”Opiskelu ei ole koskaan ollut näin siistiä”

Tietojenkäsittelytieteen opinnoissa työstä tulee huvia ja huvista työtä, kertoo 21-vuotias Kalle Viiri. Toinen opiskeluvuosi vei Kallen Afrikkaan. Lisäksi hän on ollut mukana tekemässä MOOC-verkkokurssia, joka tarjoaa kaikille mahdollisuuden opiskella ohjelmointia.

”Aikaisemmin opiskelu ja elämä olivat tosi erillään toisistaan. Täällä opiskelu on kokonaisvaltaista”, kertoo tietojenkäsittelytieteen opiskelija Kalle Viiri, 21.

Helsinkiläinen Kalle suoritti lukionsa yhdistelmäopintoina ja sai ylioppilastodistuksen lisäksi käteensä datanomin paperit. Hän kuitenkin tiesi, ettei pelkkä ammattitutkinto riittäisi.

“Olen aina ollut kiinnostunut koneiden kanssa ropeltamisesta. Armeija-aikoina aloin lukea tietojenkäsittelytieteeseen liittyvää kirjallisuutta vähän laajemmin ja totesin, että alan teoreettisempikin puoli kiinnostaa”, Kalle kertoo.

Hänet oli jo siinä vaiheessa hyväksytty tietojenkäsittelytieteen laitokselle, Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan, missä hän aloitti opintonsa vuonna 2011. ”Parasta tietojenkäsittelytieteen opinnoissa ovat monet mahdollisuudet tehdä kaikenlaista siistiä opiskelun ohessa”, Kalle toteaa.

Tietojenkäsittelytieteen opiskelumenetelmiä on kehitetty viime vuosina mielekkäämmiksi ja useimmilla kursseilla on käytössä pajatyöskentely-malli, jonka myötä apua käytännön ongelmiin saa helposti. Kalle on osallistunut pajatyöskentelyyn sekä opiskelijana että pajaohjaajana. Lisäksi hän on ollut mukana MOOCin tehtävien ja automaattitestien teossa. MOOC on 9 opintopisteen arvoinen avoin ohjelmoinnin verkkokurssi, jolle kuka tahansa voi osallistua.

MOOC-kurssilla lähdetään liikkeelle ohjelmoinnin alkeista, mutta loppua kohden haasteita tarjoutuu myös aikaisemmin ohjelmoineille. Erityisen hyväksi kurssin tekee se, että suorituksen perusteella voi hakea opiskelupaikkaa tietojenkäsittelytieteen laitokselta. Kalle pitää MOOCia erinomaisena väylänä opintoihin.

”Siinä näkee heti itse, onko soveltuva tälle alalle ja jaksaako opiskella ohjelmointia”, hän toteaa. Suorituksesta ansaitut pisteet siirretään opintorekisteriin opintojen alettua ja aikaa jää muille kursseille.

Ohjelmointiopetusta Afrikassa

Tähän saakka erikoisin mahdollisuus Kallelle tarjoutui kuitenkin viime syksynä, kun tuttu opettaja kysyi sattumalta, kiinnostaisiko häntä lähteä Tansaniaan opettamaan ohjelmointia. ”Epäröin aluksi, mutta sitten tajusin, ettei tällaista mahdollisuutta jokaiselle tule eteen”, Kalle toteaa.

Niinpä Kalle päätyi vetämään ohjelmoinnin peruskurssia pienen tansanialaisyliopiston Business IT -opiskelijoille. Haasteita riitti, sillä opiskelijoiden taitotaso sekä puutteet englanninkielen taidossa tulivat Kallelle pian selviksi.

”Työskentelyni siellä pisti miettimään, miten hyvin Suomessa asiat ovat ja miten hyvin akateeminen koulutus täällä toimii”, hän pohtii.

Kalle on omissa opinnoissaan kandivaiheessa. Sivuaineenaan hän on opiskellut matematiikkaa ja maisterivaiheen erikoistumislinjakseen hän aikoo valita joko Algoritmit ja koneoppiminen tai Hajautetut järjestelmät ja tietoliikenne -linjan. Tekoälyn mahdollisuudet kiinnostavat ja tulevaisuuden työnantajaksi kelpaisi vaikka jokin hyvässä maineessa oleva pieni ja innovatiivinen IT-firma.

Tietojenkäsittelytieteen laitosta Kalle kehuu rennoksi paikaksi. Ihmisiä on helppo lähestyä esimerkiksi IRCin kautta, jota opiskelijat ja henkilökunta käyttävät aktiivisesti kommunikaatiokanavanaan. ”Jos luonnontieteet kiinnostavat, niin täällä tulee varmasti hyvin toimeen muiden kanssa”, hän summaa.

Ensi syksynä Kalle perehdyttää opiskelijatuutorina tietojenkäsittelytieteen fukseja yliopisto-opiskelun ja opiskelijaelämän alkuun. Jotkut tulevista fukseista ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja. ”Osa tulee opiskelemaan MOOCin kautta ja olen ollut MOOCin IRC-kanavalla aktiivisesti auttamassa ja vastailemassa kurssilaisten kysymyksiin”, Kalle kertoo.

19.3.2013

Teksti: Elisa Lautala

Kuva: Sakari Tolppanen