Hakeminen

Psykoterapeuttikoulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka täyttää hakukelpoisuuden kriteerit Helsingin yliopiston tarkentamalla tavalla. Hakukelpoisuuden perusteena on soveltuva perustutkinto, riittävä soveltuva työkokemus sekä riittävät psykologian tai psykiatrian opinnot.

Hakuaika vuonna 2025 alkaviin koulutusohjelmiin on 30.1.-20.2.2025.
Opiskelijavalinta

Psy­ko­te­ra­peut­ti­kou­lu­tuk­sen valintamenettely on kak­si­vai­hei­nen. Opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa selvitetään hakijan hakukelpoisuus ja annetaan esivalintapisteet. Päätös hakijan hakukelpoisuudesta perustuu liitteisiin, jotka hakija toimittaa hakemukseensa liitettyinä. Samoin esivalintapisteet lasketaan hakemuksen liitteiden perusteella.

Valintamenettelyn toinen vaihe on soveltuvuuden arviointi, jonka perusteella opiskelijat valitaan psykoterapeuttikoulutukseen. Soveltuvuusarviointi on maksullinen. Koulutusohjelmasta riippuen soveltuvuusarviointiin kutsutaan joko kaikki koulutusohjelman hakukelpoiset hakijat tai vain osa heistä. Opiskelijavalinnan ensimmäisen vaiheen pisteet vaikuttavat soveltuvuusarviointiin kutsumiseen niissä hakukohteissa, joissa kaikkia hakijoita ei kutsuta soveltuvuussarviointiin. Silloin kun kaikkia hakukelpoisia hakijoita ei voida kutsua, hakijat asetetaan paremmuusjärjestykseen opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa annettujen pisteiden perusteella.

Mikäli opiskelijavalintaa koskeva päätös on virheellinen, voi hakija hakea oikaisua tietyin edellytyksin. Tutustu huolellisesti ohjeisiin

Psykoterapeuttikoulutuksen valintaperusteet vuosille 2025 ja 2026

Psykoterapeuttikoulutuksen valintaperusteet vuosille 2025 ja 2026 on vahvistettu lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 17.9.2024. Valintaperusteet kokonaisuudessaan ovat luettavissa tästä linkistä (pdf-tiedosto)

Usein kysytyistä kysymyksistä löydät vastauksia usein kysyttyihin hakukelpoisuutta koskeviin kysymyksiin. 

Valintaperusteet

Psykoterapeuttikoulutukseen on kelpoinen hakemaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, soveltuvan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon tai soveltuvan opistoasteisen tutkinnon.

Soveltuviksi tutkinnoiksi Helsingin yliopistossa katsottavat tutkinnot

1) Soveltuvat ylemmät korkeakoulututkinnot 

  • lääketieteen lisensiaatin tutkinto
  • psykologian maisterin tutkinto
  • filosofian maisteri, pääaine logopedia  
  • terveystieteiden maisteri, pääaine hoitotiede tai ravitsemustiede 
  • yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisteri, pääaine kehityspsykologia, sosiaalityö, sosiaalipsykologia tai sosiaalipedagogiikka 
  • muu ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu sosiaalityöntekijän kelpoisuus

2) Soveltuvat ammattikorkeakoulututkinnot

  • sairaanhoitaja AMK
  • terveydenhoitaja AMK
  • muu sosiaali- ja terveysalan AMK-tutkinto, johon sisältyy myös sairaanhoitaja AMK-tutkinto
  • toimintaterapeutti AMK
  • sosionomi AMK

3) Soveltuva opistotasoinen tutkinto 

  • Sairaanhoitaja, psykiatrinen hoito

4) Ulkomainen koulutus, joka asianomaisessa maassa vastaa yllämainittuja tutkintoja. Hakijalla tulee olla joko Valviran laillistamispäätös oikeudesta toimia terveydenhuollon ammattihenkilönä tai ammattinimikkeen käyttöoikeudesta Suomessa tai Opetushallituksen rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta. Tutkinnon rinnastuspäätös tutkinnon vastaavuudesta tai Valviran päätös ammattinimikkeen käyttöoikeudesta Suomessa tulee olla jokaisesta ulkomailla suoritetusta tutkinnosta, myös muissa Pohjoismaissa suoritetuista tutkinnoista.

5) Erityistapauksessa seuraavat tutkinnot voidaan katsoa soveltuvaksi perustutkinnoksi.

  • Ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu perusopetuksen tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus (vähintään 60 op laajuiset erityisopettajan opinnot)
  • Teologian maisteri
  • Fysioterapeutti AMK

Erityistapauksena hakevalta edellytetään sekä opintojen että työkokemuksen perusteella osoitettua erityisen vahvaa suuntautumista mielenterveystyöhön. Erityisen vahvan suuntautumisen osoittamisesta on linjattu valintaperusteissa erikseen kunkin edellä mainitun perustutkinnon pohjalta hakeville valintaperusteiden liitteessä 1 (pdf).

 

Tutkinnot, jotka eivät anna hakukelpoisuutta

Koulutukseen ei voida katsoa edes erityistapauksessa hakukelpoiseksi hakijaa, joka on suorittanut

  • jonkun muun ylemmän korkeakoulututkinnon
  • vain yliopistollisen alemman korkeakoulututkinnon
  • ammattikorkeakoulututkinnon muulla kuin sosiaali- ja terveysalalla; tai
  • muun opistotasoisen tutkinnon kuin psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan tutkinnon.

Soveltuvaa pohjatutkintoa ei voi korvata lisäopinnoilla tai työkokemuksella.  

Hakukelpoisuuden antavaan tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna vähintään 30 op psykologian tai psykiatrian opintoja. Psykologian maisterin, lääketieteen lisensiaatin ja psykiatrisen sairaanhoitajan tutkintoihin sisältyy aina riittävä määrä psykologian tai psykiatrian opintoja.

Jos tutkintoon ei sisälly 30 opintopisteen laajuisia psykologian tai psykiatrian opintoja, tulee hakijalla olla suoritettuina vastaavat täydentävät lisäopinnot. AMK-tutkinnon suorittaneilla tulee aina olla suoritettuina nämä 30 opintopisteen laajuiset täydentävät lisäopinnot. Lisäopinnoiksi hyväksytään ainoastaan suomalaisen yliopiston tutkintovaatimusten mukaiset psykologian perusopinnot ja niiden lisäksi 5 op aineopintoja tai muut lisäopintokokonaisuudet, jotka täyttävät yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion vaatimukset psykoterapeuttikoulutusten edellyttämistä lisäopinnoista (30 op).

Psykologian tai psykiatrian opinnot tulee olla suoritettuna viimeistään hakuajan päättymispäivänä. Mikäli vaaditut opinnot eivät sisälly hakukelpoisuuden perusteena olevaan tutkintoon, niistä vähintään 10 op tulee olla alle 10 vuotta sitten suoritettuja (hakuajan päättymispäivästä lukien). Opintojen laajuus tulee olla ilmoitettu opintopisteinä tai opintoviikkoina tai toimitetulla todistuksella tulee olla ilmoitettuna opintojen kesto tunteina. Opintojen kouluttajien tulee edustaa psykologian tai psykiatrian alan asiantuntemusta. Psykologian tai psykiatrian opinnoiksi katsotaan näiden alojen teoreettiset sisältöopinnot, ei esimerkiksi tutkintoihin sisältyviä harjoittelujaksoja tai muita käytännön opintoja tai opinnäytetöitä.

Lisäopinnot voivat olla esimerkiksi psykologian perusopinnot ja lisäksi aineopintoja. Helsingin yliopiston avoin yliopisto järjestää myös lisäopinnoiksi tarkoitettua kokonaisuutta Psykoterapeuttikoulutuksen edellyttämät lisäopinnot (30 op). Koulutus on maksullista ja hinta määrittyy avoimen yliopiston hintojen mukaan. Kysy lisätietoja opintoihin ilmoittautumisesta ja opintomaksuista avoimesta yliopistosta.

Kun kyseessä ovat muut kuin yliopistolliset psykologian tai psykiatrian opinnot, opintojen tulee sisältää seuraavat sisältöalueet:

  • ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys
  • lasten ja nuorten sekä aikuisten mielenterveys ja mielenterveyden häiriöt
  • lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden tutkimus
  • diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka 
  • lasten ja nuorten sekä aikuisten psykiatristen häiriöiden hoidon ja kuntoutuksen menetelmät
  • mielenterveystyötä koskeva lainsäädäntö
  • mielenterveystyön ja psykiatrisen hoidon palvelujärjestelmä
  • psykoterapian erityiset ja yleiset vaikuttavat tekijät
  • mikä on ja mikä ei ole psykoterapiaa
  • mitä ominaisuuksia edellytetään psykoterapeutilta
  • psykoterapioiden vaikutusmahdollisuudet ja rajoitukset

 

 

Psykoterapeuttikoulutukseen hakevalla tulee olla hakuajan alkamiseen mennessä vähintään kaksi vuotta työkokemusta valintaperusteissa määritellystä soveltuvasta mielenterveys- tai päihdetyöstä.  Asiakastehtäväksi katsotaan työskentely pääasiassa yksittäisten potilaiden/asiakkaiden tai hyvin pienten ryhmien kanssa.

Jos pohjatutkintona on muu kuin lääkärin, psykologin tai sairaanhoitajan kelpoisuuden antava tutkinto, työkokemuksesta vähintään 12 kk tulee olla hankittuna

  • jossain julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai
  • jossain muussa sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa, jonka toiminta on sisällöllisesti lähellä julkista sosiaali- ja/tai terveydenhuoltoa

Sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa oleviksi organisaatioiksi katsotaan esimerkiksi mielenterveystyön, päihdehuollon, lastensuojelun, perhetyön ja kriisityön piirissä toimivat organisaatiot, jotka toimivat yhteistyössä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation kanssa (esimerkkejä organisaatioista UKK-palstalla). Myös palveluiden tuottaminen ostopalveluna julkisen sektorin sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatioille huomioidaan. 

Hakijan on osoitettava, että hänellä on kokemusta mielenterveyden häiriöiden hoidosta ja julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon palvelujärjestelmästä. Hakemuksen liitteissä tulee eritellä hankitun työkokemuksen sisältö ja yhteistyön laatu julkisen sektorin yksikön kanssa, sekä mahdollinen työnohjaus.

Muut työkokemuksen hyväksymisen edellytykset

Työkokemuksen tulee olla kertynyt hakuperusteena olevan tutkinnon valmistumisen jälkeen.

Haussa huomioidaan hakuajan alkamispäivään mennessä kertynyt työkokemus.

Työkokemuksen tulee perustua tosiasialliseen työhön pois lukien yli kahden viikon keskeytykset esimerkiksi virkavapaan tai perhevapaan seurauksena.

Työkokemus on voinut karttua pidemmällä aikavälillä, esimerkiksi osa-aikatyössä tai työssä, joka katsotaan osin soveltuvaksi mielenterveystyötä vastaavaksi asiakastyöksi. Alle 20 % (alle 1 viikkotyöpäivä viikossa) työajalla tehtyä osa-aikatyötä ei huomioida.

Työkokemuksen tulee olla dokumentoitu ja tarkistettavissa ja dokumentoinnista on ilmettävä mahdolliset keskeytystiedot.Työkokemus arvioidaan hakemuksen liitteenä toimitettujen todistusten perusteella.

So­vel­tu­va­na työ­ko­ke­muk­se­na ei huo­mioi­da

  • vapaaehtoistyötä
  • opintoihin kuuluvaa harjoittelua
  • tavanomaista opetustyötä tai erityisopettajan työtä
  • kouluttamista ja konsultointia
  • tavanomaista ryhmänohjaustyötä
  • hallinnollista työtä, johtamis- tai esihenkilötyötä, työntekijöiden tai vapaaehtoisten ohjaamista ja perehdyttämistä
  • tutkimus- tai suunnittelutyötä
  • muuta seurakuntatyötä kuin diakonia- tai perhetyöntekijän työ
  • perhekotityötä, jossa kyseessä ei ole työsuhde
  • Alle 20%:n työajalla tehtyä työtä
  • Hyvinvointi- ja valmennustyötä
  • alle kuukauden mittaisia työskentelyjaksoja

Alaikäisten turvallisuuden sekä potilas- ja asiakasturvallisuuden edistämiseksi yliopiston opiskelijaksi ottamiseen on tullut rajoituksia vuoden 2012 alusta. Rajoitukset koskevat seuraavia aloja: lääketiede, hammaslääketiede, logopedia, psykologia, psykoterapeuttikoulutus, farmasia sekä sosiaalityö ja opettajankoulutus. Kuten muillakin mainituilla aloilla, psykoterapeuttikoulutuksessa edellytetään, että opiskelijaksi otettava on terveydentilaltaan ja toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai psykoterapeuttiseen potilastyöhön. Terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä rajoitus ei ole este opiskelijaksi ottamiselle, jos sen vaikutukset voidaan kohtuullisin toimin, esimerkiksi erityisjärjestelyin, poistaa. Tarkoituksena ei ole muutenkaan asettaa tarpeettomia esteitä vammaisten tai muista fyysisistä tai psyykkisistä rajoitteista kärsivien henkilöiden koulutukseen pääsylle. Rajoituksia sovelletaan vain niissä tilanteissa, joissa on selvää, ettei hakija voi terveydentilaansa tai toimintakykyynsä liittyvästä syystä osallistua koulutukseen. Myös aiempi opiskeluoikeuden peruuttaminen voi olla este opiskelijaksi ottamiselle. Tämän vuoksi opiskelijaksi hakevan tulee ilmoittaa yliopistolle tällaisesta päätöksestä jo hakuvaiheessa.

OPISKELUAIKAINEN HUUMAUSAINETESTAUS JA RIKOSREKISTERIOTE

Opiskelija voidaan tietyissä hyvin rajoitetuissa tapauksissa velvoittaa esittämään todistus huumausainetestistä. Tämä tulee lähinnä kyseeseen tilanteissa, joissa testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja tiettyjen laissa yksityiskohtaisesti määriteltyjen lisäehtojen täyttyessä. Vuonna 2012 tai myöhemmin opiskelijaksi hyväksytyltä opiskelijalta voidaan opiskelukyvyn arviointia varten pyytää myös otetta rikosrekisteristä. Otetta voidaan pyytää vain niiltä opiskelijoilta, joiden opintoihin liittyvä psykoterapeuttinen potilastyö tai muut tehtävät edellyttävät alaikäisten parissa työskentelyä, ja sitä pyydetään ennen potilastyön tai tehtävien alkamista. Alaikäisten turvallisuuden edistämiseksi on tarpeen tietää, ettei opiskelijalla ole rikosrekisterimerkintää tietyistä vakavista rikoksista (seksuaalirikokset, törkeät henkirikokset, törkeä ryöstö ja huumausainerikokset).

Alla on kuvattu psykoterapeuttikoulutuksen alakohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset valtakunnallisen yliopistokoulutuksen asiantuntijaverkosto OHA-forumin työryhmän suositusten mukaisesti SORA-arvioinnin tueksi.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Psykoterapeuttina työskentely tapahtuu hyvin monimuotoisissa toimintaympäristöissä ja jatkuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa asiakkaiden tai asiakasryhmien sekä ammatillisten asiantuntijaverkostojen kanssa. Ammatti edellyttää kykyä oman toimintakyvyn itsereflektointiin ja kykyä arvioida näitä ominaisuuksia muissa ihmisissä. Psykoterapeutin tulee suorittaa ammatissaan asiakkaiden toimintakykyä, sekä kognitiivisia ja sosioemotionaalisia toimintoja kartoittavia tutkimuksia. Työ edellyttää myös itsenäistä päätöksentekokykyä. Sovellusalasta riippuen voi fyysinen ja psyykkinen toimintaympäristö vaihdella paljon. Psyykkisen toimintaympäristön osalta psykoterapeutin ammatti on erityisen vaativa ja tämä tulee huomioida arvioidessa henkilön soveltumattomuutta alalle. Alla on kuvattu kriteeristöjä terveydellisiin rajoitteisiin, jotka voivat joko pysyvästi tai väliaikaisesti olla esteenä tai tehdä henkilön soveltumattomaksi alalle.

AMMATILLISEN TOIMINTAKYVYN EDELLYTYKSET

  • Hyvä tai erinomainen vuorovaikutustaito.
  • Riittävät kognitiiviset edellytykset esimerkiksi kirjalliseen sekä vastavuoroiseen suulliseen viestintään.
  • Riittävä psyykkinen terveys, että pystyy toimimaan turvallisesti ammatin mukaisissa tehtävissä. Esteenä opiskelussa etenemiselle voi olla opinnoissa tai harjoitteluissa tapahtuva toistuva epävakaa tai uhkaavaksi havaittu käytös, joka haittaa ammattimaista toimintaa.
  • Ala ei sovellu henkilöille, joilla on vakava päihderiippuvuus ja riippuvuuteen ei ole saatu hoidollista vastetta.

Mahdollisuus tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana, kielitaito ja tietotekniset valmiudet arvioidaan osana valintamenettelyn toisen vaiheen soveltuvuusarviointia. Hakijaa ei voida valita koulutukseen, jos hänellä ei ole mahdollisuutta potilastyön tekemiseen opintojen aikana, riittävää kielitaitoa tai riittäviä tietoteknisiä valmiuksia koulutuksen suorittamiseen.

Mahdollisuus tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana

Psykoterapeuttisen potilastyön työnohjaus kuuluu psykoterapeuttiopintoihin ensimmäisestä opintovuodesta lähtien, eikä hakijaa voida valita koulutukseen, mikäli hänellä ei ole mahdollisuutta tehdä tätä työtä opintojen aikana. 

Koulutuspotilailla olisi hyvä olla hoitosuhde johonkin lailliseen terveys- tai sosiaalialan yksikköön, jossa potilaan hoitovastuu säilyy koko koulutushoidon ajan. Lasten ja nuorten osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota potilasturvallisuuteen. Lasten ja nuorten parissa tehtävä psykoterapeuttinen potilastyö suositellaan erityisen painokkaasti toteutettaviksi yhteistyössä terveydenhuollon yksikön ja hoitavan lääkärin kanssa.

Jos psykoterapiakoulutuksen opiskelija ei ole tutkintonsa puolesta terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee koulutukseen kuuluva psykoterapeuttinen työ tehdä jonkun terveyden- tai sosiaalihuollon organisaation alaisuudessa. Ainoastaan sellainen terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on oikeus koulutuspsykoterapiatyön potilas- tai vastuuvakuutukseen, voi toimia yksityisenä ammatinharjoittajana koulutuksen aikaisessa potilastyössä. Koulutettavan vastuulla on itse selvittää, miten koulutuspsykoterapiatyö vakuutetaan. Soveltuvuusarvioinnissa tulee hakijan esittää realistinen suunnitelma potilastyön tekemiselle. Jos hakija ei ole terveydenhuollon ammattihenkilö, tulee haastatteluun tuoda psykoterapeuttisen potilastyön tekemisestä vastaavan yksikön kanssa tehty kirjallinen sopimus siitä, miten potilas- tai vastuuvakuutus ja potilasasiakirjojen säilytys järjestetään.

Kielitaito

Koulutuksen opetuskieli on suomi tai ruotsi ja hakijoilta edellytetään riittävää suomen ja englannin kielen ymmärtämisen taitoa suomen- ja englanninkielisen opetuksen ja kirjallisuuden omaksumiseksi niin koulutusohjelmissa kuin yliopiston kaikille psykoterapeuttiopiskelijoille suunnatuissa yhteisissä opinnoissa. Ruotsinkielisessä koulutusohjelmassa edellytetään lisäksi riittävää ruotsin kielen taitoa. 

Tietotekniset valmiudet

Koulutuksen suorittaminen edellyttää riittäviä tietoteknisiä valmiuksia käyttää opinnoissa tarvittavia verkko-opiskeluohjelmia, yliopiston tietokantoja, hakuohjelmia, tekstinkäsittelyohjelmia ja esitysgrafiikkaohjelmia sekä ääni- ja liikkuvan kuvan tallennuslaitteita. 

Esivalinta: hakemuksen pisteyttäminen

Opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta ja työkokemuksesta voi saada yhteensä 0-40 pistettä. Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan hakija, jolla on korkeimmat pisteet työkokemuksesta. 

Hakukelpoisuuden antava tutkinto (0-20 pistettä)

  • 20 pistettä: lääketieteen lisensiaatti tai psykologian maisteri
  • 15 pistettä: sairaanhoitaja AMK -tutkinto tai opistotasoinen psykiatrisen sairaanhoitajan tutkinto
  • 10 pistettä: muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto 
  • 0 pistettä: muu soveltuva ammattikorkeakoulututkinto, erityistapauksena hakeneet

Työkokemus (0-20 pistettä)

  • 20 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähintään 15 vuotta (180 kk)
  • 17 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähintään 10 vuotta (120 kk)
  • 12 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähintään 8 vuotta (96 kk)
  • 7 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähintään 5 vuotta (60 kk)
  • 2 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähintään 3 vuotta (36 kk)
  • 0 pistettä: soveltuvaa työkokemusta vähemmän kuin 3 vuotta

Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan hakija, jolla on korkeimmat pisteet työkokemuksesta.

Soveltuvuusarviointi

Koulutusohjelmasta riippuen joko kaikki koulutusohjelmaan hakeneet hakukelpoiset hakijat tai vain osa hakukelpoisista hakijoista kutsutaan soveltuvuusarviointiin. Silloin kun kaikkia hakijoita ei voida kutsua soveltuvuusarviointiin, suoritetaan esivalinta hakuasiakirjoista saatavien pisteiden perusteella.

Seuraavissa hakukohteissa kaikki hakukelpoiset hakijat kutsutaan soveltuvuusarviointiin:

  • Varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapian koulutusohjelma
  • Psykoanalyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma 

Seuraavissa hakukohteissa suoritetaan esivalinta (suluissa soveltuvuusarviointiin kutsuttavien lukumäärä):

  • Integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (enintään 54 hakijaa)
  • Kognitiivis-integratiivinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma sisältäen hypnoterapiaa (enintään 48 hakijaa)
  • Kognitiivis-analyyttinen aikuisten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (enintään 60 hakijaa)
  • Psykodynaaminen nuorten yksilöpsykoterapian koulutusohjelma (enintään 22 hakijaa)

Näissä koulutusohjelmissa soveltuvuusarviointiin kutsutaan ensin hakuasiakirjoista annettavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä hakijoita, jotka ovat asettaneet koulutusohjelman hakulomakkeella prioriteettijärjestyksessä korkeimmalle sijalle. Jos näitä ensisijaisia hakijoita on vähemmän kuin soveltuvuusarviointiin voidaan kutsua, kutsutaan lisäksi koulutusohjelman toiselle sijalle asettaneita hakijoita hakuasiakirjoista annettavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Jos ensi- ja toissijaisia hakijoita on vähemmän kuin soveltuvuusarviointiin voidaan kutsua, kutsutaan lisäksi koulutusohjelman kolmannelle sijalle asettaneita hakijoita hakuasiakirjoista annettavien pisteiden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä.

Hakukelpoisuus ei automaattisesti tarkoita kutsua soveltuvuusarviointiin, mikäli olet hakenut vain sellaisiin koulutusohjelmiin, joissa kaikkia hakukelpoisia hakijoita ei voida kutsua. Voit myös tulla kutsutuksi useamman kuin yhden koulutusohjelman soveltuvuusarviointiin. Tieto soveltuvuusarviointiin kutsumisesta ilmoitetaan hakukelpoisuuspäätöksen yhteydessä.

Hakukelpoisiksi todetuille ja soveltuvuusarviointiin kutsuttaville hakijoille lähetetään varsinainen soveltuvuuskoekutsu huhtikuun alkupuolella. Kutsun lähettää ja soveltuvuusarvioinnin toteuttaa se yhteistyöorganisaatio, jonka kanssa Helsingin yliopisto toteuttaa kyseisen koulutusohjelman. Kutsussa annetaan ohjeet soveltuvuusarviointia varten tarvittavien ennakkotehtävien tai muiden materiaalien toimittamisesta sekä haastatteluaika tai ohjeet haastatteluajan varaamiseksi. HUOM! Ethän liitä soveltuvuusarviointia varten tarvittavia dokumentteja hakuasiakirjoihin.

Soveltuvuusarviointi on maksullinen. Maksuohjeet annetaan soveltuvuuskoekutsussa. Hakija maksaa jokaisesta soveltuvuusarvioinnista, johon osallistuu.

Soveltuvuuskokeen muoto ja hinta sekä soveltuvuusarviointia varten toimitettavat dokumentit vaihtelevat koulutusohjelmittain.

Soveltuvuusarviointi pisteytetään kaikissa koulutusohjelmissa asteikolla 0-100 pistettä. Arvioinnissa arvioidaan viittä osa-aluetta, joista jokaisesta voi saada 0-20 pistettä. Osa-alueet ovat:

  1. Koulutusmotivaatio
  2. Valmiudet ja käytännön mahdollisuudet suorittaa koulutus
  3. Itsereflektiokyky
  4. Vuorovaikutustaidot
  5. Muu henkilökohtainen soveltuvuus

Voidakseen tulla hyväksytyksi koulutukseen hakijan tulee saada soveltuvuusarvioinnista yhteensä vähintään 50 pistettä siten, että jokaisesta viidestä osa-alueesta on enemmän kuin 0 pistettä.

Osana valmiuksia ja käytännön mahdollisuuksia suorittaa koulutus arvioidaan kaikissa koulutusohjelmissa hakijan kielitaidon ja tietoteknisten valmiuksien riittävyyttä koulutuksen suorittamiseen sekä mahdollisuuksia psykoterapeuttisen potilastyön tekemiseen koulutuksen aikana. Mikäli em. valmiudet todetaan riittämättömiksi tai jos realistisia mahdollisuuksia potilastyön tekemiseen ei ole, hakija ei voi tulla hyväksytyksi koulutukseen.

Arviointi tehdään aina kunkin koulutusohjelman lähtökohdista ja painotuksista käsin ja suhteessa kyseisen koulutusohjelman hakijajoukkoon. Näin ollen hakija voi saada hyvinkin erilaiset pisteet eri koulutusohjelmien ja eri vuosien soveltuvuusarvioinneista.

Opiskelijavalinnan tuloksesta tiedotetaan hakijoille sähköpostitse 16.5.2025 mennessä. Psykoterapeuttikoulutuksen opiskelijat valitaan soveltuvuusarvioinnin perusteella. Tasapistetilanteessa etusijalle asetetaan ensisijaisesti hakija, jolla on korkeimmat pisteet työkokemuksesta. Mikäli tulet valituksi koulutukseen, sinulle tarjotaan hakukohteeseen liittyvää opiskelupaikkaa. Sinun tulee ilmoittaa annetun määräajan puitteissa, otatko tarjotun opiskelupaikan vastaan. Ilmoitus paikan vastaanottamisesta on sitova. Ottaessasi koulutuspaikan vastaan sitoudut maksamaan koulutuksen hinnan.  

Mikäli koulutusohjelmaan ei ole koulutuksen aloittamiseen edellytetyn minimiryhmäkoon verran hakukelpoisia ja soveltuvia hakijoita, voi valintamenettely raueta kyseisen hakukohteen osalta.

Hakijan tarkistuslista

Tutustu psykoterapeuttikoulutuksen hakukelpoisuuden kriteereihin.Täytätkö kaikki hakukelpoisuuden kriteerit?  Tutustu myös Usein kysyttyihin kysymyksiin.  

Perehdy huolellisesti liitteitä koskeviin ohjeisiin. Aloita liitteiden kokoaminen hyvissä ajoin ennen hakuaikaa. Katso alta liiteohjeet.

 

Täytä hakemus huolellisesti. Seuraa lomakkeessa olevia täyttöohjeita. Liitä hakemukseesi pdf-tiedosto, jonka olet koonnut liitteistäsi. Jos toimitat todistuksia Opintopolku-linkeillä, liitä linkit niille osoitettuihin kohtiin lomakkeeseen. 

Saat lomakkeella ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen automaattisen viestin, joka vahvistaa hakemuksesi tallentuneen. Viestissä on hakemuksessa antamasi tiedot, mutta ei tietoa liitetiedoston tallennuksesta. Tämä on normaalia eikä siitä tarvitse huolestua. Jos liitetiedosto puuttuu, sinuun ollaan yhteydessä hakemuksen käsittelyn yhteydessä. 

Kun hakuaika on päättynyt, et voi enää muuttaa hakemuksesi tietoja. Voit toimittaa meille täydentäviä liitteitä, jos sinulta on pyydetty niitä henkilökohtaisesti. Toimita täydentävät liitteet Opintopolkuun, siihen päivämäärään mennessä, jonka yliopisto antaa sinulle. 

Olet nyt tehnyt suurimman työn psykoterapeuttikoulutuksen haussa. Odota rauhassa opiskelijavalinnan ensimmäisen vaiheen tuloksia. 

Mikäli tulet valituksi koulutukseen, sinulle tarjotaan opiskelupaikkaa. Sinun tulee ilmoittaa annetun määräajan puitteissa, otatko tarjotun opiskelupaikan vastaan. Ilmoitus tehdään Opintopolussa. Ilmoitus paikan vastaanottamisesta on sitova. Jos otat koulutuspaikan vastaan, sitoudut maksamaan koulutuksen hinnan.    

Jos otat tarjotun paikan vastaan, varaudu esittämään alkuperäinen todistus tai oikeaksi todistettu jäljennös hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta tai -tutkinnoistasi sekä psykologian/psykiatrian opinnoistasi. Todistukset esitetään opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä. Jos liitit hakulomakkeeseen Opintopolku-linkit, sinun ei tarvitse esittää alkuperäisiä todistuksia tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. 

Opiskelijavalinnan tuloksesta tiedotetaan hakijoille sähköpostitse 16.5.2025 mennessä.

Mikäli koulutusohjelmaan on maksimiryhmäkokoa enemmän soveltuvia hakijoita, hakijat asetetaan varasijoille hakijoiden paremmuusjärjestystä noudattaen. Jos sinut on asetettu varasijalle, tämä kerrotaan sinulle tuloskirjeessä ja sinulle voidaan tarjota opiskelupaikkaa vielä myöhemmin. Et saa erillistä ilmoitusta, jos paikkoja ei vapaudu varasijalla oleville.

Liiteohjeet

Toimita todistus hakukelpoisuuden antavasta tutkinnostasi. Jos sinulla on useita hakukelpoisuuden antavia tutkintoja, toimita todistus niistä kaikista. Tällä on vaikutusta esivalinnan pisteytykseen. Esivalinnassa saat tutkintopisteet sen tutkinnon perusteella, josta valintaperusteiden mukaan annetaan paremmat pisteet. Työkokemuspisteet saat työkokemuksesta, jota olet hankkinut ensimmäisen hakukelpoisuuden antavan tutkintosi valmistumisen jälkeen.

Jos olet suorittanut hakukelpoisuuden antavan tunkintosi ulkomailla, toimita todistuksen lisäksi Opetushallituksen rinnastuspäätös tai Valviran laillistuspäätös.

Voit toimittaa todistuksen hakukelpoisuuden antavasta tutkinnostasi kahdella eri tavalla. Helpompi vaihtoehto on liittää sähköiseen hakulomakkeeseen Opintopolku-linkki. Toinen vaihtoehto on toimittaa kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta. Korkeakouluissa suoritetut opinnot näkyvät Opintopolussa vuodesta 1995 alkaen, mutta tässä voi olla korkeakoulukohtaisia poikkeuksia. Alla kerrotaan tarkemmin molemmista vaihtoehdoista, joilla voit toimittaa tutkintotodistuksesi.

Opintopolku-linkki

Kirjaudu Oma Opintopolku -palveluun (https://opintopolku.fi/oma-opintopolku/). Tarvitset kirjautumiseen pankkitunnukset. Valitse palvelusta ”Omat opintosuoritukseni”. Tarkista, että tiedot hakukelpoisuuden antavasta tutkinnosta näkyy palvelussa. Valitse sitten sivun oikeasta reunasta ”jaa suoritustietoja”. Valitse avautuvasta näkymästä tarvittavat tutkinnot ja opinnot. Järjestelmä muodostaa jakolinkin. Kopioi tämä linkki sähköiselle hakulomakkeelle kohtaan, joka on varattu Opintopolku-linkille. Varmista, että linkki on voimassa vähintään 30.5.2025 saakka.

Huom. Jos hakukelpoisuuden antavan tutkintosi tulee sisältää tietty pääaine, tarkista että sen nimi ja laajuus näkyy Oma Opintopolku -palvelussa.

Kopio tutkintotodistuksesta ja opintosuoritusotteesta

Tarkista, että tutkintotodistuksessasi näkyy

  • oppilaitoksen nimi
  • oma nimesi ja muu tunnistetieto (henkilötunnus tai syntymäaika)
  • tutkintonimike
  • tutkinnon laajuus
  • pääaine, suuntautumisvaihtoehto tai opintosuunta
  • valmistumispäivämäärä
  • oppilaitoksen edustajan allekirjoitus

Liitä mukaan myös tutkintotodistukseen kuuluva opintosuoritusote. Jos vaaditut psykologian tai psykiatrian 30 op lisäopinnot sisältyvät hakukelpoisuuden antavaan tutkintoosi osittain tai kokonaan, tarkista että niiden nimet ja laajuus näkyvät opintosuoritusotteessa. Hakukelpoisuus ja ehdot opintojen suorittamiselle -sivulla luetellaan tutkinnot, jotka antavat hakukelpoisuuden. Samalla sivulla kerrotaan myös psykologian tai psykiatrian lisäopinnoista, joita vaaditaan osalta hakijoista.

Hakukelpoisuusvaatimuksissa kerrotaan tarkemmin psykologian tai psykiatrian lisäopinnoista, joita vaaditaan osalta hakijoista. Huomioi erityisesti opintojen vanhenemisen säännöt.

Voit toimittaa todistuksen vaadituista psykologian tai psykiatrian lisäopinnoista kahdella eri tavalla. Helpompi vaihtoehto on liittää sähköiseen hakulomakkeeseen Opintopolku-linkki. Toinen vaihtoehto on toimittaa todistuksista kopiot. Korkeakouluissa suoritetut opinnot näkyvät Opintopolussa vuodesta 1995 alkaen, mutta tässä voi olla korkeakoulukohtaisia poikkeuksia. Alla kerrotaan tarkemmin molemmista vaihtoehdoista, joilla voit toimittaa todistukset lisäopinnoistasi.

Opintopolku-linkki

Kirjaudu Oma Opintopolku -palveluun (https://opintopolku.fi/oma-opintopolku/). Tarvitset kirjautumiseen pankkitunnukset. Valitse palvelusta ”Omat opintosuoritukseni”. Tarkista, että tiedot psykologian tai psykiatrian lisäopinnoistasi näkyvät palvelussa. Valitse sitten sivun oikeasta reunasta ”jaa suoritustietoja”. Valitse avautuvasta näkymästä tarvittavat opinnot. Järjestelmä muodostaa jakolinkin. Kopioi tämä linkki sähköiselle hakulomakkeelle kohtaan, joka on varattu Opintopolku-linkille. Varmista, että linkki on voimassa vähintään 31.5.2025 saakka.

Todistuskopiot

Tarkista, että kaikissa lisäopintojen todistuksissa näkyy

  • koulutuksen järjestäjän nimi
  • oma nimesi ja muu tunnistetieto (henkilötunnus tai syntymäaika)
  • suoritetun koulutuksen ja opintojaksojen tai kurssien nimet
  • suoritusajankohta
  • suorituksen laajuus opintoviikkoina, opintopisteinä tai tunteina
  • opintojen sisältö, jos ne eivät ole yliopistossa suoritettuja

 

Toimita todistukset kokemuksestasi mielenterveystyössä tai sitä vastaavassa asiakastyössä. Yliopisto arvioi ja pisteyttää työkokemuksesi niiden liitteiden perusteella, jotka todetaan luotettaviksi ja eheiksi. Todistukseksi työkokemuksestasi yliopisto hyväksyy työtodistukset ja palvelutodistukset. Työsopimuksia, virkamääräyksiä, nimikirjanotteita tai palkkakuitteja ei huomioida.

Tarkista, että työtodistuksessasi tai palvelutodistuksessasi näkyy vähintään

  • työntekijän nimi
  • työ aloitus- ja päättymispäivämäärät
  • tehtävänimike, jolla työtä on tehty
  • osa-aikaisen työn kohdalla joko viikoittaiset työtunnit tai prosenttiosuus kokoaikaisesta työstä
  • työantajan edustajan käsin kirjoitettu tai sähköinen allekirjoitus

Alla kerrotaan, mitä asioita sinun tulee huomioida todistuksia kootessasi.

Työkokemuksen ajankohta

Jos sinulla on useita hakukelpoisuuden antavia tutkintoja, saat työkokemuspisteesi työkokemuksesta, jota olet hankkinut ensimmäisen hakukelpoisuuden antavan tutkintosi valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi työkokemuksesi voi olla aikaväliltä 1.1.2000—31.7.2000, mutta olet valmistunut 5.5.2000. Tällöin yliopisto huomioi työkokemuksen aikaväliltä 5.5.2000—31.7.2000.

Jos työ- tai palvelutodistuksessa ei ole työn päättymispäivämäärää, yliopisto laskee työkokemusta siihen päivään asti, jolloin todistus on allekirjoitettu. Yliopisto huomioi työkokemusta enintään hakuajan alkamiseen asti 2025 valintamenettelyssä 29.1.2025 asti.

Työkokemus julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa

Tarkista hakukelpoisuusvaatimuksista, vaaditaanko sinulta vähintään 12kk työkokemusta julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaatiossa tai sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa olevassa organisaatiossa.

Jos sinulla on työkokemusta sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa olevassa organisaatiossa, huomioi asia, kun kokoat työtodistuksiasi. Työtodistuksissasi tulee näkyä työkokemuksen tarkka sisältö ja yhteistyön laatu julkisen sektorin yksikön kanssa.

Työkokemus yksityisenä ammatinharjoittajana

Tarkista hakukelpoisuusvaatimuksista, millä edellytyksillä huomioimme työkokemuksen yksityisenä ammatinharjoittajana. Toimita työnohjaajan todistus. Tarkista, että todistuksessa näkyy

  • millä aikavälillä olet tehnyt työnohjattua työtä yksityisenä ammatinharjoittajana
  • kuinka paljon asiakas- tai potilastapaamisia on ollut viikossa tai kuukaudessa
  • mistä syistä asiakkaita tai potilaita on hoidettu

Yliopisto voi huomioida yksityisenä ammatinharjoittajana tehtyä työtä työkokemukseksi, joka on sisällöllisesti lähellä julkisen sosiaali- ja/tai terveydenhuollon organisaation toimintaa. Tällöin työnohjaajan antamasta todistuksessa tulee näkyä yhteistyön määrä ja laatu julkisen sektorin yksikön kanssa.

Täydentävä kuvaus työn sisällöstä

Yliopisto arvioi työkokemuksesi työtodistuksessa tai palvelutodistuksessa olevan tehtävänimikkeen, työsuhdemuodon ja organisaation perusteella. Yliopisto voi huomioida soveltuvan työkokemuksen olevan joko kokonaisuudessaan tai osittain mielenterveystyötä. Hakukelpoisuusvaatimuksissa kerrotaan valintaperusteiden linjaukset, joita yliopisto käyttää työkokemuksen laskemisessa. Jos valintaperusteissa ei ole linjausta työtodistuksessa olevasta tehtävänimikkeestä eikä mielenterveystyön osuus työkokemuksesta ilmene selkeästi työtodistuksesta, työkokemusta ei välttämättä pystytä ottamaan huomioon. Jos haluat, että tällainen työkokemus otetaan huomioon, sinun tulee toimittaa täydentävä työnkuvaus, jossa näkyy mielenterveystyön osuus ja sisältö työtehtävissä. Täydentävässä kuvauksessa tulee näkyä mielenterveystyön osuus ja sisältö työtehtävissä. Siinä tulee olla myös työantajan edustajan allekirjoitus. Täydentävää työnkuvausta ei pyydetä sinulta erikseen eikä se korvaa varsinaista työtodistusta tai palvelutodistusta. Yliopisto käyttää työkokemuksen laskemisessa hakijoiden kesken yhdenveroista laskutapaa. Viime kädessä psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmä päättää soveltuvan työkokemuksen hyväksymisestä.

Poissaolot työstä

Tarkista, että työtodistuksessa tai palvelutodistuksessa ilmoitetaan yli kaksi viikkoa kestäneet poissaolot työstäsi. Voit esittää poissaolotietosi myös erillisellä todistuksella, jonka työantajan edustaja on allekirjoittanut. Poissaoloiksi lasketaan kaikki muut työn keskeytykset paitsi vuosilomat. Esimerkiksi sairauspoissaolot, opintovapaat ja perhevapaat lasketaan. Määräaikaisten työsopimusten väliin jääviä ajanjaksoja ei ole tarpeellista ilmoittaa.

Osa-aikainen työ

Osa-aikaisen työn tulee näkyä työtodistuksessa tai palvelutodistuksessa viikoittaisina työtunteina tai prosenttiosuutena kokoaikaisesta työstä. Esimerkiksi 30 h viikossa tai 40 % ovat selkeitä tapoja ilmoittaa työn osa-aikaisuudesta. Alle 20 % (alle 1 viikkotyöpäivä viikossa) työajalla tehtyä osa-aikatyötä ei huomioida.

 

Toimita todistus siitä, että sinun on mahdollista tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Todistusta ei vaadita opiskelijavalinnan ensimmäisessä vaiheessa, jos et ole vielä sopinut asiasta. Valintaperusteiden mukaan sinulla tulee kuitenkin olla realistinen mahdollisuus tehdä psykoterapeuttista potilastyötä opintojen aikana. Realistinen mahdollisuus potilastyöhön arvioidaan osana opiskelijavalinnan toisen vaiheen soveltuvuusarviointia, etkä voi ilman sitä tulla valituksi koulutukseen. Todistus tulee siksi olla mukana viimeistään soveltuvuushaastattelussa.

Pyydä kirjallinen sopimus siltä taholta, jonka kanssa olet sopinut psykoterapeuttisesta potilastyöstä. Jos et ole terveydenhuollon ammattihenkilö, sopimuksessa tulee kertoa, miten tekemäsi psykoterapeuttisen potilastyön potilas- tai vastuuvakuutus ja potilasasiakirjojen säilytys järjestetään.

Opiskelijavalinnan aikataulu 2025
Kysyttävää hakemisesta?

Hakemista koskeviin kysymyksiin vastataan ensisijaisesti sähköpostitse osoitteessa meilahti-specialist@helsinki.fi. Huomaathan, ettei ennakkopäätöksiä hakukelpoisuudesta anneta.