Meillä on useiden vuosien ajalta hyviä kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä esimerkiksi uusiseelantilaisen Canterburyn yliopiston ja singaporelaisen Nanyangin teknisen korkeakoulun kanssa Politics of Online Communication -kurssin tiimoilta. Käynnissä on myös digitalisaatioon ja kansainväliseen vaihtoon liittyviä yhteisiä kehittämishankkeita.
Lue myös uutinen: Mukaan luennolle Uuteen-Seelantiin – Helsingistä käsin
Euroopassa olemme hiljattain aloittaneet yhteistyön Debating Europe -nimisessä Jean Monnet
-verkostossa Saksassa, Ranskassa, Tanskassa, Sloveniassa ja Kroatiassa toimivien kumppaniyliopistojen kanssa. Eurooppalainen yhteistyö kattaa myös EU-keskustelut ja -opinnot, esimerkiksi yhteiskuntatieteiden maisteriohjelman Borders of Europe – EU, Integration and Beyond
-kurssin, sekä opetuksessa ja tutkimuksessa hyödynnetyt yhteiset digialustat. Tutustu Debating Europe -hankkeeseen.
Temaattiselta lähtökohdaltaan valtiotieteen verkostopohjaiset kurssit keskittyvät globalisoituneen maailman yhteisiin haasteisiin, jotka vaativat kansain- ja tieteidenvälisiä ratkaisumalleja. Mahdollisuus osallistua kansainvälisiin kursseihin Suomessa (kotikansainvälistyminen) on osallistujien mukaan edistänyt heidän kykyään jäsentää ja analysoida tietoa globaalissa kontekstissa, jota usein hallitsevat kansallisesti määrittyneet maailmankuvat.
Opetuksen maailmanlaajuinen luonne ja yhteinen digikurssialusta auttavat opiskelijoita ymmärtämään monenkeskistä maailmaa, jolle tunnusomaista ovat epätasa-arvoinen globalisaatio sekä ympäristö- ja terveyskriisit. Tämä jatkuvasti muuttuva maailma mullistaa kulttuurisen monimuotoisuuden, sosiaalisen hyvinvoinnin ja asiantuntevan tiedon saatavuuden poliittiset edellytykset.
Aidosti globaalin näkökulman omaksuminen edellyttää, että opiskelijat astuvat pois mukavuusalueeltaan ja omasta kulttuurisesta kontekstistaan ja toimivat yhteisöllisen globaalin luokkahuoneen puitteissa, jossa he voivat keskustella ja työskennellä toistensa kanssa. Opiskelijoiden osallistumista edistetään heidän ja opettajien välisen horisontaalisen vuoropuhelun kautta osana koko oppimisprosessia, joka kattaa kasvokkaisia elementtejä sisältäviä hybridiratkaisuja virtuaaliluokkahuoneessa. Tärkeä osallistujiin liittyvä tekijä on se, miten opiskelijat osallistuvat oppimisprosessiin, jossa verkkopedagogisia työkaluja hyödynnytetään mahdollisimman vuorovaikutteisesti ja sosiaalisen median soveltuvia osia käytetään osallistumisen laadun vahvistamiseen globaalissa oppimisympäristössä.
Globaalien luokkahuoneiden ympärille rakennetut kansainväliset kurssiverkostot yhdistävät kattavasti digitalisaation, kansainvälistymisen ja pedagogisen innovoinnin. Samalla opiskelijat saavat kumppaniverkostojen ansiosta kosketuksen tutkimukseen, joka – kurssien lisäksi – kytkee verkostojen jäsenet yhteen. Yhteiset tutkimusintressit muodostavat keskeisen lähtökohdan kurssiverkostoille, jotka tarjoavat perustan niin opetukselle kuin julkaisuillekin kasvatus- ja valtiotieteellisillä aloilla. Tämän kaltaisen kansainvälisen kurssiyhteistyön kehittäminen vastaa myös niihin rajoituksiin, joita koronaviruskriisi on merkinnyt aidosti kansainvälisen tutkimuksen saatavuudelle.