Ensimmäisen vaiheen (hakukelpoisuus ja soveltuvuusarviointiin kutsuminen) tulokset ilmoitetaan maaliskuun loppuun mennessä ja lopullisen valinnan tulokset ilmoitetaan toukokuussa sähköpostitse.
Opintopolun hakulomakkeeseen tulee liittää kaikki hakuun liittyvät todistukset. Katso liiteohjeet Hakeminen-sivulta. Jos tulet hyväksytyksi koulutukseen, sinun tulee opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä esittää alkuperäiset todistukset tai julkisen notaarin oikeaksi todistamat todistusjäljennökset yliopistolle. Saat tarkemmat ohjeet valintapäätöksen mukana.
Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijat valitaan soveltuvuusarvioinnin perusteella, joten jos olet tullut kutsutuksi soveltuvuusarviointiin, voit tulla valituksi koulutukseen. Mikäli soveltuvuusarvioinnissa on hakijoiden välillä tasapistetilanne, hakijoiden järjestys määräytyy ensisijaisesti esivalintavaiheessa saatujen pisteiden perusteella.
Koulutusohjelmasta riippuen soveltuvuusarviointiin kutsutaan joko kaikki koulutusohjelmaan hakeneet hakukelpoiset hakijat tai vain osa heistä. Silloin kun kaikkia hakukelpoisia hakijoita ei voida kutsua, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen hakuasiakirjoista annettavien pisteiden perusteella. Voit myös saada kutsun useampaan soveltuvuusarviointiin riippuen hakemistasi koulutusohjelmista.
Psykoterapeuttikoulutuksen soveltuvuusarvioinnissa arvioidaan viittä osa-aluetta. Haastattelu ei ole strukturoitu ja haastattelun painopisteet vaihtelevat koulutusohjelman viitekehyksen mukaan. Kokeneet soveltuvuusarvioitsijat suhteuttavat hakijan arvioinnin kyseisen hakukohteen hakijajoukkoon
Jos sinulla on useita hakukelpoisuuden antavia tutkintoja, annetaan opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa tutkintopisteet vain yhdestä hakukelpoisesta tutkinnosta. Hakukelpoisuuden antava tutkinto, josta saa korkeammat pisteet, otetaan huomioon. Työkokemuspisteet annetaan työkokemuksesta, jota hakija on hankkinut ensimmäisen hakukelpoisuuden antavan tutkinnon valmistumisen jälkeen.
Hakemuskäsittelyä helpottaaksesi ilmoita hakulomakkeella se tutkinto, josta saa enemmän pisteitä, mutta toimita hakemuksen liitteenä tutkintotodistus kummastakin tutkinnosta.
Hakukelpoisuudet pyritään arvioimaan maaliskuun loppuun mennessä ja hakukelpoisuudesta ilmoitetaan sähköpostilla. Hakukelpoisuudesta ei tehdä ennakkopäätöksiä opiskelijavalintaprosessin ulkopuolella.
Hakukelpoisuuden perusteena psykoterapeuttikoulutukseen on soveltuva perustutkinto, riittävä soveltuva työkokemus sekä riittävät psykologian tai psykiatrian opinnot.
Kaikkien kolmen hakukelpoisuusehdon tulee täyttyä eikä puuttuvaa tutkintoa voi korvata lisäopinnoilla tai työkokemuksella. Ilman soveltuvaa pohjatutkintoa et voi olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen.
Psykoterapeuttikoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan opistoasteisen tutkinnon.
AMK-tutkinnoista seuraavat tutkinnot ovat valintaperusteiden mukaisesti soveltuvia pohjatutkintoja
Erityistapauksessa myös fysioterapeutin AMK-tutkinnon suorittanut voi hakea psykoterapeuttikoulutukseen, mutta tällöin hakijan tulee osoittaa erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön.
Muilla AMK-tutkinnoilla ei voi tulla valituksi Helsingin yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen.
Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveys- tai päihdetyöstä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista. Hakijalla, jonka pohjatutkinto on jokin muu kuin luvun 1.1.1 alakohdassa 1 mainittu ensisijaisesti soveltuvaksi katsottava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta tulee olla hankittuna jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai ossain muussa sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa, jonka toiminta on sisällöllisesti lähellä julkista sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoa
Sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa oleviksi organisaatioiksi katsotaan esimerkiksi mielenterveystyön, päihdehuollon, lastensuojelun, perhetyön ja kriisityön piirissä toimivat organisaatiot. Myös palveluiden tuottaminen ostopalveluna julkisen sektorin sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatioille huomioidaan.
Esimerkiksi näissä organisaatioissa työsuhteessa tehty mielenterveystyö tai sitä vastaava asiakastehtävä katsotaan sisällöllisesti olevan lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa:
Sairaalapappina tai sairaalakoulussa työskentely katsotaan julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa työskentelyksi.
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta. Psykoterapeuttikoulutukseen valitulla tulee olla kokemusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja tuntea terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta valintaperusteissa määritellystä soveltuvasta mielenterveys- tai päihdetyöstä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista.
Työkokemus vastaa vain osin mielenterveystyötä
Mikäli työkokemus sisältää vain osin mielenterveystyötä tulee hakijan arvioida yhdessä työnantajan kanssa, mitkä osat työstä ovat mielenterveystyötä ja kuinka pitkä työkokemus niistä muodostuu. Laskennallisesti voidaan toimia kuten osa-aikatyön kohdalla.
Työkokemus muodostuu osa-aikatyöstä
Osa-aikaisella työkokemus lasketaan osa-aikaisuuden määrän mukaan. Esim. 50% osa-aikaisuus ja työkokemusta 4 vuotta = 2 vuoden työkokemus tai 40% osa-aikaisuus ja työkokemusta 5 vuotta = 2 vuoden työkokemus.Alle 20 % (alle 1 viikkotyöpäivä viikossa) työajalla tehtyä osa-aikatyötä ei huomioida.
Lisäopinnoiksi hyväksytään ainoastaan suomalaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset psykologian perusopinnot ja niiden lisäksi 5 op aineopintoja tai muut lisäopintokokonaisuudet, jotka täyttävät yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op).
Lisäopintojen sisällön sopivuus tarkastetaan haun yhteydessä, mutta hyväksyttäviä opintokokonaisuuksia on lukuisia. Yksi varmasti hyväksyttävä lisäopintokokonaisuus on Helsingin avoimen yliopiston tarjoama kokonaisuus, joka on räätälöity tätä tarkoitusta varten. Myös minkä tahansa suomalaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset psykologian perusopinnot ja niiden lisäksi tarvittaessa 5 op aineopintoja hyväksytään aina.
Psykologian maisterin, lääketieteen lisensiaatin ja psykiatrisen sairaanhoitajan (opistotasoinen) tutkinnot sisältävät aina automaattisesti tarvittavat psykologian tai psykiatrian opinnot. Jos muuhun tutkintoon kuuluu vähintään 30 op yliopistollisia psykologian ja/tai psykiatrian opintoja, ei lisäopintoja vaadita.
Jos tutkintoon ei sisälly 30 opintopisteen laajuisia psykologian tai psykiatrian opintoja, tulee hakijalla olla suoritettuina vastaavat täydentävät lisäopinnot. AMK-tutkinnon suorittaneilla tulee aina olla suoritettuina nämä 30 opintopisteen laajuiset täydentävät lisäopinnot. Muiden tutkintojen osalta opintojen riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti.Tässä arvioinnissa huomioidaan vain teoreettiset sisältöopinnot, ei esimerkiksi alaan liittyvää harjoittelua tai opinnäytetyötä.
Psykologian tai psykiatrian lisäopinnoista 10 opintopistettä tulee olla suoritettu alle 10 vuotta sitten mikäli opinnot eivät sisälly hakuperusteena olevaan tutkintoon, eli riittää, että suoritat 10 opintopisteen verran psykologian tai psykiatrian opintoja.
Tämä tarkoittaa sitä, ettei tutkinto, jolla olet hakenut koulutukseen ole valintaperusteiden mukaan soveltuva perustutkinto psykoterapeuttikoulutukseen. Soveltuvat tutkinnot on lueteltu valintaperusteiden kohdassa 1.1 Hakuperusteena oleva pohjakoulutus. Soveltuvaa pohjakoulutusta ei voi korvata lisäopinnoilla. Koska perustutkintosi ei ole soveltuva, ei lisäopintojasi ja työkokemustasi ole tarkastettu. Lisäopintojen tai työkokemuksen riittävyydestä ei anneta päätöstä.
Valintaperusteiden mukaisesti hakukelpoisuuden perusteena olevaan tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä vähintään 30 opintopistettä psykologian tai psykiatrian opintoja. Opinnot tulee olla suoritettuna hakuajan päättymiseen mennessä. Opinnoista 10 opintopistettä tulee olla suoritettuna 10 vuoden sisällä, mikäli opinnot eivät sisälly hakukelpoisuuden perusteena olevaan tutkintoon.
Päätös lisäopintojen riittävyydestä tehdään toimitettujen liitteiden perusteella. Liitteistä tulee käydä ilmi:
Koska lisäopintosi eivät ole riittävät, ei työkokemustasi ole tarkastettu eikä työkokemuksen riittävyydestä anneta päätöstä.
Psykoterapeuttikoulutukseen valitulla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveys- tai päihdetyöstä. Työkokemus arvioidaan toimitettujen työtodistusten perusteella Helsingin yliopiston valintaperusteiden linjausten mukaisesti. Työkokemusta voidaan hyväksyä myös vain osittain mielenterveystyöksi ja työkokemusta huomioidaan vasta hakukelpoisuuden tuottavan tutkinnon valmistumisen jälkeen.
Valintaperusteiden mukaan hakijalla, jonka pohjatutkinto on jokin muu kuin ensisijaisesti soveltuvaksi katsottava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta tulee olla hankittuna jossain jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai jossain muussa sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa, jonka toiminta on sisällöllisesti lähellä julkista sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoa. Työkokemusta ei ole kokonaisuudessaan tarkistettu, koska työkokemusta julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa olevassa organisaatiossa ei ole riittävästi. Työkokemus arvioidaan toimitettujen liitteiden perusteella. Liitteissä tulee olla eriteltynä työkokemuksen sisältö ja yhteistyön laatu julkisen sektorin kanssa.
Opiskelijavalinnat kuuluvat yliopiston autonomian piiriin ja jokainen yliopisto päättää valintaperusteistaan itsenäisesti. Psykoterapeuttikoulutuksen valintaprosessi on yliopistokohtainen, jossa noudatetaan kyseisen yliopiston päätäntävaltaisen toimielimen vahvistamia valintaperusteita. Helsingin yliopistossa noudatetaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston vahvistamia valintaperusteita. Valintaperusteet vahvistetaan vuosittain. Toisen yliopiston tekemä päätös hakukelpoisuudesta ei vaikuta Helsingin yliopiston päätöksiin.
Ennen koulutusta käyty terapia voidaan useimmissa koulutusohjelmissa hyväksyä ainakin osin tietyin edellytyksin, mutta tällöin soveltuvuushaastattelussa käydään läpi, oliko se koulutuksen kannalta riittävää – ts. arvioidaan tukeeko päättynyt terapia koulutusprosessia.
Varmin vaihtoehto on, että koulutusta ajatellen terapia olisi ainakin osin päällekkäin koulutuksen kanssa (vaikka olisi esim. alkanut ennen sitä). Tässä tapauksessa tulee varmistaa, että terapeutti täyttää koulutuksen asettamat vaatimukset, jotka on kuvattu koulutusohjelman esittelyssä.
Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Opiskelijan tulee itse hankkia koulutuspotilaat esimerkiksi omalta työpaikaltaan tai tekemällä potilastyötä oman yrityksen tai toiminimen kautta.
Jos psykoterapiakoulutuksen opiskelija ei ole tutkintonsa puolesta terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa. Ainoastaan sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus koulutuspsykoterapiatyön potilas- tai vastuuvakuutukseen, voi toimia yksityisenä ammatinharjoittajana koulutuksen aikaisessa potilastyössä. Koulutettavan vastuulla on itse selvittää, miten koulutuspsykoterapiatyö vakuutetaan. Mahdollisuudet potilastyön tekemiseen arvioidaan osana opiskelijavalinnan toisen vaiheen soveltuvuusarviointia. Soveltuvuusarvioinnissa tulee hakijan esittää realistinen suunnitelma potilastyön tekemiselle. Jos hakija ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee haastatteluun tuoda psykoterapeuttisen potilastyön tekemisestä vastaavan yksikön kanssa tehty kirjallinen sopimus siitä, miten potilas- tai vastuuvakuutus ja potilasasiakirjojen säilytys järjestetään.
HUOM! Tarkista koulutusohjelmasi esittelystä potilastyölle asetetut kriteerit!
Psykoterapeuttikoulutus on yliopistojen täydennyskoulutusta, johon yliopistot eivät lain mukaan saa käyttää julkista rahoitusta. Näin ollen koulutuksen kustannukset peritään koulutusmaksuina. Opetus on pääosin melko pienissä ryhmissä tapahtuvaa kokeneiden kouluttajapsykoterapeuttien pitämää opetusta, mikä on opiskelijaa kohden kalliimpaa kuin massaluennot ja kirjatentit, mutta koulutuksen laadun ja psykoterapeuttien ammattitaidon kannalta vuorovaikutuksellinen opetus on olennaisen tärkeää. Opiskelijalle koituvia kustannuksia lisäävät oma psykoterapia ja psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus, jotka ovat asetuksen 1120/2010 mukaisia koulutuksen pakollisia osia.