ERC Starting Grant on Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusmuoto, joka on kohdistettu uransa alkuvaiheessa oleville lupaaville tutkimusjohtajille. Rahoitus on tarkoitettu oman tutkimusryhmän kokoamiseen ja itsenäisen työn käynnistämiseen Euroopassa.
Starting Grant -rahoituksen voi saada tutkija, jonka väitöstyö on enintään seitsemän vuoden takaa. Lisäksi tutkijalta vaaditaan erittäin lupaavaan tulevaisuuteen viittaavia tieteellisiä ansioita ja erinomaista tutkimussuunnitelmaa.
Tutkimusala voi olla mikä vain.
Merja Voutilaisen ERC-rahoitetussa projektissa etsitään uutta hoitomenetelmää amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS) ja Parkinsonin tautiin. Voutilainen on tunnistanut uuden CDNF-hermokasvutekijän fragmentin, jolla on jo eläinmalleissa osoitettu olevan hermosoluja korjaavia vaikutuksia ALS:n ja Parkinsonin taudin yhteydessä.
Voutilaisen projektin päätavoitteina on ymmärtää
Väestöjen ikääntyessä Parkinsonin tauti, ALS ja muut hermorappeumataudit vaikuttavat yhä suurempaan joukkoon ihmisiä. Toistaiseksi ALS:ään tai Parkinsonin tautiin ei ole olemassa hoitoja, jotka pysäyttäisivät niiden etenemisen tai parantaisivat potilaan. Voutilaisen tutkimusryhmä voi löytää tällaisen hoitokeinon.
Neurotrofiset tekijät ovat lupaavia ehdokkaita neurorappeumatautien hoidossa. Ne säätelevät hermosolujen elossaoloaikaa sekä hermosolujen ulokekasvua ja haarautumista sekä suojelevat hermosoluja vaurioilta ja myrkyiltä.
CDNF-kasvutekijä on erittäin tehokas uusi ehdokaslääke Parkinsonin taudin ja ALS:n hoitoon. CDNF läpäisee veri-aivoesteen, minkä ansiosta muut antotavat ovat turvallisia. Sitä on myös helpompi ja halvempi valmistaa kuin nykyisin käytössä olevia lääkkeitä. CDNF-kasvutekijän fragmentti voi mullistaa ALS:n ja Parkinsonin taudin hoidon.
Elucidating therapeutic effects and mode of action of future trophic factors in ALS and Parkinson’s disease, FutureTrophicFactors, 2019–2024.
Alexandru Tomescun ERC-rahoitettu projekti käsittelee reaalimaailman ongelmien mallintamista laskennallisin menetelmin. Tällaisissa mallinnuksissa käytetään usein epätäydellistä dataa, ja tämän seurauksena mahdollisia ratkaisuja syntyy hyvin paljon.
Ongelma on, että syntyneistä vaihtoehdoista on mahdotonta valita yhtä oikeaa ratkaisua. Tomescun tutkimus pyrkii muodostamaan menetelmän, jonka avulla voisi löytää kaikki sellaiset osaratkaisut, jotka olisivat varmasti osa oikeaa ratkaisua.
Projektin tuloksia voidaan hyödyntää bioinformatiikassa, jossa yksi tärkeimmistä ongelmista on koota DNA-sekvensointidata takaisin alkuperäiseksi DNA-sekvenssiksi. Jotta sekvensointipohjaiset tekniikat etenisivät tutkimuslaboratorioista sairaaloihin, sekvenssien täytyy olla tarkkoja.
Computational solutions for biological problems, SAFEBIO, 2020-2025.
Federico Bianchin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan sitä, millainen ilmakehän pienhiukkaskoostumus oli ennen teollistumista. Ilmakehän nykytila tunnetaan hyvin, mutta tiedot sen tilasta 300 vuotta sitten ovat harvassa.
Bianchi tutkii esiteollisia ilmakehän pienhiukkasia toteuttamalla tehokkaita mittauksia syrjäisissä, esiteollista aikaa muistuttavissa ympäristöissä, kuten arktisella alueella ja Siperiassa. Bianchin tutkimusryhmä tuottaa uraauurtavaa tietoa nykyisten ja tulevien pienhiukkasten vaikutuksesta ilmastoon yhdistämällä kenttätutkimuksista saatavaa dataa laboratoriokokeiden tuloksiin.
Projektin päätavoitteina on
Bianchin projekti lisää menneisyydessä tapahtuneeseen ilmastonmuutokseen koskevaa tietämystä, mikä puolestaan tarjoaa keinoja ennustaa ilmakehän pienhiukkasten muodostumista luonnossa entistä tarkemmin ja tuottaa entistä tarkempia ilmastomalleja.
Chasing pre-industrial aerosols, 2020–2025.
Enrico Di Mininin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan kansainvälistä villieläinkauppaa. Di Mininin ryhmä hyödyntää sosiaalisesta mediasta ja muista digitaalisista lähteistä kerättyä dataa yhdistämällä sitä koneoppimiseen, luonnolliseen kielen käsittelyyn ja markkina-analyyseihin.
Di Mininin hankkeen tavoitteena on uudenlaista dataa käyttämällä selvittää kansainvälisen villieläinkaupan maailmanlaajuisia rakenteita ja kehityskulkuja, joita koskeva tieto on tällä hetkellä vähissä.
Projektin päätavoitteina on
Villieläinkauppa kukoistaa verkossa. Di Mininin projektissa pyritään digitaalisilta alustoilta rikastetun ison datan avulla tunnistamaan kaupan kohteena olevat lajit ja eläintuotteet sekä syyt niillä tehtävälle kaupalle. Lisäksi hankkeessa yritetään tunnistaa villieläinkaupan keskuksia ympäri maailmaa ja selvittää markkinavoimien vaikutusta kaupankäyntiin. Näiden tietojen perusteella voidaan tukea luonnonsuojeluun liittyvää päätöksentekoa niin globaalisti kuin paikallisestikin.
Quantifying the global patterns and trends of the illegal wildlife trade: from artificial intelligence to financial market analysis (WILDTRADE), 2019–2024.
Jette Lengefeldin ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan uutta solubiologian konseptia: solujen koon vaikutusta niiden toimintaan.
Vaikka kantasoluilla on tärkeä rooli kudosten uusiutumisessa, meillä on edelleen puutteelliset tiedot siitä, miksi ne eivät kykene ylläpitämään toimintojaan ihmisen ikääntyessä tai sairastuessa. Jatkuvasti kertyvien havaintojen perusteella kantasolujen koon ja niiden toiminnan välillä on syy-yhteys. Solujen koon vaikutusta niiden toimintaan ja koon fysiologista merkitystä ei kuitenkaan ole vielä selvitetty.
Hiirimallien hematopoieettisia kantasoluja hyödyntävässä hankkeessa on kolme päätavoitetta:
Odotettavissa olevat tutkimustulokset tarjoavat kantasolubiologiaan uuden näkökulman ja paljastavat uusia solun ikääntymismekanismeja, minkä lisäksi saatetaan tunnistaa myös uusi syövän ajajamutaatio. Lisäksi tulokset todennäköisesti pätevät kaikkiin aitotumallisiin soluihin, mikä tekee niistä käyttökelpoisia solubiologian kaikkien alojen tutkijoille.
StemCellSize, 2024–2029.
Jaakko Tahkokallion ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan Ruotsin valtakunnan seurakuntakirkkojen liturgisia kirjoja ja niiden tuotantotapoja n. 1150–1500. Se valaisee keskiaikaisen kirjatuotannon kansainvälisiä verkostoja.
Hankkeen tutkimusaineistot ovat keskiaikaisia pergamenttifragmentteja. Ne ovat sivuja keskiaikaisista kirjoista, jotka verohallinto kierrätti tilien kansina 1500- ja 1600-luvuilla.
Hankkeella on kaksi päätavoitetta:
Tutkimushanke auttaa ymmärtämään eurooppalaista yhteiskuntaa syvällisesti muovannutta keskiaikaista kehityskulkua: kirjan kaupallistumista ja arkipäiväistymistä. Kirjan historiaa on tärkeä ymmärtää nyt, kun elämme keskellä suurinta informaatioteknologian muutosta kirjapainotaidon keksimisen jälkeen.
Books of the Medieval Parish Church, 2021–2025.
Jarno Mäkelä tutkii ERC-rahoitetussa projektissaan, kuinka bakteerit sietävät huomattavia lämpötilanmuutoksia ja kasvavat laajalla lämpötilaskaalalla. Toisin kuin monisoluiset eliöt, jotka säätelevät sisälämpötilaansa, mikrobit ovat ympäristön lämpötilan armoilla.
Ymmärtääkseen paremmin bakteerien kasvun mekanismeja tutkijat hyödyntävät projektissa erittäin tarkkaa fluoresenssimikroskopiaa, joka mahdollistaa tuhansien yksittäisten proteiinien toiminnan seuraamisen elävissä soluissa.
Projektin päätavoitteina on
Tutkimus auttaa ymmärtämään, kuinka ympäristön muutokset vaikuttavat mikrobeihin. Mikrobien toiminta on erittäin tärkeää ympäristön kantokyvyn kannalta, ja tutkimustuloksia voidaan käyttää ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden biotekniikan sovellusten kehittämiseen.
Single-molecule visualization of temperature adaptation in sub-cellular dynamics and organization across bacteria (TEMPADAPT), 2023–2028
Shiqi Wangin ERC-rahoitetussa hankkeessa pyritään lisäämään tietoa siitä, miten biolääkkeet kuljetetaan soluihin.
Biologiset hoidot (esim. proteiinit ja geenit) tarjoavat loistavia mahdollisuuksia lääketutkimukseen ja aiemmin parantumattomien sairauksien hoitoon. Tällaisten biologisten lääkeaineiden kehittäminen on kuitenkin haastavaa, sillä niiden kulkeutumista soluihin sekä tehokkaan annoksen määritykseen liittyviä teknisiä vaikeuksia ei tunneta riittävän hyvin.
Hankkeen tavoitteena on kehittää yksinkertainen ja tarkka menetelmä, jolla voidaan mitata kuljetusta solun sisälle epätavanomaisella tavalla eli bio-ortogonaalisten reaktioiden avulla.
Hanke tuottaa ratkaisevan tärkeää tietoa nanolääkkeiden tehokkuusarviointeihin ja kehittämiseen. Suuren tarkkuuden ja vähäisen tausta-aktiivisuuden ansiosta lääketieteen asiantuntijat voivat käyttää menetelmää sairauksien perustavanlaatuisien mekanismien tutkimiseen. Farmasian alalla menetelmää voidaan käyttää tehokkaiden seuraavan sukupolven nanolääkkeiden kehittämiseen.
Shiqi Wang on väitöskirjastaan lähtien kehittänyt nanomateriaaleja lääkeaineiden kuljettamiseen solujen sisälle, ja nyt hän perustaa tutkimusryhmän Helsingin yliopiston farmasian tiedekuntaan.
Quantitative analysis of endosomal escape and intracellular delivery via bioorthogonal luminescent reaction (BioLure), 2024–2028.
Katri Korpelan ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan lasten suolistomikrobistoa yhdistämällä populaatioekologian menetelmiä molekyylibiologisiin analyyseihin. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan lapsilta ulostenäytteitä sekä ruokapäiväkirjoja. Näytteistä analysoidaan mikrobien DNA:ta, RNA:ta ja aineenvaihduntatuotteita.
Hankkeen tarkoituksena on selvittää tarkasti, mitkä tekijät vaikuttavat pienten lasten suolistomikrobiston toimintaan ja koostumukseen sekä miten mikrobisto vaikuttaa lapsen terveyteen. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa olisi mahdollista oppia muokkaamaan mikrobistoa terveyttä edistävään suuntaan.
Tulosten perusteella pystytään tarkasti määrittämään kunkin mikrobin tehtävä vauvan suolistossa ja kuinka eri tekijät vaikuttavat vauvojen suolistomikrobistoon ekosysteeminä. Tämän tiedon perusteella voidaan kehittää menetelmiä, joilla voidaan havaita ja korjata mahdollisia virheitä mikrobiston kehityksessä. Yksi tyypillisimpiä mikrobiston kehitystä häiritseviä tekijöitä lapsilla on antibioottikuurit, joita valtaosa lapsista saa ensimmäisten elinvuosiensa aikana.
MICROECO 2023-2027
Teppo Särkämön ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, miten ihmisaivot käsittelevät musiikkia. Hanke keskittyy erityisesti laulamiseen ja siihen, miten ikääntyminen sekä ikääntymiseen liittyvät neurologiset häiriöt tai sairaudet, kuten afasia ja Alzheimerin tauti, vaikuttavat tähän.
Särkämön hankkeen idea on syventää ymmärrystämme musiikista ikääntyvissä, toipuvissa ja rappeutuvissa aivoissa sekä optimoida musiikin terapeuttista käyttöä terveen ikääntymisen tukemisessa sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamisessa afasiassa ja Alzheimerin taudissa. Hankkeessa yhdistetään moderneja käyttäytymistutkimuksen ja aivotutkimuksen menetelmiä.
Hankkeella on kolme päätavoitetta:
Särkämön hanke luo uutta järjestelmätason ymmärrystä laulamisen, puheen ja musiikin rakenteellisista ja toiminnallisista yhteyksistä ikääntyvissä aivoissa. Hanke lisää myös tietoamme siitä, miksi musiikilla on terapeuttista voimaa ja miksi se edistää hyvinvointia ja aivoterveyttä sekä normaalissa ikääntymisessä että yleisissä ikääntymiseen liittyvissä neurologisissa sairauksissa.
Särkämön tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää uusia musiikkipohjaisia kuntoutusmenetelmiä, jotka ovat motivoivia, kustannustehokkaita ja laajalti käytettävissä.
Preservation and Efficacy of Music and Singing in Ageing, Aphasia, and Alzheimer’s Disease, 2019–2024.
Christian Hakulisen ERC-rahoitetussa projektissa tarkastellaan, kuinka mielenterveyden häiriöt vaikuttavat sosiaalisissa verkostoissa.
Hakulisen tarkastelun kohteena on erityisesti se, miten mielenterveyden häiriöt vaikuttavat perheenjäsenten ja läheisten ihmisten hyvinvointiin sekä sosioekonomisiin tekijöihin. Hakulinen tutkii myös vaikutusten ajallista kestoa.
Projektin päätavoitteina on
Hakulisen ERC-hanke perustuu kattaviin suomalaisiin rekisteriaineistoihin, jotka sisältävät kaikki Suomessa vuoden 1994 jälkeen asuneet henkilöt. Hanke voi laajentaa merkittävästi tietämystä mielenterveyden häiriöiden laajemmista vaikutuksista sosiaalisissa verkostoissa. Aikaisemmissa tutkimuksissaan Hakulinen on osoittanut, kuinka nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa sairaalahoitoa vaatineet mielenterveysongelmat ovat yhteydessä alhaisiin tuloihin, heikkoon koulutukseen ja työttömyyteen elämänkaaren aikana.
Effects of mental disorders on the wellbeing and prosperity of family members and friends, 2022–2027.
Anni Kajanuksen ERC-rahoitetussa IRRITATION-hankkeessa tutkitaan ärtymystä antropologian ja psykologian keinoin viidessä kulttuurisessa kontekstissa (Suomi, Brasilia, Kiina, Zimbabwe ja Sri Lanka) suhteessa kahteen ihmisen sosiaalisuuden peruspiirteeseen: yhteistyöhön ja moraaliin. Ärtymys on perustavanlaatuinen osa ihmiselämää. Saatamme ärsyyntyä vieraista ihmisistä, mutta ehkä vieläkin enemmän läheisistämme, kuten puolisostamme, työtovereistamme ja sisaruksistamme. Ärtymys on lievä tunne, jota voidaan siksi pitää toisarvoisena vaikkapa rakkauteen, pelkoon, vihaan ja inhoon verrattuna, mutta toisaalta toistuva arkipäiväisyys voi tehdä ärtymyksestä voimallista. Ärtymyksen voi tuntea uhkaavan läheisiä ihmissuhteitamme, mutta sen yleisyys herättää toisenlaisiakin ajatuksia: jossain mielessä saatamme tarvitakin ärtymystä.
Hankkeen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin:
Hanke auttaa ymmärtämään, mitä ihmisten yhteistyöhön tarvitaan ja mitä tapahtuu, kun yhteistyö hajoaa. Se syventää ymmärrystä ihmisten sosiaalisuudesta keskittymällä epämiellyttävien tunteiden tarkasteluun. Hanke auttaa meitä ymmärtämään, miten kulttuuriympäristö vaikuttaa tunnekokemuksiin.
Kajanuksen hanke tuottaa lisätietoa ihmisten yhteistyöstä ja moraalisten päätösten tekemisestä yhdistämällä syvällistä ymmärrystä ihmisten kulttuuriympäristöistä kognitiivisia ja psykologisia prosesseja koskevaan perusteelliseen tutkimukseen. Aiemmassa tutkimuksessaan Kajanus on tarkastellut muun muassa kilpailullista motivaatiota, konfliktinratkaisua, oikeudenmukaisuuden normeja, auttamiseen liittyvää käyttäytymistä sekä valta-asema- ja arvovaltahierarkioita.
Irritation and Human Sociality (IRRITATION) 2022–2027.
Joonas Nättilän ERC-rahoitetussa projektissa selvitetään neutronitähtien magneettikentässä tapahtuvien purkausten, räjähdysten ja kipinöiden syntymekanismia. Neutronitähdet ovat äärimmäisen tiheitä, luhistuneiden tähtien jäänteitä, joiden magneettikentässä havaitaan toistuvasti erittäin kirkkaita valon välähdyksiä radio- ja röntgentaajuuksilla. Välähdysten alkuperä on edelleen mysteeri.
Nättilän projektin päätavoitteina on
Projektin tulokset edistävät fysiikan perustutkimusta siitä, miten aine käyttäytyy voimakkaissa sähkömagneettisissa kentissä. Tällä hetkellä tällaisia ääriolosuhteita löytyy vain kaukaa avaruudesta, neutronitähtien ja mustien aukkojen ympäriltä. Tulevaisuudessa samanlaisia olosuhteita voidaan kuitenkin tuottaa myös maan päällä uudenlaisten energiatehokkaiden fuusioreaktoreiden avulla.
Nättilän tutkimus keskittyy astrofysiikan ääri-ilmiöiden ymmärtämiseen. Hän on mm. osoittanut, kuinka neutronitähtiä ja mustia aukkoja ympäröivien magneettikenttien liikkeet voivat kuumentaa niiden ympäristön miljooniin asteisiin sekä tutkinut, miltä neutronitähdet oikeasti näyttävät niitä ympäröivässä kaareutuneessa ja vääntyneessä aika-avaruudessa.
Illuminating neutron stars with radiative plasma physics (ILLUMINATOR), 2024-2029.
Daria Gritsenkon ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan sitä, miksi algoritmista hallintoa usein pidetään vähemmän oikeutettuna kuin hallintoa, jonka toteuttamiseen ihmiset osallistuvat.
Digitalisoituvassa maailmassa algoritmisia järjestelmiä hyödynnetään laajalti julkishallinnossa pysäköinninvalvonnasta rikosoikeudellisten rangaistusten määräämiseen. Vaikka ihmisten päätöksenteossa on tunnettuja puutteita ja ennakkoluuloja, juuri ihmisten osallistuminen algoritmiseen hallintoon on yhteydessä kasvavaan legitimiteettikäsitykseen
Hankkeen tavoitteena on
Hankkeen avulla Gritsenko rakentaa ja validoi uuden mallin legitimiteetin tunnistamiseksi. Jos hankkeessa pystytään selvittämään tekoälyn legitimaatiota tukevia kognitiivisia prosesseja, saadaan uutta perustavanlaatuista tietoa yhteiskuntajärjestyksen rakentumisen taustamekanismeista.
Daria Gritsenko on valtio-opin asiantuntija, joka tutkii poliittisen hallinnon muutosta luonnollisen ja teknisen ympäristön muuttuessa. Hänen tämänhetkisiin tutkimusaiheisiinsa kuuluvat tekniikan ja algoritmien rooli hallintoon liittyvien ongelmien hallinnassa sekä tekoälyyn pohjautuvan legitiimin hallinnon edellytykset.
Algorithmic Governance – A Public Perspective, 2024–2028.
Monica Passanantin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan nanomuovin esiintymistä ympäristössä, reaktiivisuutta pintavesissä ja ilmakehässä sekä sitä, miten nanomuovi saattaa järkyttää ekosysteemien luonnollista tasapainoa.
Nanomuovi on pieniä muovinpalasia, joita syntyy suurempien muovinkappaleiden hajotessa tai jotka joutuvat ympäristöön vääränlaisen jätteenkäsittelyn tuloksena.
Projektin päätavoite on kehittää menetelmä nanomuovinäytteiden keräämiseen ympäristöstä ja niiden analysoimiseen. Toistaiseksi menetelmiä nanomuovinäytteiden keräämiseen ei ole olemassa.
Passanantin tutkimuksen tuloksia voidaan pitkällä tähtäimellä hyödyntää muovin käyttöön ja sen sääntelyyn liittyvässä päätöksenteossa. Muovisaaste on maailmanlaajuinen ongelma, sillä pieniä muovinpalasia on löydetty maapallon etäisimmistäkin kolkista.
NaPuE – Impact of Nanoplastics Pollution on aquatic and atmospheric Environments, 2021–2025.
Anniina Färkkilän ERC-rahoitetussa projektissa selvitetään, miten munasarjasyöpäsolut onnistuvat piiloutumaan elimistön immuunijärjestelmältä ja kuinka näitä mekanismeja voidaan hyödyntää uusien, tehokkaampien hoitomuotojen kehittämisessä.
Tutkimuksessa selvitetään, kuinka geenit, yksittäisten solujen sijainti ja solujen väliset vuorovaikutukset sekä geenien ilmentyminen kasvaimen eri osissa vaikuttavat munasarjasyövän ennusteeseen ja hoitovasteeseen. Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää uusia täsmä- ja immuunihoitoja yleiseen ja tappavaan munasarjasyöpään.
Projektin päätavoitteena on
Färkkilän tutkimusryhmän aiempien tulosten mukaan munasarjasyöpä voidaan jakaa tarkasti eri ryhmiin geneettisten virheiden mukaisesti. Nämä geenivirheet ohjaavat myös sitä, miten immuunipuolustus tunnistaa syöpäsolut. Siten tietyt immuunihoidot ovat tehokkaampia osalle munasarjasyöpäpotilaista.
ERC-rahoitetussa projektissa tutkijat pääsevät tutkimaan munasarjasyövän yksittäisiä soluja ja niiden toimintaa ennennäkemättömällä tarkkuudella. Tutkimustulosten avulla voidaan löytää uusia immunologisia hoitoja ja parantaa munasarjasyöpäpotilaiden hoitoa ja ennustetta. Tutkimuksen löydökset mahdollistavat myös hoitojen entistä tarkemman kohdentamisen juuri niistä hyötyville potilaille.
Färkkilä toimii parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamana kliinisenä tutkijana.
Precision oncology of spatial immune escape mechanisms in ovarian cancer (SPACE), 2023–2027
Andrea Gannan ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten tekoälyn avulla voisi tuottaa personoituja sydän- ja verisuonitautien riskiennusteita. Ganna ja hänen ryhmänsä tulevat yhdistämään terveys- ja geenitietoja kansallisella mittakaavalla saavuttaakseen tavoitteensa.
Projektilla on kaksi päätavoitetta:
Gannan projekti pyrkii kehittämään lähestymistavan, jolla voitaisiin arvioida ihmisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo ennen lääkärin vastaanotolle menemistä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat Euroopan yleisin kuolinsyy. Nykyisillä ennustemalleilla on suuria rajoitteita. Monet niistä esimerkiksi vaativat paljon aikaa vieviä kliinisiä mittauksia.
A nationwide artificial intelligence assessment of cardiometabolic risk, 2020–2025.
Soile Ylivuoren ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan tieteellisen tiedon rakentumista 1700-luvun Euroopassa ja atlanttisessa maailmassa. Tapaustutkimuksena käytetään 1700-luvun potilaiden kokemuksia sähkön hyödyntämistä lääketieteessä.
Hankkeen lähdemateriaali koostuu potilaiden omista kuvauksista ja sähköhoitoja käsittelevistä tieteellisistä ja populaareista teksteistä. Näiden kautta tarkastellaan kehollisten kokemusten toistaiseksi vähän tutkittua roolia tieteellisen tiedon tuottamisessa sekä sitä, miten sukupuoli, luokka ja muut niiden kanssa risteävät eronteon kategoriat vaikuttivat kokemuksellisen tiedontuotannon prosessiin.
Hankkeella on kolme päätavoitetta:
Näiden tavoitteiden kautta tutkimushanke pyrkii laajentamaan tieteen ja tiedon historian kansainvälistä tutkimusta kohti kehollisia ja kokemuksellisia tiedon lajeja hyödyntäen historiantutkimuksellisia metodeja sekä fenomenologian ja kognitiotieteen lähestymistapoja. Hanke tarjoaa tärkeän historiallisen perspektiivin siihen, miten nykypäivänä usein objektiivisena pitämämme tieto on rakentunut valikoiduille, usein valkoisille, keskiluokkaisille, koulutetuille ja miehisille näkökulmille.
”Tiedon historian tutkimus on erityisen tärkeää nykyhetken ”totuudenjälkeisessä” maailmassa, jossa tiedon merkitystä on tarkoituksella relativisoitu.”
Medical Electricity, Embodied Experiences, and Knowledge Construction in Europe and the Atlantic World, c. 1740-1840 (ELBOW) (2022–2027)
Visa Kurjen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan yleisen oikeudellisen toimijuuden teoriaa.
Toimija voi lain silmissä esimerkiksi päättää omista asioistaan, tehdä sopimuksia ja olla vastuussa teoistaan. Perinteisesti toimijoiksi ei ole laskettu esimerkiksi lapsia tai kaikkia vammaisia henkilöitä. Oikeudellinen toimijuus on kuitenkin muutoksessa: kansainväliset sopimukset edellyttävät lasten ja vammaisten henkilöiden kohtelua toimijoina. Tekoälyn kehitys herättää vastaavia kysymyksiä, ja eläinetiikan piirissä on esitetty eläintenkin kohtelua toimijoina.
Hankkeessa kehitetään yleistä oikeudellisen toimijuuden teoriaa, joka kykenee selittämään, mistä oikeudellisessa toimijuudessa on näiden muutosten jälkeen kyse. Lisäksi kartoitetaan aatehistoriallisesti, miten nykytilanteeseen on päädytty. Hanke tuottaa toimijuuden teoriaa, joka voi auttaa niin tuomioistuimia kuin lainsäätäjiäkin ymmärtämään kehittyvää toimijuutta.
Hankkeen johtaja Visa Kurki on yleisen oikeustieteen apulaisprofessori, joka on aiemmin tutkinut muun muassa oikeussubjektin käsitettä. Hänen tutkimuksiinsa on viitattu useissa amerikkalaisissa eläinten asemaa koskevissa oikeudenkäynneissä. Kurki on myös Helsingin eläinoikeuskeskuksen (Helsinki Animal Law Centre) johtaja.
Agency in Law, 2024–2028.
Lassi Ahlvikin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan ilmastopolitiikan vaikutuksia eri yhteiskuntaryhmiin.
Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka luo yhteiskuntaan voittajia ja häviäjiä. Projektissa analysoidaan ilmastopolitiikan vaikutuksia yhteiskunnan eri ryhmiin, tutkitaan ihmisten oikeudenmukaisuuskäsityksiä ja pyritään ymmärtämään, miten haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää verotuksen keinoin. Tutkimus yhdistää informaatiotaloustiedettä, jossa verojärjestelmä pyritään luomaan mahdollisimman hyväksi epätäydellisen informaation vallitessa, sekä Suomen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistoja.
Hankkeen tavoitteena on yhdistää ulkoisvaikutusten hinnoittelun ja optimiveroteorian mallit niin, että ilmaston ja tulonjaon kannalta suotuisa politiikka voidaan esittää empiirisesti estimoitavien suureiden avulla. Nämä suureet estimoidaan käyttämällä Suomen rekisteriaineistoja ja vuoden 2022 energiakriisin aiheuttamaa shokkia energian hinnoissa. Tarkoituksena on myös ymmärtää kyselyiden avulla, millaisen taakanjaon suomalaiset kokevat taakanjaon suomalaiset kokevat reiluiksi ja hyväksyttäviksi.
Ilmastopolitiikan toteuttamisessa on kasvava huoli siitä, että kustannukset eivät jakaannu tasaisesti, vaan kuormittavat eniten yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia yksilöitä. Hanke tukee vihreän siirtymän suunnittelua Suomessa ja Euroopassa sellaisella tavalla, joka koetaan yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseksi.
Green tax reform for a just climate transition, 2024-2028.
Eeva Luhtakallion ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten eurooppalaiset nuoret käyttävät kuvia yhteiskunnallisen osallistumisen välineinä.
Luhtakallion projekti analysoi nuorten sosiaalisessa mediassa jakamia kuvia ja kuvaamisen, kuvien jakamisen ja kommentoinnin käytäntöjä neljässä Euroopan maassa: Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Portugalissa. Hanke tarkastelee, millaisia politisoinnin keinoja ja vaikuttamisen tapoja yhä lisääntyvä visuaalisuus sisältää ja tuottaa. Hanke yhdistää etnografisen tutkimusmenetelmän tekoälyavusteiseen kuva-aineistojen louhintaan.
Projektin päätavoitteet ovat
Luhtakallion projektin tutkimus syventää ymmärrystämme siitä, millaista poliittinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee olemaan tulevaisuuden eurooppalaisissa demokratioissa. Tulokset voivat myös auttaa löytämään vastauksia demokratian kriisikohtiin.
Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation (ImagiDem), 2019–2024.
Emmi Helteen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan äidin sairauksien ja perintötekijöiden vaikutusta alkion ja sikiön sydämen kehitykseen alkuraskauden aikana.
Synnynnäiset sydänviat ovat yleisimpiä vastasyntyneiden rakennepoikkeamia. Niitä esiintyy noin yhdellä sadasta vastasyntyneestä. Synnynnäisten sydänvikojen tiedetään olevan osin perinnöllisiä, mutta niiden periytyminen on monimutkaista. Niistä sydämen varhaisen kehityksen tapahtumista, jotka johtavat sydänvian kehittymiseen, tiedetään vielä varsin vähän.
Helteen projektin päätavoitteina on:
Tutkimusaineisto koostuu valtakunnallisesta rekisteridatasta, suomalaisista biopankkinäytteistä ja FinnGen-hankkeen datasta.
Helle on kerännyt monipuolisen osaamisen rekisteritutkimuksesta, geenitutkimuksesta ja solu- ja molekyylibiologiasta. ERC-rahoitettu projekti yhdistää tämän osaamisen Suomen maailmanlaajuisesti ainutlaatuiseen rekisteri-, biopankki- ja geneettiseen dataan.
Emmi Helle toimii parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamana kliinisenä tutkijana.
FINNPEDHEART: Unraveling the etiology of congenital heart defects – the role of maternal genetics and cardiovascular disease as a risk factor, 2023–2028
Maria Vartiainen tutki ERC-projektissaan solun tuman rakennetta ja erityisesti aktiini-nimisen proteiinin toimintaa osana solun aineenvaihduntaa.
Actin as the Master Organizer of Nuclear Structure and Function, 2012–2018.
Atte Moilanen on kehittänyt tietoaineistojen analysointimenetelmiä luonnonsuojeluun ja ekologiaan pohjaavan maankäytön suunnittelun tueksi.
Yksi Moilasen tärkeimmistä saavutuksista on Zonation-ohjelmiston kehittäminen. Zonation huomioi tasapainoisesti suurenkin määrän erilaisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä paikkatietokerroksia ja laittaa niiden perusteella tärkeysjärjestykseen luontoarvoltaan erilaisia alueita.
Ohjelmiston tuottamia analyysejä voidaan soveltaa niin suojelualueverkostojen suunnittelussa, biologisten haittavaikutusten välttämisessä kuin kaavoituksen tukemisessa ja ekologisten kompensaatioiden kohdentamisessa.
Global Environmental Decision Analysis, 2011–2015.
Sanna Lehtonen tutkii diabetesta ja diabeettista munuaistautia eli diabeettista nefropatiaa.
Lehtosen ryhmä paneutui ERC-rahoituksella erityisesti sairauden alkuvaiheeseen.
Lehtonen on sittemmin löytänyt yleisessä käytössä olevan diabeteslääke metformiinin taustalta mekanismin, joka voi sekä laajentaa lääkkeen käyttömahdollisuuksia että avata tietä uusien lääkkeiden kehittämiseen.
Lehtonen osoitti sekä soluviljelmissä että eläinmallissa, että metformiini sitoutuu SHIP2-lipidifosfataasiin ja alentaa sen aktiivisuutta. SHIP2:n aktiivisuuden aleneminen lisää glukoosin sisäänottoa lihassoluihin ja toisaalta vähensi munuaiskerästen epiteelisolujen eli podosyyttien solukuolemaa.
Insulin resistance and diabetic nephropathy – development of novel in vivo models for drug discovery, 2009–2014.
Kaius Tuori tutkii eurooppalaisuutta. Tuori tutkimusryhmineen kartoitti ERC Starting Grant -hankkeessaan oikeudellista perinnettä ja poliittista aatehistoriaa Euroopassa.
Reinventing the Foundations of European Legal Culture 1934–1964, 2013–2018.
Tuori on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella ja johtanut Suomen Akatemian huippuyksikköä.
Ville Hietakangas tutkii elimistön viestejä, jotka käsittelevät ravitsemusta.
ERC-rahoituksella Hietakankaan ryhmä paneutui ravitsemustilanteesta kertovan tiedonvälityksen tutkimiseen. He käyttivät tutkimuksessaan banaanikärpäsiä ja selvittivät, miten glukoosia aistitaan.
Hietakankaan ryhmä on havainnut, että kyky hyödyntää sokeria ravintona vaihtelee merkittävästi toisilleen läheistä sukua olevien banaanikärpäslajien välillä.
Tutkimus luo pohjaa myös eri ihmispopulaatioiden sokerinsietokyvyn erilaisuutta koskevalle tutkimukselle.
Transcriptional networks in glucose sensing, 2012–2017.
Akseli Hemminki kehittää syövälle uusia hoitomuotoja. Hänen ryhmänsä työskentelee erityisesti geeniterapian ja onkolyyttisten virusten parissa.
Oncolytic adenoviruses expressing monoclonal antibody trastuzumab for treatment of Her-2+ cancer, 2008–2014.
Hannes Lohi tutkii ihmisten sairauksia mallintamalla niitä koirilla. Rotukoirilla sairauksiin johtavia geenimuunnoksia on jalostuksen vuoksi helpompi seurata kuin ihmisillä.
ERC-rahoituksellaan Lohi tutki koirien neuropsykiatrisia sairauksia ja sitä, miten niitä voi käyttää mallintamaan ihmisten sairauksia.
Lohen tutkimusryhmä on muun muassa löytänyt
Canine models of human psychiatric disease: identifying novel anxiety genes with the help of man's best friend, 2010–2015.
Marja Vierroksen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan tähän päivään säilyneen papyrusdokumenttiaineiston pohjalta sitä, miten kreikan kieltä käytettiin ja miten se muuttui hellenistisessä ja roomalaisessa Egyptissä.
Vierroksen projekti keskittyy muodostamaan pitkälle tulevaisuuteen kielitiedettä palvelevan digitaalisen aineiston, mihin käytetään poikkeuksellista antiikin Egyptistä säilyneiden kreikkalaisten kirjoitusten kokoelmaa.
Tutkimusaineistoon kuuluu suuri määrä kirjoituksia, joissa on käytetty sekä arki- että hallintokieltä. Aineistoa tutkimalla saadaan uutta tietoa siitä, miten antiikin kreikka kehittyi kielenä hellenistisellä eli jälkiklassisella aikakaudella (n. 300 eaa–700 jaa) sekä sen alueellista ja sosiaalisen käyttöyhteyden mukaista vaihtelua.
Projektin päätavoitteina on
Tutkimuksen ja sen tulosten perusteella rakennetaan uutta hellenistisen kreikan kuvailevaa kielioppia.
Vierroksen projektin tulokset lisäävät ymmärrystä kielten toiminnasta ja siitä, miten ne muovaavat viestintäkäytäntöjä monikielisessä yhteisössä, jossa kieliryhmät ovat eri kokoisia ja kielillä on erilainen sosiaalinen asema.
Monet kieliasiantuntijat saattavat hyötyä menetelmistä, joilla projektissa muokataan yhden antiikin kielen hajanainen aineisto muotoon, jota voidaan tutkia monin eri tietokonelingvistiikan keinoin.
"Kaksituhatta vuotta sitten Egyptissä tuntemattoman lapsen vanhemmilleen kirjoittama arkipäiväinen kirje voi tarjota tutkijoille tärkeitä vihjeitä siitä, miten kieli kehittyi antiikin monikielisessä yhteiskunnassa." -Marja Vierros
Lue lisää Vierroksen tutkimusprojektista Digital grammar of Greek papyri -tutkimusprojektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Digital Grammar of Greek Documentary Papyri (PapyGreek), 2018–2023.
Jing Tangin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan koneoppimisalgoritmeja ja laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan jouduttaa yksilöllistettyjen lääkeyhdistelmien tunnistamista.
Maailmassa käytetään vuosittain yli 100 miljardia euroa syöpälääkkeisiin, vaikka monista lääkkeistä on hyötyä enintään neljännekselle potilaista. Lisäksi syöpäsolut kehittyvät helposti vastustuskykyisiksi lääkkeille.
Tangin projekti tavoitteina on
Tangin tutkimus voi auttaa lisäämään syöpälääkkeiden tehoa ja turvallisuutta sekä tehdä niistä entistä edullisempia. Tangin ryhmän kehittämät työkalut on tarkoitettu auttamaan kliinikoita ja lääkevalmistajia tarjoamaan syöpäpotilaille entistä tehokkaampia yhdistelmähoitoja.
"Kehitämme työkaluja, jotka saattavat johtaa läpimurtoihin syöpälääkkeiden kehityksessä." -Jing Tang
Lue lisää Tangin tutkimusryhmästä ryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Informatics approaches for the rational selection of personalized cancer drug combinations, 2017–2022.
Otso Ovaskainen tutkii elinympäristön pirstoutumisen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seurauksia.
ERC Starting Grant -rahoitetussa tutkimuksessaan Ovaskaisen ryhmä pureutui luonnonpopulaatioiden dynamiikkaan.
Spatial ecology: bringing mathematical theory and data together, 2008–2013.
Ovaskainen on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Synergy Grant -rahoituksella.
Jukka Coranderin ERC-hankkeessa kehitettiin matemaattisia menetelmiä monimutkaisten tilastollisten mallien sovittamiseen erittäin haasteellisiin aineistoihin.
Coranderin ryhmän kehittämät tilastolliset mallit tuottavat uutta tietoa antibioottiresistensistä, bakteerien levinnäisyydestä ja käyttäytymisestä.
Intelligent Stochastic Computation Methods for Complex Statistical Model Learning, 2009–2014.
Maria Lasonen-Aarnio tutkii ERC-rahoitetussa projektissaan tietoteoriaa ja normatiivisuutta: mikä tekee uskomuksista, teoista, ja valinnoista hyviä? Millä tavoin uskomuksia pitäisi ylipäänsä arvioida?
Lasonen-Aarnio kehittää projektissaan uutta tietoteoreettista viitekehystä, jolle olennaista on erottaa onnistuneet ja kompetentit uskomukset. Onnistuminen on tietämistä, ja kompetenssi taas tiedon kannalta hyviä taipumuksia ja tapoja muodostaa ja muokata uskomuksia. Kompetenssi ei aina johda tietoon, mutta tieto ei myöskään aina kumpua kompetenssista.
Projektissa kehitetty viitekehys jatkaa eksternalistista perinnettä: uskomusten hyvyydessä ei ole kyse niiden sovittamisesta mielen sisäisiin ilmiöihin, vaan kompetenssikin ymmärretään tiedon kautta, jossa on kyse oikeanlaisesta suhteesta mielen ja maailman välillä. Yksi päätavoitteista on osoittaa, miten tämä viitekehys ratkaisee tietoteorian keskeisiä ongelmia.
Vaikka tutkimuksen päätavoite on kehittää tietoteoreettista viitekehystä, tavoitteena on myös soveltaa sitä yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin ilmiöihin kuten episteemisiin kupliin, vääristynyttä evidenssiä tuottaviin rakenteisiin ja siihen, miten huomiomme muokkaa tiedollista asemaamme.
Lue lisää Lasonen-Aarnion tutkimuksesta Competence and success in epistemology and beyond -projektin verkkosivuilla (englanniksi).
Competence and Success in Epistemology and Beyond, 2018–2022.
Samu Niskasen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan, millaista uusien kirjallisten teosten julkaiseminen oli keskiajalla ennen kirjapainotaidon käyttöönottoa Euroopassa.
Niskasen projektissa tarkastellaan sitä, miten latinaksi kirjoittaneet kirjailijat julkaisivat alkuperäisteoksiaan keskiajalla eli noin vuosina 1000–1500. Projektin hypoteesina on, että julkaisustrategiat eivät olleet samanlaisia, vaan alttiita muutoksille, ja että erilaiset sosiaaliset, kirjalliset, institutionaaliset ja tekniset ympäristöt tuottivat erilaisia julkaisemisen lähestymistapoja.
Projektin päätavoitteina on
Niskasen hanke tarjoaa lisätietoa keskiajan latinankielisestä kirjallisuudesta ja aikakauden verkostojen dynamiikasta. Hanke syventää tuntemustamme siitä, miten teologian, filosofian, lääketieteen, luonnontieteiden ja historian kaltaisista tieteellisistä aiheista on viestitty eri aikakausina.
"Julkaiseminen saattaa kirjoitusprosessin loppuun. Jos sitä ei ymmärretä, jää minkä tahansa aikakauden kirjallisuuden tuntemus vajavaiseksi." -Samu Niskanen
Lue lisää Niskasen tutkimusprojektista Medieval publishing -tutkimusprojektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Medieval Publishing from c.1000 to 1500 (MedPub), 2017–2022.
Mikko Sipilän ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan sitä, miten ilmakehässä löytyvistä kaasuista syntyy uusia pienhiukkasia, jotka vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sitä kautta ilmastoon.
Hiukkasten syntyä on aiemmin kyetty selvittämään riittävällä tarkkuudella lähinnä vain laboratorio-olosuhteissa. Sipilän ryhmä selvitti ilmiötä Atlantin rannikkoalueella, mutta maapallon muilta alueilta näyttöä puuttuu.
Projektin päätavoitteita on kehittää uusia menetelmiä havaitsemaan ja mittaamaan
Sipilän tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään ihmistoiminnan vaikutusta ilmastoon. Uusien mittausmenetelmien ja laitteiden avulla tutkijat pystyvät tuottamaan entistä tarkempia ilmastomalleja ja -ennusteita.
"Tutkimuksemme tulee parantamaan kykyämme ymmärtää nykyistä laajemmin ihmisen vaikutusta maapallon ilmastosysteemiin." -Mikko Sipilä
Lue lisää Sipilän tutkimusryhmästä Polar and arctic atmospheric research -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Molecular steps of gas-to-particle conversion: From oxidation to precursors, clusters and secondary aerosol particles, 2017–2022.
Mikko Niemi tutkii kolesterolilääkitykseen tehoon ja haittavaikutuksiin liittyviä geenimuutoksia.
Transporter pharmacogenomics – the contribution of transporters to variability in drug response, 2012–2017.
Niemi on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella.
Anna-Liisa Laine tutkii vastustuskyvyn kehittymistä. Hän keskittyy tutkimuksessaan kasveihin, mutta tautien ja vastustuskyvyn mekanismit ovat hyvin samankaltaiset myös muilla lajeilla.
ERC Starting Grant -projektissaan Laine tutki, kuinka kasvit ja ylipäätään yksilöt ja populaatiot selviävät ja kehittävät vastustuskykyä eri taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.
Linking Pathogen Evolution and Epidemiology, 2011–2016.
Laine on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella.
Henna Tyynismaan ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan niitä kudostason signaaleja ja sopeutumismekanismeja, joita solujen energiatuotantokeskusten, mitokondrion proteiinisynteesin häiriöt aiheuttavat.
Mitokondrioiden toimintahäiriöt aiheuttavat monia erilaisia perinnöllisiä sairauksia, ja ne liittyvät myös moniin yleisiin tauteihin sekä ikääntymiseen. Monet mitokondriotaudit aiheuttavat hyvin kudosspesifisiä oireita – mitokondrion proteiinisynteesin häiriö voi esimerkiksi aiheuttaa toiselle sydänlihasrappeuman ja toiselle aivosairauden.
Projektin päätavoitteena on tuottaa malleja mitokondrion proteiinisynteesin toimintahäiriöiden tutkimiseksi, ja pyrkiä niiden avulla tunnistamaan uusia kudoskohtaisia vasteita.
Mitokondriosairauksiin ei ole parantavaa hoitoa, joten kudoskohtaisista tautimekanismeista tarvitaan lisätietoa hoitokeinojen tunnistamista varten. Tyynismaa on aiemmin tunnistanut mitokondriosairauksien geneettisiä syitä ja uuden mitokondriosairauden biomarkkerin.
"Mitokondrioiden toiminta vaikuttaa laajasti ihmisen hyvinvointiin ja sairauksiin, mutta kudoskohtaisia vasteita niiden toimintahäiriöihin ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin." -Henna Tyynismaa
Lue lisää Medical Neurogenetics -tutkimusryhmän omilta verkkosivuilta (englanniksi).
Tissue-specific mitochondrial signalling and adaptations to mistranslation, 2015-2020.
Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta tutkii ahdistusta, sen eri muotoja ja geenien vaikutusta ahdistuneisuuteen.
ERC-rahoituksellaan Hovatta tutki sitä, kuinka ahdistuminen toimii eri lajeissa, ja mitä eläinten ja ihmisten aivoissa tapahtuu ahdistumisessa.
A cross-species neurogenomics approach to anxiety, 2012–2017.
Hanna Vehkamäki tutkii ilmakehän pienhiukkasia ja niistä muodostuvia hiukkasryppäitä.
Role of Molecular Clusters in Atmospheric Particle Formation, 2011–2016.
Vehkamäki on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Advanced Grant -rahoituksella.
Kaius Sinnemäen ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten kielet muuttuvat erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.
Sinnemäen projekti käyttää hyväkseen 150 eri kielen aineistoja, joiden perusteella voidaan verrata, miten eri kaltaiset kielet ovat kehittyneet erilaisissa olosuhteissa. Hypoteesi on, että kielten rakenteet muuttuvat ja kehittyvät osittain sosiaalisen ympäristön perusteella.
Sosiaalinen ympäristö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten suuri ja monikielinen kieltä käyttävä yhteisö on ja minkä ikäisiä kielen oppijat yleensä ovat.
Projektilla on kaksi päätavoitetta:
Sinnemäen projektissa kehitetyt menetelmät tulevat mahdollistamaan kielten vaihtelun ja muuttumisen tutkimuksen uudella tavalla. Projekti edistää kielellistä tasa-arvoa ja lisää ymmärrystämme siitä, kuinka paljon yhteistä ihmisillä erilaisissa yhteiskunnissa ympäri maailmaa on.
"Toivon, että työmme lisää tietoisuutta vähemmistökielistä, joita puhuvat usein yhteiskunnallisesti marginalisoidut ihmiset." -Kaius Sinnemäki
Lue lisää Sinnemäen tutkimusryhmästä Linguistic adaptation -tutkimusryhmän omilla sivuilla (englanniksi).
Linguistic Adaptation: Typological and Sociolinguistic Perspectives to Language Variation, 2019–2023.
Hélder A. Santos tutkimusryhmineen kehitti ERC-projektissaan mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät ihmiskehossa lääkeaineen täsmälleen oikeaan paikkaan ja vapautuu juuri oikeaan aikaan.
Santos on saanut ERC-rahoitusta myös nanorokotteiden kaupallistamiseksi.
Multistage-Multifunctional Porous Silicon Nanovectors for Directed Theranostics, 2013–2017.
Mari Pihlatien ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan puiden metaanipäästöjen laatua.
Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus ilmastonmuutokseen on suuri. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan puut erittävät metaania ja vaikuttavat näin ollen metsien metaanitaseeseen.
Metsät peittävät noin 30 % maapallon maa-alasta, joten tämän tuoreeltaan löydetyn metaanilähteen tunteminen on globaalin metaanikierron tuntemisen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Projektin päätavoitteina on
Pihlatien tutkimus voi mullistaa käsityksemme metsien metaanikierrosta tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Puiden roolin tunteminen osana metsien metaanikiertoa auttaa kehittämään entistä tarkempia ilmastomalleja ja karsimaan globaaliin metaanitaseeseen liittyviä epävarmuustekijöitä.
"Tutkimme lähes tuntemattomia latvustojen aerobisten metaanipäästöjen mekanismeja. On kiehtovaa ajatella, että kaikki tuottamamme data auttaa tuntemaan tähän asti tuntemattomia prosesseja." -Mari Pihlatie
Lue lisää Pihlatien tutkimusryhmästä Methane and Nitrous Oxide Cycles in Forests -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
From processes to modelling of methane emissions from trees (MEMETRE), 2018–2023.
Pekka Katajiston ERC-rahoitetussa hankkeessa pyritään selvittämään, miten soluelinten laatu, joka riippuu niiden iästä, vaikuttaa solujen kohtaloon muun muassa soluaineenvaihdunnan kautta. Lisäksi tutkimusryhmä selvitää, onko soluelinten epätasainen segregaatio nisäkkäiden kudosten soluja tuottavien kantasolujen yleinen ominaisuus.
Projektin tärkeimpänä tavoitteena on löytää uusia tapoja tehostaa kantasolujen omaa uusiutumista muokkaamalla solutoimintoja, joihin laadultaan vaihtelevien soluelinten periytyminen vaikuttaa.
Katajisto on kehittänyt menetelmiä, joilla voidaan seurata soluelinten eli yksittäisen solun ”sisäelinten” periytymistä solun jakautumisen seurauksena syntyviin kahteen uuteen soluun. Tutkimusryhmä tutkii aihetta kantasoluilla, jotka ovat vastuussa ihmisen kudosten uusiutumisesta.
Ryhmä havaitsi hiljattain, että jakautuessaan osa kantasoluista sijoittaa vanhoja soluelimiään valikoivasti toiseen tytärsoluun. Tämän solun osatekijöihin kohdistuvan ikäsyrjinnän syitä ei kuitenkaan tunneta.
Ikääntymiseen liittyy kudoksen toiminnan heikentyminen, joka johtuu kantasolujen kyvyttömyydestä uudistaa itseään ja tuottaa uusia soluja vaurioituneiden tilalle.
Projektissa tehdyt havainnot voivat tarjota uusia mahdollisuuksia puuttua ikääntymiseen liittyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. Tällaiset hoidot voisivat parantaa vanhusten yleistä toimintakykyä palauttamalla kudosten toimintakykyä tai auttaa tilanteissa, joissa iäkkäiden potilaiden hidas toipuminen aiheuttaa ongelmia.
"Kun tiedämme, miten kudosten kantasolut tasapainottavat uusiutumista erilaistumisella, pystymme kehittämään keinoja tehostaa kudosten toimintakykyä ja esimerkiksi vanhusten hyvinvointia." -Pekka Katajisto
Lue lisää Katajiston tutkimuksesta Stem cells and aging -tutkimusryhmän omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Age-Selective Segregation of Organelles, 2016–2021.
Tuomas Hytönen tutkii harmonista analyysia. ERC-projektissaan hän hyödynsi satunnaisuutta ja todennäköisyyslaskentaa löytääkseen vastauksia perinteisen matemaattisen analyysin kysymyksiin.
Analytic-probabilistic methods for borderline singular integrals, 2011–2016.
Tiina Sikanen kehitti ERC-projektissaan teknologiaa, jolla lääkeaineiden testausta yksinkertaistetaan. Sikanen sai ERC:n kaupallistamisapurahan viedäkseen kehittämänsä maksan entsyymiaktiivisuuden pikatestin markkinakelpoiseen muotoon.
Sikanen on myös osallinen tutkimushankkeessa, jossa pyritään ratkaisemaan ympäristöuhkia, jotka liittyvät lääkkeiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen.
Customized Micro Total Analysis Systems to Study Human Phase I Metabolism, 2013–2019.
Josephine Hoegaertsin ERC-rahoitetussa projektissa tarkastellaan poliittisten puheiden historiaa ja ääntä 1800-luvun politiikassa.
Hoegaertsin projekti pureutuu äänen osuuteen poliitikkojen urakehityksessä, poliittisessa päätöksenteossa sekä siirtomaiden ja isäntämaan välisessä tiedonvaihdossa 1800-luvulla.
Projektilla on kaksi päätavoitetta:
Hoegaertsin projekti tuottaa uutta tietoa poliittisen puheen, väittelyn ja uutisoinnin kehityksestä, mikä puolestaan avaa ainutlaatuisen näkökulman nykydemokratioiden toimintaan tai romahtamiseen.
"Poliittisen puhetavan kehitystä ymmärtämällä saamme ainutlaatuisen käsityksen nykypäivän demokratioiden toiminnasta." -Josephine Hoegaerts
Lue lisää Hoegaertsin tutkimusprojektista Vocal articulations of parliamentary identity and empire -tutkimusprojektin omilla verkkosivuilla (englanniksi).
Vocal Articulations of Parliamentary Identity and Empire (CALLIOPE), 2018–2023.