Ensimmäisen vaiheen (hakukelpoisuus ja soveltuvuusarviointiin kutsuminen) tulokset ilmoitetaan maaliskuun loppuun mennessä ja lopullisen valinnan tulokset ilmoitetaan toukokuussa sähköpostitse.
Hakulomakkeeseen tulee liittää yhdessä PDF-tiedostossa kaikki hakuun liittyvät todistukset. Jos tulet hyväksytyksi koulutukseen, sinun tulee opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä esittää alkuperäiset todistukset tai julkisen notaarin oikeaksi todistamat todistusjäljennökset yliopistolle. Saat tarkemmat ohjeet valintapäätöksen mukana.
Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijat valitaan soveltuvuusarvioinnin perusteella, joten jos olet tullut kutsutuksi soveltuvuusarviointiin, voit tulla valituksi koulutukseen. Mikäli soveltuvuusarvioinnissa on hakijoiden välillä tasapistetilanne, hakijoiden järjestys määräytyy ensisijaisesti esivalintavaiheessa saatujen pisteiden perusteella. Lue lisää soveltuvuuden arvioinnista.
Koulutusohjelmasta riippuen soveltuvuusarviointiin kutsutaan joko kaikki koulutusohjelmaan hakeneet hakukelpoiset hakijat tai vain osa heistä. Silloin kun kaikkia hakukelpoisia hakijoita ei voida kutsua, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen hakuasiakirjoista annettavien pisteiden perusteella. Voit myös saada kutsun useampaan soveltuvuusarviointiin riippuen hakemistasi koulutusohjelmista.
Hakukelpoisuudet pyritään arvioimaan maaliskuun loppuun mennessä ja hakukelpoisuudesta ilmoitetaan sähköpostilla. Hakukelpoisuudesta ei tehdä ennakkopäätöksiä opiskelijavalintaprosessin ulkopuolella.
Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista. Hakijalla, jonka pohjatutkinto on jokin muu kuin luvun 1.1.1 alakohdassa 1 mainittu ensisijaisesti soveltuvaksi katsottava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta tulee olla hankittuna jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa olevassa organisaatiossa.
Sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa oleviksi organisaatioiksi katsotaan esimerkiksi mielenterveystyön, päihdehuollon, lastensuojelun, perhetyön ja kriisityön piirissä toimivat organisaatiot. Myös palveluiden tuottaminen ostopalveluna julkisen sektorin sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatioille huomioidaan.
Esimerkiksi näissä organisaatioissa työsuhteessa tehty mielenterveystyö tai sitä vastaava asiakastehtävä katsotaan sisällöllisesti olevan lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa:
Sairaalapappina tai sairaalakoulussa työskentely katsotaan julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa työskentelyksi.
Voit. Hakukelpoisuus arvioidaan osana opiskelijavalintaprosessia, joten sinun ei tarvitse olla varma hakukelpoisuudestasi. Sen sijaan, jos tiedät, että et ole hakukelpoinen, ei kannata hakea, koska soveltuvuusarviointiin kutsutaan vain hakukelpoisia hakijoita.
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstön jatkokoulutukseen verrattavaa täydennyskoulutusta. Psykoterapeuttikoulutukseen valitulla tulee olla kokemusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja tuntevan terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Koulutukseen hakevalla tulee olla vähintään kaksi vuotta työkokemusta mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastehtävässä ennen psykoterapeuttikoulutuksen haun alkamista.
Työkokemus vastaa vain osin mielenterveystyötä
Mikäli työkokemus sisältää vain osin mielenterveystyötä tulee hakijan arvioida yhdessä työnantajan kanssa (yksityisen tapauksessa itse), mitkä osat työstä ovat mielenterveystyötä ja kuinka pitkä työkokemus niistä muodostuu. Laskennallisesti voidaan toimia kuten osa-aikatyön kohdalla.
Työkokemus muodostuu osa-aikatyöstä
Osa-aikaisella työkokemus lasketaan osa-aikaisuuden määrän mukaan. Esim. 50% osa-aikaisuus ja työkokemusta 4 vuotta = 2 vuoden työkokemus tai 40% osa-aikaisuus ja työkokemusta 5 vuotta = 2 vuoden työkokemus.
Psykoterapeuttikoulutukseen voi tulla valituksi vain soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulu tutkinnon tai opistotasoisen psykiatrisen sairaanhoitajan tutkinnon suorittanut, edes erityistapauksessa hakukelpoiseksi ei voida katsoa hakijaa, joka on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon muulla kuin sosiaali- ja terveysalalla. Lisäkoulutukset eivät korvaa puuttuvaa soveltuvaa perustutkintoa.
Mikäli sinulla on jokin muu kuin valintaperusteissa määritelty soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai sosiaali- ja terveysalan tutkinto ja täytät hakukriteerit vaadittujen lisäopintojen ja työkokemuksen osalta, voit olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen, mikäli opintojen että työkokemuksen perusteella osoitat erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön. Erityistapauksena koulutukseen hakevat arvioidaan aina vain opiskelijavalintaprosessin aikana eikä ennakkopäätöksiä anneta.
Mikäli sinulla on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi sinulla on erityisopettajan kelpoisuus perusopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa, riittävät lisäopinnot psykologiasta/psykiatriasta ja riittävä soveltuva työkokemus voit olla hakukelpoinen psykoterapeuttikoulutukseen.
Huomaathan, että hakijalla, jonka pohjatutkinto on jokin muu kuin valintaperusteiden luvun 1.1.1 alakohdassa 1 mainittu ensisijaisesti soveltuvaksi katsottava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kuukautta tulee olla hankittuna jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon toimintaa olevassa organisaatiossa. Eli sinulla tulee olla vähintään 12 kuukautta haussa huomioitavaa eli valintaperusteiden linjausten mukaisesti laskettavaa työkokemusta esimerkiksi sairaalakoulussa erityisopettajana työskentelystä.
Lisäopintojen (myös esimerkiksi nimellä psykoterapeuttisten valmiuksien koulutusohjelma) laajuus ja sisältö tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta.
Lisäopintojen sisällön sopivuus tarkastetaan haun yhteydessä, mutta hyväksyttäviä opintokokonaisuuksia on lukuisia. Yksi varmasti hyväksyttävä lisäopintokokonaisuus on Helsingin avoimen yliopiston tarjoama kokonaisuus, joka on räätälöity tätä tarkoitusta varten. Myös minkä tahansa suomalaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset psykologian perusopinnot ja niiden lisäksi tarvittaessa 5 op aineopintoja hyväksytään aina. Muiden opintokokonaisuuksien osalta voidaan sanoa, että mikäli opintokokonaisuus on suunnattu psykoterapeuttikoulutukseen hakeville, on se suurella todennäköisyydellä hyväksyttävä kokonaisuus.
Psykologian maisterin, lääketieteen lisensiaatin ja psykiatrisen sairaanhoitajan (opistotasoinen) tutkinnot sisältävät aina automaattisesti tarvittavat psykologian tai psykiatrian opinnot. Jos muuhun tutkintoon kuuluu vähintään 30 op yliopistollisia psykologian ja/tai psykiatrian opintoja, ei lisäopintoja vaadita. Muiden tutkintojen osalta opintojen riittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Tässä arvioinnissa huomioidaan vain teoreettiset sisältöopinnot, ei esimerkiksi alaan liittyvää harjoittelua tai opinnäytetyötä.
Psykologian tai psykiatrian lisäopinnoista 10 opintopistettä tulee olla suoritettu alle 10 vuotta sitten mikäli opinnot eivät sisälly hakuperusteena olevaan tutkintoon, eli riittää, että suoritat 10 opintopisteen verran psykologian tai psykiatrian opintoja.
Ilmoitamme aina viimeistään alkusyksystä seuraavan kevään hakuun tulevat koulutusohjelmat. Koulutusohjelmien sisällöt ja käynnistyminen riippuvat useista tekijöistä, eikä tulevia koulutusohjelmia tästä syystä ole mahdollista ilmoittaa seuraavaa vuotta pidemmälle.
Ennen koulutusta käyty terapia voidaan useimmissa koulutusohjelmissa hyväksyä ainakin osin tietyin edellytyksin, mutta tällöin soveltuvuushaastattelussa käydään läpi, oliko se koulutuksen kannalta riittävää – ts. arvioidaan tukeeko päättynyt terapia koulutusprosessia.
Varmin vaihtoehto on, että koulutusta ajatellen terapia olisi ainakin osin päällekkäin koulutuksen kanssa (vaikka olisi esim. alkanut ennen sitä). Tässä tapauksessa tulee varmistaa, että terapeutti täyttää koulutuksen asettamat vaatimukset, jotka on kuvattu koulutusohjelman esittelyssä.
Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalta edellytetään mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Potilastyöhön tarvittavien asiakkaiden hankkimiseen ei ole yhtä tiettyä tapaa. Tärkeintä on, että sinulla on realistiset mahdollisuudet potilastyön tekemiseen. Mahdollisuudet potilastyön tekemiseen arvioidaan osana soveltuvuusarviointia.
HUOM! Tarkista koulutusohjelmasi esittelystä potilastyölle asetetut kriteerit!
Psykoterapeuttikoulutus on yliopistojen täydennyskoulutusta, johon yliopistot eivät lain mukaan saa käyttää julkista rahoitusta. Näin ollen koulutuksen kustannukset peritään koulutusmaksuina. Opetus on pääosin melko pienissä ryhmissä tapahtuvaa kokeneiden kouluttajapsykoterapeuttien pitämää opetusta, mikä on opiskelijaa kohden kalliimpaa kuin massaluennot ja kirjatentit, mutta koulutuksen laadun ja psykoterapeuttien ammattitaidon kannalta vuorovaikutuksellinen opetus on olennaisen tärkeää. Opiskelijalle koituvia kustannuksia lisäävät oma psykoterapia ja psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus, jotka ovat asetuksen 1120/2010 mukaisia koulutuksen pakollisia osia.