ERC Starting Grant -projektit ja -tutkijat
Helsingin yliopistossa on tällä hetkellä 17 projektia, jotka tekevät tutkimusta ERC Starting Grant –rahoituksella. Tutustu hankkeisiin ja tutkijoihin tällä sivulla.
Mikä on ERC Starting Grant?

ERC Starting Grant on Euroopan tutkimusneuvoston rahoitusmuoto, joka on kohdistettu uransa alkuvaiheessa oleville lupaaville tutkimusjohtajille. Rahoitus on tarkoitettu oman tutkimusryhmän kokoamiseen ja itsenäisen työn käynnistämiseen Euroopassa.

Starting Grant -rahoituksen voi saada tutkija, jonka väitöstyö on enintään seitsemän vuoden takaa. Lisäksi tutkijalta vaaditaan erittäin lupaavaan tulevaisuuteen viittaavia tieteellisiä ansioita ja erinomaista tutkimussuunnitelmaa.

Tutkimusala voi olla mikä vain.

ALS ja Parkinsonin tauti: uusi kajoamaton taudin kulkuun vaikuttava hoitomenetelmä – Merja Voutilainen

Merja Voutilaisen ERC-rahoitetussa projektissa etsitään uutta hoitomenetelmää amyotrofiseen lateraaliskleroosiin (ALS) ja Parkinsonin tautiin. Voutilainen on tunnistanut uuden CDNF-hermokasvutekijän fragmentin, jolla on jo eläinmalleissa osoitettu olevan hermosoluja korjaavia vaikutuksia ALS:n ja Parkinsonin taudin yhteydessä.

Voutilaisen projektin päätavoitteina on ymmärtää

  • miten CDNF-kasvutekijän fragmentti toimii ihmisen indusoiduissa pluripotenteissa kantasoluissa ja dopamiinihermosoluissa
  • CDNF-kasvutekijän fragmentin parantava vaikutus ALS:n ja Parkinsonin taudin eläinmalleissa.

Väestöjen ikääntyessä Parkinsonin tauti, ALS ja muut hermorappeumataudit vaikuttavat yhä suurempaan joukkoon ihmisiä. Toistaiseksi ALS:ään tai Parkinsonin tautiin ei ole olemassa hoitoja, jotka pysäyttäisivät niiden etenemisen tai parantaisivat potilaan. Voutilaisen tutkimusryhmä voi löytää tällaisen hoitokeinon.

Neurotrofiset tekijät ovat lupaavia ehdokkaita neurorappeumatautien hoidossa. Ne säätelevät hermosolujen elossaoloaikaa sekä hermosolujen ulokekasvua ja haarautumista sekä suojelevat hermosoluja vaurioilta ja myrkyiltä.

CDNF-kasvutekijä on erittäin tehokas uusi ehdokaslääke Parkinsonin taudin ja ALS:n hoitoon. CDNF läpäisee veri-aivoesteen, minkä ansiosta muut antotavat ovat turvallisia. Sitä on myös helpompi ja halvempi valmistaa kuin nykyisin käytössä olevia lääkkeitä. CDNF-kasvutekijän fragmentti voi mullistaa ALS:n ja Parkinsonin taudin hoidon.

Projektin nimi ja kesto

Elucidating therapeutic effects and mode of action of future trophic factors in ALS and Parkinson’s disease, FutureTrophicFactors, 2019–2024.

Ei ole olemassa lääkkeitä, jotka pystyvät pysäyttämään ALS:n ja Parkinsonin taudin etenemisen tai parantamaan ne kokonaan. Keskitän kaikki voimani parannuskeinon löytämiseen.
Esiteollisten pienhiukkasten kannoilla – Federico Bianchi

Federico Bianchin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan sitä, millainen ilmakehän pienhiukkaskoostumus oli ennen teollistumista. Ilmakehän nykytila tunnetaan hyvin, mutta tiedot sen tilasta 300 vuotta sitten ovat harvassa.

Bianchi tutkii esiteollisia ilmakehän pienhiukkasia toteuttamalla tehokkaita mittauksia syrjäisissä, esiteollista aikaa muistuttavissa ympäristöissä, kuten arktisella alueella ja Siperiassa. Bianchin tutkimusryhmä tuottaa uraauurtavaa tietoa nykyisten ja tulevien pienhiukkasten vaikutuksesta ilmastoon yhdistämällä kenttätutkimuksista saatavaa dataa laboratoriokokeiden tuloksiin.

Projektin päätavoitteina on

  1. tunnistaa mekanismi, joka ohjaa pienhiukkasten muodostumista syrjäisillä ja koskemattomilla alueilla, joissa on vain vähän tai ei lainkaan ihmisen toimintaa
  2. ymmärtää ja määrittää pienhiukkasten muodostumisprosessin vaikutus esiteollisella aikakaudella.

Bianchin projekti lisää menneisyydessä tapahtuneeseen ilmastonmuutokseen koskevaa tietämystä, mikä puolestaan tarjoaa keinoja ennustaa ilmakehän pienhiukkasten muodostumista luonnossa entistä tarkemmin ja tuottaa entistä tarkempia ilmastomalleja.

Projektin nimi ja kesto

Chasing pre-industrial aerosols, 2020–2025.

Yritän ymmärtää tulevaisuutta hankkimalla jonkinlaisen käsityksen ilmakehän historiasta.
Kansainvälisen villieläinkaupan tutkimusta digitaalisen datan ja tekoälyn avulla – Enrico Di Minin

Enrico Di Mininin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan kansainvälistä villieläinkauppaa. Di Mininin ryhmä hyödyntää sosiaalisesta mediasta ja muista digitaalisista lähteistä kerättyä dataa yhdistämällä sitä koneoppimiseen, luonnolliseen kielen käsittelyyn ja markkina-analyyseihin.

Di Mininin hankkeen tavoitteena on uudenlaista dataa käyttämällä selvittää kansainvälisen villieläinkaupan maailmanlaajuisia rakenteita ja kehityskulkuja, joita koskeva tieto on tällä hetkellä vähissä.

Projektin päätavoitteina on

  1. automatisoida kansainväliseen villieläinkauppaan liittyviä lajeja ja tuotteita koskevien digitaalisten mediasisältöjen analysointia
  2. tunnistaa kansainvälisen villieläinkaupan aiheuttamia, luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita
  3. saada tietoa villieläinkaupan toimitusketjuun liittyvän kysynnän ja tarjonnan rakenteista sekä hyödykkeiden liikkumisesta
  4. arvioida markkinavoimien vaikutusta kansainväliseen villieläinkauppaan.

Villieläinkauppa kukoistaa verkossa. Di Mininin projektissa pyritään digitaalisilta alustoilta rikastetun ison datan avulla tunnistamaan kaupan kohteena olevat lajit ja eläintuotteet sekä syyt niillä tehtävälle kaupalle. Lisäksi hankkeessa yritetään tunnistaa villieläinkaupan keskuksia ympäri maailmaa ja selvittää markkinavoimien vaikutusta kaupankäyntiin. Näiden tietojen perusteella voidaan tukea luonnonsuojeluun liittyvää päätöksentekoa niin globaalisti kuin paikallisestikin.

Projektin nimi ja kesto

Quantifying the global patterns and trends of the illegal wildlife trade: from artificial intelligence to financial market analysis (WILDTRADE), 2019–2024.

Digitaalisista medioista kerätyn datan automaattinen analysointi saattaa tarjota uutta tietoa, jolla voidaan pelastaa lajeja sukupuutolta.
Keskiaikaisten seurakuntien kirjat – Jaakko Tahkokallio

Jaakko Tahkokallion  ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan Ruotsin valtakunnan seurakuntakirkkojen liturgisia kirjoja ja niiden tuotantotapoja n. 1150–1500. Se valaisee keskiaikaisen kirjatuotannon kansainvälisiä verkostoja.

Hankkeen tutkimusaineistot ovat keskiaikaisia pergamenttifragmentteja. Ne ovat sivuja keskiaikaisista kirjoista, jotka verohallinto kierrätti tilien kansina 1500- ja 1600-luvuilla.

Hankkeella on kaksi päätavoitetta:

  1. luoda yleiskäsitys seurakuntakirkkojen kirjavarustelusta ja sen kehityksestä Ruotsin valtakunnassa keskiajalla. Tämä edellyttää 1500- ja 1600-luvuilla tapahtuneen kirjojen kierrätyksen mekanismien selvittämistä
  2. saada tapaustutkimusten kautta tietoa siitä, miten ja missä seurakuntakirkkojen kirjat käytännössä valmistettiin. Olivatko valmistajat kirkonmiehiä vai ammattikäsityöläisiä? Mistä kirjoja tuotiin? Kuinka paikallista kirjatuotanto oli?

Tutkimushanke auttaa ymmärtämään eurooppalaista yhteiskuntaa syvällisesti muovannutta keskiaikaista kehityskulkua: kirjan kaupallistumista ja arkipäiväistymistä. Kirjan historiaa on tärkeä ymmärtää nyt, kun elämme keskellä suurinta informaatioteknologian muutosta kirjapainotaidon keksimisen jälkeen.

Projektin nimi ja kesto

Books of the Medieval Parish Church, 2021–2025.

Kirjan historian ymmärtäminen on erityisen tärkeää nyt, sillä elämme keskellä suurinta informaatioteknologian murrosta sitten kirjapainotaidon keksimisen.
Koneoppiminen nopeuttaa lääkekehitystä – Jing Tang

Jing Tangin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan koneoppimisalgoritmeja ja laskennallisia menetelmiä, joilla voidaan jouduttaa yksilöllistettyjen lääkeyhdistelmien tunnistamista.

Maailmassa käytetään vuosittain yli 100 miljardia euroa syöpälääkkeisiin, vaikka monista lääkkeistä on hyötyä enintään neljännekselle potilaista. Lisäksi syöpäsolut kehittyvät helposti vastustuskykyisiksi lääkkeille.

Tangin projekti tavoitteina on

  1. kehittää keinoja tunnistaa potilasryhmiä, joilla on poikkeava hoitovaste solunsalpaajahoitoon
  2. kehittää verkkomallinnusmenetelmiä, joilla voidaan ennustaa lupaavimpia lääkeyhdistelmiä potilaille, joille solunsalpaajahoidosta ei ole hyötyä
  3. vahvistaa ennusteita hyödyntämällä esikliinistä lääketestausalustaa ja soveltaa ennustettuja lääkeyhdistelmiä hoitovaihtoehtoina yhdessä tutkimusyhteistyökumppanien kanssa.

Tangin tutkimus voi auttaa lisäämään syöpälääkkeiden tehoa ja turvallisuutta sekä tehdä niistä entistä edullisempia. Tangin ryhmän kehittämät työkalut on tarkoitettu auttamaan kliinikoita ja lääkevalmistajia tarjoamaan syöpäpotilaille entistä tehokkaampia yhdistelmähoitoja.

Projektin nimi ja kesto

Informatics approaches for the rational selection of personalized cancer drug combinations, 2017–2022.

Kehitämme työkaluja, jotka saattavat johtaa läpimurtoihin syöpälääkkeiden kehityksessä.
Kreikkalaisten papyrusdokumenttien digitaalinen kielioppi – Marja Vierros

Marja Vierroksen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan tähän päivään säilyneen papyrusdokumenttiaineiston pohjalta sitä, miten kreikan kieltä käytettiin ja miten se muuttui hellenistisessä ja roomalaisessa Egyptissä.

Vierroksen projekti keskittyy muodostamaan pitkälle tulevaisuuteen kielitiedettä palvelevan digitaalisen aineiston, mihin käytetään poikkeuksellista antiikin Egyptistä säilyneiden kreikkalaisten kirjoitusten kokoelmaa.

Tutkimusaineistoon kuuluu suuri määrä kirjoituksia, joissa on käytetty sekä arki- että hallintokieltä. Aineistoa tutkimalla saadaan uutta tietoa siitä, miten antiikin kreikka kehittyi kielenä hellenistisellä eli jälkiklassisella aikakaudella (n. 300 eaa–700 jaa) sekä sen alueellista ja sosiaalisen käyttöyhteyden mukaista vaihtelua.

Projektin päätavoitteina on

  1. tarjota uusia ja entistä tarkempia selvityksiä kreikan kielen fonologisesta, morfologisesta ja syntaktisesta kehityksestä Egyptissä
  2. tarjota kvantitatiivisen kielentutkimuksen harjoittajille mahdollisuus hyödyntää papyruksille ja ruukunkappaleille kirjoitettuja kirjoituksia dynaamisesti digitaalisessa muodossa.

Tutkimuksen ja sen tulosten perusteella rakennetaan uutta hellenistisen kreikan kuvailevaa kielioppia.

Vierroksen projektin tulokset lisäävät ymmärrystä kielten toiminnasta ja siitä, miten ne muovaavat viestintäkäytäntöjä monikielisessä yhteisössä, jossa kieliryhmät ovat eri kokoisia ja kielillä on erilainen sosiaalinen asema.

Monet kieliasiantuntijat saattavat hyötyä menetelmistä, joilla projektissa muokataan yhden antiikin kielen hajanainen aineisto muotoon, jota voidaan tutkia monin eri tietokonelingvistiikan keinoin.

Projektin nimi ja kesto

Digital Grammar of Greek Documentary Papyri (PapyGreek), 2018–2023.

Kaksituhatta vuotta sitten Egyptissä tuntemattoman lapsen vanhemmilleen kirjoittama arkipäiväinen kirje voi tarjota tutkijoille tärkeitä vihjeitä siitä, miten kieli kehittyi antiikin monikielisessä yhteiskunnassa.
Laulaminen ikääntyvissä aivoissa – Teppo Särkämö

Teppo Särkämön ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan, miten ihmisaivot käsittelevät musiikkia. Hanke keskittyy erityisesti laulamiseen ja siihen, miten ikääntyminen sekä ikääntymiseen liittyvät neurologiset häiriöt tai sairaudet, kuten afasia ja Alzheimerin tauti, vaikuttavat tähän.

Särkämön hankkeen idea on syventää ymmärrystämme musiikista ikääntyvissä, toipuvissa ja rappeutuvissa aivoissa sekä optimoida musiikin terapeuttista käyttöä terveen ikääntymisen tukemisessa sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantamisessa afasiassa ja Alzheimerin taudissa. Hankkeessa yhdistetään moderneja käyttäytymistutkimuksen ja aivotutkimuksen menetelmiä.

Hankkeella on kolme päätavoitetta:

  1. kartoittaa, miten puheen, musiikin ja laulamisen käsittelystä vastaavat aivoverkostot muuttuvat normaalin ikääntymisen myötä sekä aivojen vaurioitumisen ja rappeutumisen seurauksena
  2. selittää, mitkä mekanismit ohjaavat laulukyvyn säilymistä afasiassa ja musiikin herättämien tunteiden ja muistojen säilymistä Alzheimerin taudissa
  3. määrittää, onko kuorolaululla pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia normaalissa ikääntymisessä sekä afasian kuntoutuksessa.

Särkämön hanke luo uutta järjestelmätason ymmärrystä laulamisen, puheen ja musiikin rakenteellisista ja toiminnallisista yhteyksistä ikääntyvissä aivoissa. Hanke lisää myös tietoamme siitä, miksi musiikilla on terapeuttista voimaa ja miksi se edistää hyvinvointia ja aivoterveyttä sekä normaalissa ikääntymisessä että yleisissä ikääntymiseen liittyvissä neurologisissa sairauksissa.

Särkämön tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää uusia musiikkipohjaisia kuntoutusmenetelmiä, jotka ovat motivoivia, kustannustehokkaita ja laajalti käytettävissä.

Projektin nimi ja kesto

Preservation and Efficacy of Music and Singing in Ageing, Aphasia, and Alzheimer’s Disease, 2019–2024.

Kun selvitämme, miten musiikin erilaisia elementtejä käsitellään ihmisaivoissa, ymmärrämme paremmin, miksi musiikki toimii kuntoutusvälineenä – ja miten sen terapeuttista käyttöä voidaan parantaa.
Mikä tekee uskomuksista, teoista ja valinnoista hyviä? – Maria Lasonen-Aarnio

Maria Lasonen-Aarnio tutkii ERC-rahoitetussa projektissaan tietoteoriaa ja normatiivisuutta: mikä tekee uskomuksista, teoista, ja valinnoista hyviä? Millä tavoin uskomuksia pitäisi ylipäänsä arvioida?

Lasonen-Aarnio kehittää projektissaan uutta tietoteoreettista viitekehystä, jolle olennaista on erottaa onnistuneet ja kompetentit uskomukset. Onnistuminen on tietämistä, ja kompetenssi taas tiedon kannalta hyviä taipumuksia ja tapoja muodostaa ja muokata uskomuksia. Kompetenssi ei aina johda tietoon, mutta tieto ei myöskään aina kumpua kompetenssista.

Projektissa kehitetty viitekehys jatkaa eksternalistista perinnettä: uskomusten hyvyydessä ei ole kyse niiden sovittamisesta mielen sisäisiin ilmiöihin, vaan kompetenssikin ymmärretään tiedon kautta, jossa on kyse oikeanlaisesta suhteesta mielen ja maailman välillä. Yksi päätavoitteista on osoittaa, miten tämä viitekehys ratkaisee tietoteorian keskeisiä ongelmia.

Vaikka tutkimuksen päätavoite on kehittää tietoteoreettista viitekehystä, tavoitteena on myös soveltaa sitä yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin ilmiöihin kuten episteemisiin kupliin, vääristynyttä evidenssiä tuottaviin rakenteisiin ja siihen, miten huomiomme muokkaa tiedollista asemaamme.

Projektin nimi ja kesto

Competence and Success in Epistemology and Beyond, 2018–2022.

Millaista uusien kirjallisten teosten julkaiseminen oli keskiajalla? – Samu Niskanen

Samu Niskasen ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan, millaista uusien kirjallisten teosten julkaiseminen oli keskiajalla ennen kirjapainotaidon käyttöönottoa Euroopassa.

Niskasen projektissa tarkastellaan sitä, miten latinaksi kirjoittaneet kirjailijat julkaisivat alkuperäisteoksiaan keskiajalla eli noin vuosina 1000–1500. Projektin hypoteesina on, että julkaisustrategiat eivät olleet samanlaisia, vaan alttiita muutoksille, ja että erilaiset sosiaaliset, kirjalliset, institutionaaliset ja tekniset ympäristöt tuottivat erilaisia julkaisemisen lähestymistapoja.

Projektin päätavoitteina on

  1. selvittää, mitä keskiajan julkaisuprosessiin kuului ja vaihteliko prosessi ympäristön ja uusien teosten julkaisuun liittyvien tilanteiden mukaan
  2. tutkia, miten kirjailijat ja heidän verkostonsa valmistautuivat kirjoitusten levittämiseen kulttuurissa, jossa kirjat kopioitiin hitaasti käsin.

Niskasen hanke tarjoaa lisätietoa keskiajan latinankielisestä kirjallisuudesta ja aikakauden verkostojen dynamiikasta. Hanke syventää tuntemustamme siitä, miten teologian, filosofian, lääketieteen, luonnontieteiden ja historian kaltaisista tieteellisistä aiheista on viestitty eri aikakausina.

Projektin nimi ja kesto

Medieval Publishing from c.1000 to 1500 (MedPub), 2017–2022.

Julkaiseminen saattaa kirjoitusprosessin loppuun. Jos sitä ei ymmärretä, jää minkä tahansa aikakauden kirjallisuuden tuntemus vajavaiseksi.
Miten ilmakehän kaasuista syntyy pienhiukkasia? – Mikko Sipilä

Mikko Sipilän ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan sitä, miten ilmakehässä löytyvistä kaasuista syntyy uusia pienhiukkasia, jotka vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sitä kautta ilmastoon.

Hiukkasten syntyä on aiemmin kyetty selvittämään riittävällä tarkkuudella lähinnä vain laboratorio-olosuhteissa. Sipilän ryhmä selvitti ilmiötä Atlantin rannikkoalueella, mutta maapallon muilta alueilta näyttöä puuttuu.

Projektin päätavoitteita on kehittää uusia menetelmiä havaitsemaan ja mittaamaan

  • kaasuja, jotka edeltävät pienhiukkasten syntyä
  • hapettimia
  • vastikään syntyneitä hiukkasryppäitä.

Sipilän tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään ihmistoiminnan vaikutusta ilmastoon. Uusien mittausmenetelmien ja laitteiden avulla tutkijat pystyvät tuottamaan entistä tarkempia ilmastomalleja ja -ennusteita.

Projektin nimi ja kesto

Molecular steps of gas-to-particle conversion: From oxidation to precursors, clusters and secondary aerosol particles, 2017–2022.

Tutkimuksemme tulee parantamaan kykyämme ymmärtää nykyistä laajemmin ihmisen vaikutusta maapallon ilmastosysteemiin.
Miten nanomuovi vaikuttaa luonnossa? – Monica Passananti

Monica Passanantin ERC-rahoitetussa projektissa tutkitaan nanomuovin esiintymistä ympäristössä, reaktiivisuutta pintavesissä ja ilmakehässä sekä sitä, miten nanomuovi saattaa järkyttää ekosysteemien luonnollista tasapainoa.

Nanomuovi on pieniä muovinpalasia, joita syntyy suurempien muovinkappaleiden hajotessa tai jotka joutuvat ympäristöön vääränlaisen jätteenkäsittelyn tuloksena.

Projektin päätavoite on kehittää menetelmä nanomuovinäytteiden keräämiseen ympäristöstä ja niiden analysoimiseen. Toistaiseksi menetelmiä nanomuovinäytteiden keräämiseen ei ole olemassa.

Passanantin tutkimuksen tuloksia voidaan pitkällä tähtäimellä hyödyntää muovin käyttöön ja sen sääntelyyn liittyvässä päätöksenteossa. Muovisaaste on maailmanlaajuinen ongelma, sillä pieniä muovinpalasia on löydetty maapallon etäisimmistäkin kolkista.

Projektin nimi ja kesto

NaPuE – Impact of Nanoplastics Pollution on aquatic and atmospheric Environments, 2021–2025.

Pieniä muovinpalasia on löydetty maapallon etäisimmistäkin kolkista. Siitä huolimatta muovisaasteiden ongelmaa vähätellään.
Muuttuvatko erilaiset kielet samalla tavalla ympäristön vaikutuksesta? – Kaius Sinnemäki

Kaius Sinnemäen ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten kielet muuttuvat erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä.

Sinnemäen projekti käyttää hyväkseen 150 eri kielen aineistoja, joiden perusteella voidaan verrata, miten eri kaltaiset kielet ovat kehittyneet erilaisissa olosuhteissa. Hypoteesi on, että kielten rakenteet muuttuvat ja kehittyvät osittain sosiaalisen ympäristön perusteella.

Sosiaalinen ympäristö voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten suuri ja monikielinen kieltä käyttävä yhteisö on ja minkä ikäisiä kielen oppijat yleensä ovat.

Projektilla on kaksi päätavoitetta:

  1. kehittää uusia menetelmiä, joiden avulla voi verrata eri kielten käytön ympäristöjä ja kielten rakenteita toisiinsa
  2. selvittää, muuttuvatko hyvin erilaiset kielet saman kaltaisilla tavoilla, kun niiden käyttöympäristössä tapahtuu saman kaltaisia muutoksia. Jos esimerkiksi monet aikuiset oppivat kielen toisena kielenä, onko sen sanojen taivutuksella tällöin taipumus yksinkertaistua?

Sinnemäen projektissa kehitetyt menetelmät tulevat mahdollistamaan kielten vaihtelun ja muuttumisen tutkimuksen uudella tavalla. Projekti edistää kielellistä tasa-arvoa ja lisää ymmärrystämme siitä, kuinka paljon yhteistä ihmisillä erilaisissa yhteiskunnissa ympäri maailmaa on.

Projektin nimi ja kesto

Linguistic Adaptation: Typological and Sociolinguistic Perspectives to Language Variation, 2019–2023.

Toivon, että työmme lisää tietoisuutta vähemmistökielistä, joita puhuvat usein yhteiskunnallisesti marginalisoidut ihmiset.
Puiden metaanipäästöjen prosessit – Mari Pihlatie

Mari Pihlatien ERC-rahoitetussa hankkeessa tutkitaan puiden metaanipäästöjen laatua.

Metaani on voimakas kasvihuonekaasu, jonka vaikutus ilmastonmuutokseen on suuri. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan puut erittävät metaania ja vaikuttavat näin ollen metsien metaanitaseeseen.

Metsät peittävät noin 30 % maapallon maa-alasta, joten tämän tuoreeltaan löydetyn metaanilähteen tunteminen on globaalin metaanikierron tuntemisen kannalta ratkaisevan tärkeää.

Projektin päätavoitteina on

  1. muodostaa ainutlaatuinen jatkuva datasarja, joka kuvaa puiden latvustojen ja runkojen metaanipäästöjen vaihtelua vuodenaikojen ja kellonajan mukaan
  2. rakentaa ja hyödyntää hallituissa oloissa ainutlaatuisia automatisoituja kammiojärjestelmiä, joilla selvitetään boreaalisen vyöhykkeen puiden aerobisten metaanipäästöjen prosesseja ja taustatekijöitä
  3. rakentaa prosessipohjainen maaperän, puiden ja ilmakehän metaanikiertoa kuvaava malli hyödyntämällä puiden metaanipäästöjä koskevaa uutta prosessituntemusta.

Pihlatien tutkimus voi mullistaa käsityksemme metsien metaanikierrosta tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Puiden roolin tunteminen osana metsien metaanikiertoa auttaa kehittämään entistä tarkempia ilmastomalleja ja karsimaan globaaliin metaanitaseeseen liittyviä epävarmuustekijöitä.

Projektin nimi ja kesto

From processes to modelling of methane emissions from trees (MEMETRE), 2018–2023.

Tutkimme lähes tuntemattomia latvustojen aerobisten metaanipäästöjen mekanismeja. On kiehtovaa ajatella, että kaikki tuottamamme data auttaa tuntemaan tähän asti tuntemattomia prosesseja.
Soluelinten laadun vaikutus kantasolujen kohtaloon – Pekka Katajisto

Pekka Katajiston ERC-rahoitetussa hankkeessa pyritään selvittämään, miten soluelinten laatu, joka riippuu niiden iästä, vaikuttaa solujen kohtaloon muun muassa soluaineenvaihdunnan kautta. Lisäksi tutkimusryhmä selvitää, onko soluelinten epätasainen segregaatio nisäkkäiden kudosten soluja tuottavien kantasolujen yleinen ominaisuus.

Projektin tärkeimpänä tavoitteena on löytää uusia tapoja tehostaa kantasolujen omaa uusiutumista muokkaamalla solutoimintoja, joihin laadultaan vaihtelevien soluelinten periytyminen vaikuttaa.

Katajisto on kehittänyt menetelmiä, joilla voidaan seurata soluelinten eli yksittäisen solun ”sisäelinten” periytymistä solun jakautumisen seurauksena syntyviin kahteen uuteen soluun. Tutkimusryhmä tutkii aihetta kantasoluilla, jotka ovat vastuussa ihmisen kudosten uusiutumisesta.

Ryhmä havaitsi hiljattain, että jakautuessaan osa kantasoluista sijoittaa vanhoja soluelimiään valikoivasti toiseen tytärsoluun. Tämän solun osatekijöihin kohdistuvan ikäsyrjinnän syitä ei kuitenkaan tunneta.

Ikääntymiseen liittyy kudoksen toiminnan heikentyminen, joka johtuu kantasolujen kyvyttömyydestä uudistaa itseään ja tuottaa uusia soluja vaurioituneiden tilalle.

Projektissa tehdyt havainnot voivat tarjota uusia mahdollisuuksia puuttua ikääntymiseen liittyvään toimintakyvyn heikkenemiseen. Tällaiset hoidot voisivat parantaa vanhusten yleistä toimintakykyä palauttamalla kudosten toimintakykyä tai auttaa tilanteissa, joissa iäkkäiden potilaiden hidas toipuminen aiheuttaa ongelmia.

Projektin nimi ja kesto

Age-Selective Segregation of Organelles, 2016–2021.

Kun tiedämme, miten kudosten kantasolut tasapainottavat uusiutumista erilaistumisella, pystymme kehittämään keinoja tehostaa kudosten toimintakykyä ja esimerkiksi vanhusten hyvinvointia.
Sydän- ja verisuonitautien ennustaminen tekoälyn avulla – Andrea Ganna

Andrea Gannan ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten tekoälyn avulla voisi tuottaa personoituja sydän- ja verisuonitautien riskiennusteita. Ganna ja hänen ryhmänsä tulevat yhdistämään terveys- ja geenitietoja kansallisella mittakaavalla saavuttaakseen tavoitteensa.

Projektilla on kaksi päätavoitetta:

  1. kehittää uusia tekoälyyn pohjautuvia ratkaisuja, jotka voivat mullistaa lähestymistavat, joita käytetään sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä
  2. suorittaa 2 800 ihmisen laajuinen kliininen tutkimus, jolla testataan, toimiiko lähestymistapa.

Gannan projekti pyrkii kehittämään lähestymistavan, jolla voitaisiin arvioida ihmisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jo ennen lääkärin vastaanotolle menemistä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat Euroopan yleisin kuolinsyy. Nykyisillä ennustemalleilla on suuria rajoitteita. Monet niistä esimerkiksi vaativat paljon aikaa vieviä kliinisiä mittauksia.

Projektin nimi ja kesto

A nationwide artificial intelligence assessment of cardiometabolic risk, 2020–2025.

Suomi on harvoja maita maailmassa, joissa tällaisen hankkeen voi ylipäänsä toteuttaa.
Visuaalisuuden merkitys nuorten yhteiskunnallisessa osallistumisessa – Eeva Luhtakallio

Eeva Luhtakallion ERC-rahoitettu projekti tutkii sitä, miten eurooppalaiset nuoret käyttävät kuvia yhteiskunnallisen osallistumisen välineinä.

Luhtakallion projekti analysoi nuorten sosiaalisessa mediassa jakamia kuvia ja kuvaamisen, kuvien jakamisen ja kommentoinnin käytäntöjä neljässä Euroopan maassa: Suomessa, Saksassa, Ranskassa ja Portugalissa. Hanke tarkastelee, millaisia politisoinnin keinoja ja vaikuttamisen tapoja yhä lisääntyvä visuaalisuus sisältää ja tuottaa. Hanke yhdistää etnografisen tutkimusmenetelmän tekoälyavusteiseen kuva-aineistojen louhintaan.

Projektin päätavoitteet ovat

  1. käsitteellistää visuaalinen politisointi
  2. yhdistää metodologisesti etnografia ja datalouhinta
  3. tuottaa vertailevia havaintoja nuorten tämänhetkisistä ­– ja vasta nousemassa olevista – poliittisen vaikuttamisen keinoista ja teemoista eri eurooppalaisissa konteksteissa.

Luhtakallion projektin tutkimus syventää ymmärrystämme siitä, millaista poliittinen osallistuminen ja vaikuttaminen tulee olemaan tulevaisuuden eurooppalaisissa demokratioissa. Tulokset voivat myös auttaa löytämään vastauksia demokratian kriisikohtiin.

Projektin nimi ja kesto

Imagi(ni)ng Democracy: European youth becoming citizens by visual participation (ImagiDem), 2019–2024.

Jos emme hahmota kuvien kautta tapahtuvan poliittisen vaikuttamisen merkitystä, emme voi ymmärtää, millaiselta tulevaisuuden demokratia näyttää.
Äänen vaikutus 1800-luvun politiikkaan ja maailmanvaltaan – Josephine Hoegaerts

Josephine Hoegaertsin ERC-rahoitetussa projektissa tarkastellaan poliittisten puheiden historiaa ja ääntä 1800-luvun politiikassa.

Hoegaertsin projekti pureutuu äänen osuuteen poliitikkojen urakehityksessä, poliittisessa päätöksenteossa sekä siirtomaiden ja isäntämaan välisessä tiedonvaihdossa 1800-luvulla.

Projektilla on kaksi päätavoitetta:

  1. tutkia ja kuvata, miten fyysiset ja opitut äänen piirteet, kuten äänenkorkeus, sointi ja korostus, auttoivat puhujia vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin tai estivät heitä vaikuttamasta niihin. Mikä teki tietyistä ihmisistä hyviä ja vakuuttavia puhujia?
  2. tarkastella sitä, miten siirtomaa-ajan yhteydet ja kanssakäyminen muuttivat kulttuurillisia käytäntöjä sekä isäntämaassa että siirtomaissa. Miten esimerkiksi bengali- ja muslimiyhteisöjen keskustelu- ja väittelykulttuurit vaikuttivat brittien ja ranskalaisten poliittiseen puheeseen ja päinvastoin?

Hoegaertsin projekti tuottaa uutta tietoa poliittisen puheen, väittelyn ja uutisoinnin kehityksestä, mikä puolestaan avaa ainutlaatuisen näkökulman nykydemokratioiden toimintaan tai romahtamiseen.

Projektin nimi ja kesto

Vocal Articulations of Parliamentary Identity and Empire (CALLIOPE), 2018–2023.

Poliittisen puhetavan kehitystä ymmärtämällä saamme ainutlaatuisen käsityksen nykypäivän demokratioiden toiminnasta.
Päättyneet projektit

Maria Vartiainen tutki ERC-projektissaan solun tuman rakennetta ja erityisesti aktiini-nimisen proteiinin toimintaa osana solun aineenvaihduntaa.

Projektin nimi ja kesto

Actin as the Master Organizer of Nuclear Structure and Function, 2012–2018.

Atte Moilanen on kehittänyt tietoaineistojen analysointimenetelmiä luonnonsuojeluun ja ekologiaan pohjaavan maankäytön suunnittelun tueksi.

Yksi Moilasen tärkeimmistä saavutuksista on Zonation-ohjelmiston kehittäminen. Zonation huomioi tasapainoisesti suurenkin määrän erilaisia luonnon monimuotoisuuteen liittyviä paikkatietokerroksia ja laittaa niiden perusteella tärkeysjärjestykseen luontoarvoltaan erilaisia alueita.

Ohjelmiston tuottamia analyysejä voidaan soveltaa niin suojelualueverkostojen suunnittelussa, biologisten haittavaikutusten välttämisessä kuin kaavoituksen tukemisessa ja ekologisten kompensaatioiden kohdentamisessa.

Projektin nimi ja kesto

Global Environmental Decision Analysis, 2011–2015.

Sanna Lehtonen tutkii diabetesta ja diabeettista munuaistautia eli diabeettista nefropatiaa.

Lehtosen ryhmä paneutui ERC-rahoituksella erityisesti sairauden alkuvaiheeseen.

Lehtonen on sittemmin löytänyt yleisessä käytössä olevan diabeteslääke metformiinin taustalta mekanismin, joka voi sekä laajentaa lääkkeen käyttömahdollisuuksia että avata tietä uusien lääkkeiden kehittämiseen.

Lehtonen osoitti sekä soluviljelmissä että eläinmallissa, että metformiini sitoutuu SHIP2-lipidifosfataasiin ja alentaa sen aktiivisuutta. SHIP2:n aktiivisuuden aleneminen lisää glukoosin sisäänottoa lihassoluihin ja toisaalta vähensi munuaiskerästen epiteelisolujen eli podosyyttien solukuolemaa.

Projektin nimi ja kesto

Insulin resistance and diabetic nephropathy – development of novel in vivo models for drug discovery, 2009–2014.

Kaius Tuori tutkii eurooppalaisuutta. Tuori tutkimusryhmineen kartoitti ERC Starting Grant -hankkeessaan oikeudellista perinnettä ja poliittista aatehistoriaa Euroopassa.

Projektin nimi ja kesto

Reinventing the Foundations of European Legal Culture 1934–1964, 2013–2018.

Tuori on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella ja johtanut Suomen Akatemian huippuyksikköä.

Ville Hietakangas tutkii elimistön viestejä, jotka käsittelevät ravitsemusta.

ERC-rahoituksella Hietakankaan ryhmä paneutui ravitsemustilanteesta kertovan tiedonvälityksen tutkimiseen. He käyttivät tutkimuksessaan banaanikärpäsiä ja selvittivät, miten glukoosia aistitaan.

Hietakankaan ryhmä on havainnut, että kyky hyödyntää sokeria ravintona vaihtelee merkittävästi toisilleen läheistä sukua olevien banaanikärpäslajien välillä.

Tutkimus luo pohjaa myös eri ihmispopulaatioiden sokerinsietokyvyn erilaisuutta koskevalle tutkimukselle.

Projektin nimi ja kesto

Transcriptional networks in glucose sensing, 2012–2017.

Akseli Hemminki kehittää syövälle uusia hoitomuotoja. Hänen ryhmänsä työskentelee erityisesti geeniterapian ja onkolyyttisten virusten parissa.

Projektin nimi ja kesto

Oncolytic adenoviruses expressing monoclonal antibody trastuzumab for treatment of Her-2+ cancer, 2008–2014.

Hannes Lohi tutkii ihmisten sairauksia mallintamalla niitä koirilla. Rotukoirilla sairauksiin johtavia geenimuunnoksia on jalostuksen vuoksi helpompi seurata kuin ihmisillä.

ERC-rahoituksellaan Lohi tutki koirien neuropsykiatrisia sairauksia ja sitä, miten niitä voi käyttää mallintamaan ihmisten sairauksia.

Lohen tutkimusryhmä on muun muassa löytänyt

  • uusia lonkkaniveldysplasiaan liittyviä geenialueita
  • nivelten kehitykseen liittyvän geenin säätelyalueelta muutoksen, joka mahdollisesti suojaa lonkkavialta
  • syyn rhodesiankoirien alttiuteen epilepsialle
  • yhteisiä tekijöitä ihmisten mielenterveyshäiriöiden ja koirien pelokkuuden taustalla.

Projektin nimi ja kesto

Canine models of human psychiatric disease: identifying novel anxiety genes with the help of man's best friend, 2010–2015.

Otso Ovaskainen tutkii elinympäristön pirstoutumisen ekologisia, geneettisiä ja evolutiivisia seurauksia.

ERC Starting Grant -rahoitetussa tutkimuksessaan Ovaskaisen ryhmä pureutui luonnonpopulaatioiden dynamiikkaan.

Projektin nimi ja kesto

Spatial ecology: bringing mathematical theory and data together, 2008–2013.

Ovaskainen on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Synergy Grant -rahoituksella.

Jukka Coranderin ERC-hankkeessa kehitettiin matemaattisia menetelmiä monimutkaisten tilastollisten mallien sovittamiseen erittäin haasteellisiin aineistoihin.

Coranderin ryhmän kehittämät tilastolliset mallit tuottavat uutta tietoa antibioottiresistensistä, bakteerien levinnäisyydestä ja käyttäytymisestä.

Projektin nimi ja kesto

Intelligent Stochastic Computation Methods for Complex Statistical Model Learning, 2009–2014.

Hanna Vehkamäki tutkii ilmakehän pienhiukkasia ja niistä muodostuvia hiukkasryppäitä.

Projektin nimi ja kesto

Role of Molecular Clusters in Atmospheric Particle Formation, 2011–2016.

Vehkamäki on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Advanced Grant -rahoituksella.

Mikko Niemi tutkii kolesterolilääkitykseen tehoon ja haittavaikutuksiin liittyviä geenimuutoksia.

Projektin nimi ja kesto

Transporter pharmacogenomics – the contribution of transporters to variability in drug response, 2012–2017.

Niemi on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella.

Anna-Liisa Laine tutkii vastustuskyvyn kehittymistä. Hän keskittyy tutkimuksessaan kasveihin, mutta tautien ja vastustuskyvyn mekanismit ovat hyvin samankaltaiset myös muilla lajeilla.

ERC Starting Grant -projektissaan Laine tutki, kuinka kasvit ja ylipäätään yksilöt ja populaatiot selviävät ja kehittävät vastustuskykyä eri taudinaiheuttajien yhteishyökkäyksessä.

Projektin nimi ja kesto

Linking Pathogen Evolution and Epidemiology, 2011–2016.

Laine on sittemmin tehnyt tutkimusta ERC Consolidator Grant -rahoituksella.

Käyttäytymisgenetiikan professori Iiris Hovatta tutkii ahdistusta, sen eri muotoja ja geenien vaikutusta ahdistuneisuuteen.

ERC-rahoituksellaan Hovatta tutki sitä, kuinka ahdistuminen toimii eri lajeissa, ja mitä eläinten ja ihmisten aivoissa tapahtuu ahdistumisessa.

Projektin nimi ja kesto

A cross-species neurogenomics approach to anxiety, 2012–2017.

Hélder A. Santos tutkimusryhmineen kehitti ERC-projektissaan mikroskooppisen pieniä lääkekuljettimia, jotka vievät ihmiskehossa lääkeaineen täsmälleen oikeaan paikkaan ja vapautuu juuri oikeaan aikaan.

Santos on saanut ERC-rahoitusta myös nanorokotteiden kaupallistamiseksi.

Projektin nimi ja kesto

Multistage-Multifunctional Porous Silicon Nanovectors for Directed Theranostics, 2013–2017.

Tuomas Hytönen tutkii harmonista analyysia. ERC-projektissaan hän hyödynsi satunnaisuutta ja todennäköisyyslaskentaa löytääkseen vastauksia perinteisen matemaattisen analyysin kysymyksiin.

Projektin nimi ja kesto

Analytic-probabilistic methods for borderline singular integrals, 2011–2016.

Tiina Sikanen kehitti ERC-projektissaan teknologiaa, jolla lääkeaineiden testausta yksinkertaistetaan. Sikanen sai ERC:n kaupallistamisapurahan viedäkseen kehittämänsä maksan entsyymiaktiivisuuden pikatestin markkinakelpoiseen muotoon.

Sikanen on myös osallinen tutkimushankkeessa, jossa pyritään ratkaisemaan ympäristöuhkia, jotka liittyvät lääkkeiden valmistukseen, käyttöön ja hävitykseen.

Projektin nimi ja kesto

Customized Micro Total Analysis Systems to Study Human Phase I Metabolism, 2013–2019.

Tutustu myös