Lämpötilojen noustessa keväällä silmut puhkeavat; Etelä-Suomessa tämä tapahtuu yleensä toukokuun alkupuolella. Puolukka kukkii kesäkuussa ja sen marjat kypsyvät elokuussa. Vuosikasvain venyy pituutta ja siihen muodostuu alkukesällä kymmenkunta uutta lehteä. Vuosikasvaimen pituuskasvu päättyy jo keskikesällä.
Syksyllä puolukan pakkaskestävyys alkaa kasvaa. Puolukan ja muiden varpujen talveentumisen käynnistävät tekijät tunnetaan puuttellisesti, mutta ilmeisesti puiden tavoin sekä öiden piteneminen että alhaiset lämpötilat edistävät talveentumista. Puolukan ainavihannat lehdet yhteyttävät varsin tehokkaasti koko syksyn ajan, ja yhteyttäminen jatkuu myös talvella lumen alla. Aineenvaihdunta on siis aktiivista ”lepokaudenkin” aikana. Puolukan lehtien elinkaari on muutamia vuosia, ja vanhimmat lehdet lakastuvat pääosin myöhään syksyllä tai talven aikana.