Koultusohjelman laajuus: 70 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2026. Koulutusohjelma kestää 3 vuotta (6 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 6-12 opiskelijaa. Koulutusohjelma toteutuu, jos siihen on vähintään 6 hyväksyttävissä olevaa hakijaa, jotka ottavat opiskelupaikan vastaan.
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Suomen Ryhmäanalyysikoulutus Oy:n tiloissa Helsingissä osoitteessa Laivastokatu 14 B. Yhteisten opintojen opetus järjestetään Helsingin yliopiston tiloissa.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot sekä ryhmämuotoinen työnohjaus (60 h): 12 100-19 490 euroa riippuen opiskelijamäärästä (6-12).
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle:
Ryhmäanalyysi on ryhmäpsykoterapian muoto, jonka perusti S.H. Foulkes 1940-luvulla Englannissa. Ryhmäanalyysi (tai ryhmäanalyyttinen psykoterapia) perustuu näkemykselle, että yksilö ei voi olla yksilö ilman ryhmää eikä ihmistä voida ymmärtää, jos jätetään huomiotta kokemusten ja käyttäytymisen sosiaalinen konteksti. Syvä kestävä muutos voi tapahtua huolellisesti valitussa ryhmässä, jossa ryhmän interaktioita, keskusteluja ja tapahtumia ymmärtämällä voi oppia paljon myös itsestään. Ryhmässä kiinnostuksen kohteena on sekä yksilö, yksittäinen ryhmän jäsen, että koko ryhmä kokonaisuutena, sekä näiden välinen suhde. Tavoitteena on vahvistaa sekä yksilöä että ryhmää niin, että yksilö integroituisi paremmin perheeseensä, sosiaaliseen yhteisöönsä ja koko ympäröivään yhteiskuntaan.
Psykoterapeuttisen hoidon tärkein työkalu on ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus. Ryhmässä ei ole teemoja eikä vuoroja, vaan jokaisen tulisi puhua mahdollisimman vapaasti mitä mieleen tulee. Ryhmäanalyysi näkee, että ryhmän jäsenten keskinäinen vuorovaikutus ei ole pelkästään yksilöiden välistä, interpersonaalista, vaan myös yksilöiden minuusrajat läpäisevää. Yksilö voidaan ymmärtää samoin kuin hermosolu hermoverkossa. Yksi ryhmäanalyysin keskeisiä käsitteitä on matriksi. Matriksi on ryhmän jäsenten "mielen prosessien verkosto, se psykologinen tila, jossa yksilöt kohtaavat, kommunikoivat ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään". Ryhmän vuorovaikutuskenttää voidaan tarkastella matriksin tasojen kautta, jotka ovat tietoinen sosiaalisen vuorovaikutuksen taso, transferenssitaso, projektiivinen taso ja kollektiivinen piilotajunta.
Psykoterapiaryhmässä huomiota tulisi suunnata oireiden takana oleviin merkityksiin ja näin aikaansaada muutosta ja henkilökohtaista kasvua. Kun sanaton kyetään pukemaan sanalliseksi kieleksi ja tuomaan vuorovaikutuksen piiriin, jaettavissa oleva sisäinen maailma laajenee ja oireet helpottavat. Ryhmän tehtävänä on nostaa tiedostamaton ja itseltä piilossa oleva tietoisuuden tasolle. Koska ihminen on sokea omalle käyttäytymiselleen, ryhmä auttaa antamalla palautetta, mikä edesauttaa ryhmän jäseniä näkemään itsensä toisten silmin. Peilaaminen on myös yksi ryhmäanalyysin keskeisiä käsitteitä. Ryhmää onkin kutsuttu peilisaliksi, missä voi nähdä itsensä monesta eri näkökulmasta. Ryhmässä voi nähdä itsensä toisten silmin, mutta voi myös nähdä ja tunnistaa itseään toisissa. Näin kuva itsestä kirkastuu ja muuttuu realistisemmaksi. Ryhmässä opitaan ja harjoitellaan. Ryhmäanalyysissä puhutaan interpersonaalisesta oppimisesta ja ”ego training in action”, mikä on vain ryhmässä mahdollista.
Ryhmäanalyysi integroi psykoanalyyttista teoriaa tietoon ihmisen sosiaalisesta ja vuorovaikutuksellisesta luonteesta. Tärkeitä teorioita ja lähestymistapoja ovat psykoanalyysin lisäksi systeemiteoria, kehitysteoriat, sosiaalipsykologia, sosiologia, antropologia ja viime aikoina myös neurotieteet.
Ryhmäanalyyttinen ryhmäpsykoterapia on soveltuva hoitomuoto erilaisiin mielenterveyden häiriöihin ja on vaikuttavuudeltaan yhtä tehokas tai jopa tehokkaampi kuin yksilöpsykoterapia. Lisäksi ryhmäpsykoterapia on varsin kustannustehokasta. Indikaatiot ryhmäanalyyttiseen psykoterapiaan ovat samat kuin psykoterapiaan yleensäkin. Menetelmä perustuu vapaaseen keskusteluun, jolloin se soveltuu hyvin neuroositasoisten ongelmien hoidossa. Menetelmää voidaan kuitenkin soveltavaa joustavasti erilaisiin tarpeisiin, myös kohderyhmiin, joissa tarvitaan ryhmän kiinteämpää struktuuria ja terapeutin suurempaa aktiivisuutta, kuten esim. rajatila- ja psykoottistasoisissa häiriöissä. Ryhmäanalyyttisiä menetelmiä ja keskeisiä periaatteita sovelletaan myös muissa terapiamuodoissa, mm. musiikkiterapiassa ja psykodraamassa. Psykoterapian lisäksi ryhmäanalyysiä voidaan soveltaa mm. työnohjauksessa, koulutuksessa ja organisaatioiden kehittämistyössä.
Ryhmäanalyysillä on paljon yhteistä muiden ryhmäpsykoterapioiden kanssa, mutta myös omat menetelmäeronsa ja painotuksensa. Ryhmäanalyysikoulutus antaa valmiudet toimia ryhmäpsykoterapeuttina ryhmäanalyyttisen teorian pohjalta.
Koulutuksen suoritettuaan opiskelijalla on hyvät teoreettiset ja käytännön taidot toimia itsenäisenä ryhmäanalyyttisenä ryhmäpsykoterapeuttina. Hän on sisäistänyt psykoterapiatyön ammatillisuuden ja vastuullisuuden hoidettaessa mielenterveyden häiriöitä ja elämän ongelmia. Hän osaa myös soveltaa ryhmäanalyysiä muissakin tehtävissä ryhmien kanssa esim. työnohjauksessa. Opiskelija on tietoinen ryhmäanalyysin eroista ja rajoitteista suhteessa muihin psykoterapiamenetelmiin. Hän osaa huomioida potilaiden yksilölliset tarpeet ja osaa valita kullekin potilaalle oikean hoidon. Opiskelija on omaksunut tieteellistä ajattelua ja kirjoittamista, sekä tuntee psykoterapiatutkimuksen perusteita. Hän ymmärtää jatkuvan oppimisen tarpeen ja seuraa alan kehitystä. Opiskelija tunnistaa työn aiheuttaman kuormituksen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisen tärkeyden.
aikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Terveydenhoitojärjestelmä ja psykoterapian asema osana järjestelmää sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Psykoterapeuttisen hoidon keskeiset tekijät. Ryhmäanalyyttisen ja psykoterapeuttisen työskentelyn perusperiaatteet. Ryhmäanalyysin teorianmuodostuksen historia ja sen kehitykseen vaikuttaneet teoriat. Erilaiset psykoterapiaryhmät.
Lukukauden osaamistavoitteet: Opiskelija perehtyy psykoanalyyttisen hoidon asemaan suomalaisessa terveydenhuollossa. Opiskelija orientoituu ryhmäanalyysin maailmaan ja omaksuu ryhmäanalyyttisen työskentelyn keskeiset perusperiaatteet. Opiskelija tutustuu ryhmäanalyysin teorianmuodostuksen historiaan ja sen kehitykseen vaikuttaneisiin teorioihin. Opiskelija tuntee erilaiset psykoterapiaryhmät ja ymmärtää niiden erot jäsenvalinnassa ja ryhmänohjauksessa.
Suoritustapa: Seminaariopinnot toteutetaan kokonaan lähiopetuksena. Opetuksessa toteutetaan yhteisöllisen oppimisen periaatteita. Kaikki opiskelijat lukevat seminaariin liittyvät kirjalliset materiaalit. Kukin opiskelija alustaa vuorollaan koulutuspäivään liittyvän teoreettisen artikkelin. Sen jälkeen aihetta käsitellään yhdessä keskustellen ja referoiden. Dialogin avulla pyritään yhteisen ymmärryksen lisääntymiseen se antaa opiskelijalle mahdollisuuden integroida uutta aiemmin oppimaansa sekä selventää tai tarkentaa silloin kun tuntee ettei ymmärrä. Lukukauden alussa (elo- ja syyskuussa) sekä muulloinkin aiheesta riippuen kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet. Seminaarin lopussa on yhteinen reflektio. Lisäksi koulutuksen aikana katsotaan videoita sekä tehdään ryhmätöitä. Kesä- ja joululoma tauolla on kirjallisia tehtäviä. Opiskelijat tekevät oppimispäiväkirjaa.
Tutustuminen,opintoihin orientoituminen. Mitä psykoterapialla tarkoitetaan. Psykoterapia osana terveydenhuoltoa ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Psykoterapian tavoitteet, yhteiset ja erityiset tekijät. Erilaisia psykoterapianmuotoja.
Psykoanalyyttisten teorioiden sukupuu. Ryhmäanalyysin historia. Keskeiset psykoanalyyttiset käsitteet yhtäläisyydet ja erot ryhmäanalyysin kanssa. Ryhmäanalyysin/psykoterapian keskeisiä periaatteita.
Psykoterapeuttina/ryhmäanalyytikkona toimiminen. Ryhmäanalyysin/psykoterapian keskeisiä periaatteita
Ryhmäanalyysin perustajan S.H Foulkesin keskeisimpiä ajatuksia. Norbert Eliaksen vaikutus ryhmäanalyysiin. Sosiaalinen tiedostamaton.
Erilaiset ryhmät; pienryhmät, median ryhmät, suurryhmät, määräaikaiset ryhmät, täydentyvät ryhmät, lyhytkestoiset fokusoidut ryhmät, homogeeniset ryhmät, heterogeeniset ryhmät. Eri ikäisten ryhmät erityispiirteet.
Yksilöksi ryhmässä – ryhmän ja yksilön prosessit ja ryhmä hoitomuotona. Ryhmän ohjaajan asema ja tehtävät. Ryhmän ohjaamisen perustaidot.
Lukukauden osaamistavoite: Opiskelija ymmärtää psykoterapiaryhmän perustamiseen ja ryhmäprosessin kulkuun liittyviä peruskäsitteitä ja ilmiöitä. Opiskelija tuntee ryhmäpsykoterapian yksilö- ja ryhmäprosessin. Opiskelija omaksuu ryhmänohjaamisen perustaidot.
Suoritustapa: Seminaari, jossa toteutetaan workshop-tyyppistä työskentelyä ja johon kaikki osallistuvat. Lukukauden alussa kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet. Muissa jaksoissa yksi opiskelijoista alustaa ja referoi luetun kirjallisuuden pohjalta. Seminaarin lopussa yhteinen reflektio. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa.
Ryhmän kokoaminen. Ryhmän jäsenten valinta. Hoitosopimus. Kirjaaminen.
Ryhmän aloitus. Yksilön ja ryhmän prosessit.
Ryhmänohjaajan/ -terapeutin asema ja tehtävät.
Ryhmän ohjaaminen, erilaiset interventiot ja tulkintatyö.
Ryhmän ohjaaminen. Reverie. Ryhmäpsykoterapian haitat. Ryhmän lopetus.
Ryhmä ilmiönä - Ryhmäilmiöt: matriksi, peilaus,resonnssi, holding, koherenssi, containing, transferenssi, vastatransferenssi, vastustus, projektio, projektiivinen identifikaatio.
Yleinen osaamistavoite lukukaudelle: Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää keskeisiä ryhmäilmiöitä. Opiskelija osaa huomioida ja käyttää terapeuttisesti ko. ilmiöitä omassa työssään.
Suoritustapa: Seminaari, jossa toteutetaan workshop-tyyppistä työskentelyä ja johon kaikki osallistuvat. Lukukauden alussa kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet muissa jaksoissa yksi opiskelijoista alustaa ja referoi luetun kirjallisuuden pohjalta. Seminaarin lopussa yhteinen reflektio. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa.
Kolmiosainen matriksi. Resonasssi. Peilaus.
Holding. Koheesio. Koherenssi. Containing.
Transferenssi ja vastatransferenssi
Vastustus. Projektio. Projektiivinen identifikaatio.
Unet ja hiljaisuus ryhmäpsykoterapiassa
Haastavat tilanteet ryhmässä. Tuhoavat voimat, anti-group ilmiö.
Yleinen osaamistavoite lukukaudelle: Opiskelija tunnistaa ja ymmärtää haastavia tilanteita ryhmässä ja oppii ennakoimaan ryhmän tuhoavia voimia. Opiskelija tunnistaa oman roolinsa ja tietää, miten toimia ryhmän psykoterapeuttina näissä tilanteissa. Opiskelija oppii ohjaamaan ryhmää haastavien tilanteiden psykoterapeuttiseen käsittelyyn ja ymmärtämiseen.
Suoritustapa: Seminaari, jossa toteutetaan workshop-tyyppistä työskentelyä ja johon kaikki osallistuvat. Lukukauden alussa kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet muissa jaksoissa yksi opiskelijoista alustaa ja referoi luetun kirjallisuuden pohjalta. Seminaarin lopussa yhteinen reflektio. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa.
Vaikea potilas ja haastava ryhmä – onko niitä? terapeutille vaikeat tilanteet. Vetäytyvä ryhmän jäsen. Vaikea hiljaisuus ryhmässä. Syntipukki- ilmiö.
Psykoterapian ennenaikainen lopettaminen. Poissaolot. Myöhästymiset. Häpeä.
Vihamielisyys ja aggressio ryhmässä. Konfliktit. Acting-out ryhmässä.
Ryhmän tuhoavat voimat I-osa. Anti-group käsite. Anti-group kliinisenä ilmiönä. Ilmiön tuhoava ja luova potentiaali. Määrittäviä tekijöitä anti-group -ilmiössä: Regressio, selviytymisahdistus, epäonnistumiset kommunikaatiossa, projektiivinen identifikaatio, kateus, aggressio ja viha, kuoleman vietti
Ryhmän tuhoavat voimat II-osa. Tuhoavien voimien käsittely. Ohjaajan rooli tuhoavien voimien käsittelyssä. Muutos potentiaali.
Mielenterveyden häiriöiden synty ja diagnostiikka. Mielenterveyden häiriöiden ryhmäpsykoterapeuttinen hoito osana potilaan kokonaishoitoa.
Yleinen osaamistavoite lukukaudelle: Opiskelija ymmärtää erilaisten mielenterveydenhäiriöiden syntyyn vaikuttavia kehityspsykologisia ja muita tekijöitä. Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot mielenterveyden häiriöistä ja psykiatrisesta diagnostiikasta. Opiskelija tuntee erilaisten mielenterveyden häiriöiden erityispiirteet ja osaa huomioida ne ryhmänohjauksessa. Hän osaa arvioida ryhmäanalyyttisen hoidon soveltuvuutta asiakkaalle.
Suoritustapa: Seminaari, jossa toteutetaan workshop-tyyppistä työskentelyä ja johon kaikki osallistuvat. Lukukauden alussa kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet muissa jaksoissa yksi opiskelijoista alustaa ja referoi luetun kirjallisuuden pohjalta. Seminaarin lopussa yhteinen reflektio. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa
Kehittyvä sosiaalinen itse
Psykiatrinen diagnoosijärjestelmä. Psyykelääkitys. Masennus. Ahdistuneisuus.
Persoonallisuushäiriöt. Riippuvuushäiriöt.
Psykoosit. Traumat.
Ryhmäanalyyttinen lähestymistapa neuropsykiatristen ja muiden psyykkisten häiriöiden hoidossa.
Ryhmäilmiöt organisaatioissa. Ryhmäanalyyttinen työnohjaus. Psykoterapeutiksi kasvaminen, etiikka ja ammatillisuus sekä työn vaatima yhteistyö.
Yleinen osaamistavoite lukukaudelle: Opiskelija tunnistaa ryhmäilmiöitä organisaatiossa ja syventää teoreettista tietämystä ryhmäanalyyttisestä työnohjauksesta. Opiskelija ymmärtää omaan psykoterapeutin/ryhmäpsykoterapeutin ammattiin liittyvän vastuun ja etiikan. Opiskelija kykenee tarkastelemaan monipuolisesti omaa psykoterapeutiksi kasvamistaan ja ryhmäanalyytikon identiteettiään.
Suoritustapa: Seminaari, jossa toteutetaan workshop-tyyppistä työskentelyä ja johon kaikki osallistuvat. Lukukauden alussa kouluttaja alustaa teoriaosuuden keskeisimmät sisällöt ja käsitteet muissa jaksoissa yksi opiskelijoista alustaa ja referoi luetun kirjallisuuden pohjalta. Seminaarin lopussa yhteinen reflektio. Opiskelija tekee oppimispäiväkirjaa.
Ryhmäanalyysin soveltaminen organisaatioissa ja työyhteisöissä
Psykoterapeutti ja valta.
Psykoterapeutin jaksaminen ja ammatillinen kehittyminen. Psykoterapiayhteisöt ja kollegiaalisuus. Yhteistyö eri alojen toimijoiden kanssa.
Ryhmäanalyytikon/psykoterapeutin identiteetti
Opinnäytetöiden esitykset. Päätösjuhla.
Tuntimäärä ja laajuus
Työnohjauksen osaamistavoitteet ovat ensisijaisesti saada työnohjattava/koulutettava toimimaan psykoterapeuttina ammatillisesti ja eettisesti. Tämä on koulutuksessa aina prosessi, missä koulutuksen työnohjaaja ohjaa ja osoittaa ilmiöitä koulutettavan hoitoryhmissä ja koulutettavan omassa käyttäytymisessä ja tavassa ohjata ryhmiään. Työnohjaus on aina vahvasti kytketty koulutuksen teoriaosuuteen. Ajatuksena on, että koulutettava prosessin myötä oppii huomaamaan ja näkemään,mitä hänen ryhmissään tapahtuu ja täten auttaa ryhmää eteenpäin samalla, kun hän itsekin kasvaa psykoterapeuttina. Prosessin myötä koulutettava oppii kuuntelemaan, havaitsemaan ja näkemään ilmiöitä, jotka avaavat osallistujien ongelmat tässä ja nyt ryhmässä. Teoriaosaaminen on vahvana pohjana taustalla. Työnohjauksen alussa painottuu työnohjauksen opetuksellinen puoli, kun taas opintojen lopussa itseohjattuvuus ja itsenäisyys lisääntyvät. Samalla oma tyyli, omat vahvuudet ja kompastuskivet löytyvät. Tärkeä puoli koulutuksen työnohjauksessa on rehellisyys, luottamus, avoimuus ja mentaalisaatiokyvyn kasvattaminen
Kukin opiskelija ohjaa vähintään yhtä kaksi vuotta kestävää ryhmää siten (min 160 tuntia) ja yhtä lyhyempää ryhmää (20-40 tuntia) siten, että vaaditut 300 tuntia tulevat täyteen.
Opetuksen suoritettuaan koulutettavan pitää osata toimia ryhmäanalyytikkona ja ohjata psykoterapiaryhmiä itsenäisesti. Tämä tarkoittaa että hän pystyy valitsemaan potilaansa ryhmään ja hoitamaan heitä tässä ja nyt kunnioittavasti, eettisesti ja teoriaa hyväksikäyttäen. Koulutuksen jälkeen on koulutettavan oltava tietoinen omista kehittämiskohteistaan ja haasteistaan samalla tiedostaen, että psykoterapiatyö on jatkuvaa prosessia myös psykoterapeutin osalta. Psykoterapeutin velvollisuus koulutuksen jälkeen on ylläpitää teoreettista osaamistaan ja käydä jatkuvassa työnohjauksessa.
Koulutuspsykoterapian laajuus on yhteensä 160 tuntia (6 op). Lisäksi 24 tuntia toteutuu suurryhmissä (2 op). Opiskelijaryhmä muodostaa oman psykoterapiaryhmän. Mikäli ryhmän koko on yli 11 henkilöä, jaetaan ryhmä kahteen psykoterapiaryhmään. Osa koulutuspsykoterapiasta toteutetaan etäyhteyttä soveltaen.
Ennen koulutusta käytyä psykoterapiaa ei hyväksytä.
Koulutuksen ajan kulkee rinnalla tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava opinnäytetyön laatiminen, jossa tarkastellaan valittua teemaa ryhmäanalyyttisen viitekehyksen näkökulmasta. Kolmannesta lukukaudesta alkaen kerran lukukaudessa järjestetään koko ryhmälle yhteinen opinnäytetyön ohjaus. Lisäksi jokainen opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opinnäytetyön edetessä. Opinnäytetyön kokonaislaajuus on 10 op koostuen kirjallisesta tuotoksesta, henkilökohtaisesta ohjaamisesta, koko ryhmän ohjaamisesta ja opinnäytetyön esittämisestä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Työnohjauksissa käsitellyistä ryhmistä laaditaan terapiayhteenveto, kun ryhmä on päättynyt.
Koulutuksen aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirja on kunkin opiskelijan henkilökohtainen oppimisprosessin kuvaus, jonka tarkoitus on palvella opiskelijaa eikä sitä arvioida kouluttajien toimesta. Oppimispäiväkirjan sisältöä voidaan avata kerran lukukaudessa käytävissä kehityskeskusteluissa.
Koulutuksen päättyessä opiskelija reflektoi kirjallisesti omaa kehittymistään psykoterapeutiksi.
Opiskelijat toimivat kouluttajayhteisön ja Ryhmäanalyysiyhdistys ry:n järjestämissä seminaaritapahtumissa ryhmien ohjaajina ja saavat siitä palautteen kouluttajilta.