannet lapsi- ja aikuispotilaat, jotka sairastavat etenevää hermoston, sydämen tai lihaksen rappeumatautia, ovat saanut taudilleen geenisyyn ja siten tarkan diagnoosin. Hänen tavoitteenaan on käyttää solutason tarkkaa toiminnallista tietoa kehittämään yksilöllistä hoitoa vaikeita mitokondriosairauksia kärsiville potilaille. Wartiovaaran tutkimus soveltaa aktiivisesti perustutkimuksen keinoin saatavaa tarkkaa molekyylitietoa  potilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon, ja ryhmä toimii läheisessä yhteistyössä sekä HUS:n lääkärien että potilasjärjestöjen kanssa.  

Mitokondrioiden toimintahäiriö on yleisin periytyvän hermostonrappeumataudin syy. Mitokondriot ovat solun “voimalaitoksia", jotka muuntavat ravinnon energian solujen poltto- ja rakennusaineiksi. Kehittämällä tautimalleja hänen ryhmänsä tutkii miten mitokondriot muokkaavat solun muita toimintoja, mitä seurauksia niiden toimintahäiriöillä on eri solutyypeille, miten eri ravintoaineet muokkaavat mitokondrioiden toimintaa ja miten mitokondriotauteihin voi vaikuttaa. Wartiovaaran ryhmän viimeaikaiset tutkimukset ovat yllättäen osoittaneet, että mitokondriot toimivat läheisessä yhteistyössä  B-vitamiiniaineenvaihdunnan kanssa, mikä on avannut uuden tutkimuskentän hermoston ja lihasten rappeumatautien syntyyn ja hoitoon. Wartiovaara julkaisee nimellä Suomalainen.

Akatemiaprofessuurin kesto 1.1.2017—31.12.2021