Koulutusohjelman laajuus: 65 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa syyskuussa 2026. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 20-28 opiskelijaa.
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan Helsingin yliopiston tiloissa.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopinnot: 12 000-14 860 euroa riippuen opiskelijamäärästä (20-28). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Koulutusohjelma rakentuu kognitiivis-behavioraaliseen (engl. cognitive-behavioral therapy) ja skeematerapian (schema-therapy) teorianmuodostukseen, jota täydennetään kognitiivis-analyyttisella psykoterapisuuntauksella (engl. cognitive-analytic therapy) sekä uusimmilla, ns. kolmannen aallon terapiasuuntauksilla. Näissä kaikissa korostuu potilaan ja psykoterapeutin aktiiviseen yhteistyösuhteeseen, ongelmien ja oireiden jäsentämiseen ja työskentelyn kohdentamiseen ja tapauskohtaisesti valittuihin työmenetelmiin rakentuva muutos potilaan tavassa rakentaa kuvaa itsestään ja suhteestaan ympäristöön. Teorioiden pohjalta johdetut menetelmät auttavat potilasta muuttamaan niitä kognitiivisia tiedonkäsittelyn prosesseja, joiden varassa hän tulkitsee, arvioi ja ohjaa omaa toimintaansa.
Kognitiiviset psykoterapiat (engl. cognitive therapy) ovat virallisen lääketieteen piiriin kuuluvia hoitomuotoja, joilla on kansainvälisesti vakiintunut asema psykoterapioiden joukossa. Kognitiiviset psykoterapiat ovat kehittyneet erityisesti akateemisen psykologiatieteen ja psykatria -oppiaineen piirissä tehdyn tieteellisen tutkimuksen ja pitkäaikaisen kliinisen kokemuksen pohjalta. Ne ovat hyödyntäneet uusimpia tutkimustuloksia mm. informaation prosessoinnin, oppimisen lainalaisuuksien ja käyttäytymisanalyysin, oman tunne-elämän ja toiminnan ohjauksen, tiedonkäsittelyn neurofysiologian ja aivotutkimuksen sekä kliinisen psykiatrian alueilta. Teoreettinen tieto kokoaa käsityksen psyykkisten häiriöiden kehittymisestä ja ilmentymisestä sekä hoidollisten interventioiden vaikutusmekanismeista.
Kognitiiviset psykoterapiat ovat potilaan ja terapeutin yhteistyösuhteeseen rakentuvia aktiivisia, kohdennettuja ja tavoitteellisia muutosprosesseja, joiden pohjana on yhteisesti jaettu ymmärrys oireita tai ongelmia ylläpitävistä tekijöistä ja niiden keskinäisistä vaikutussuhteista. Psykoterapeutti pyrkii aktiivisella, keskittyneellä ja potilaan kokemukseen eläytyvällä tavalla ymmärtämään kärsimyksen subjektiivista luonnetta ja potilaan tapaa rakentaa kuvaa itsestään ja toimintaympäristöstään. Terapia rakentuu havaintoaineiston keräämiselle ja ongelmallista toimintaa koskevien olettamusten empiiriselle testaamiselle, joka jatkuu myös terapiaistuntojen ulkopuolella tehtävien välitehtävien ja harjoitteiden avulla. Työskentelyssä suunnataan huomiota sekä ajattelumalleihin ja toimintaa ohjaaviin uskomuksiin että kärsimystä ylläpitäviin kognitiivisiin prosesseihin pyrkimyksenä vahvistaa potilaan kykyä löytää sellainen asema suhteessa sisäisiin ja ulkoisiin tapahtumiin, joka vahvistaa parempaa tunteiden ja toiminnan ohjausta. Kehittämällä mielen sisäistä tiedonkäsittelyä ja dialogia kognitiivinen terapia lisää taitoa sietää ja ymmärtää todellisuutta uudella tavalla ja motivoitua toimintatottumuksiksi vakiintuneiden toiminta- ja ajattelutapojen uudistamiseen omien elämänarvojen mukaisella tavalla.
Kognitiiviset terapiat ovat osoittautuneet turvallisiksi hoitovaihtoehdoiksi useimpien psyykkisten ja toiminnallisten sairauksien hoidossa, joko yhdistettyinä lääkehoitoon tai muihin hoitoihin, tai yksin käytettyinä. Niiden käyttöalue on laaja ulottuen akuuttien kriisien ja traumaattisten tilojen jälkihoidosta (Follette, Victoria M.,Pistorello, J. Finding Life beyond trauma. New Harbinger Publications 2007.) pitkittyneiden mielialahäiriöiden (Martell, Chr. et. al. Behavioral Activation for depression. A Clinician´s Guide. 2010. 204 s.), ahdistuneisuushäiriöiden (Wells, Adrian Cognitive Therapy of Anxiety Disorders. John Wiley & Sons. Chichester, 1997,Wells, Adrian Metacognitive therapy for Anxiety and Depression. John Wiley & Sons. Chichester, 2009) persoonallisuuden kehityshäiriöiden, riippuvuussairauksien (Mitcheson, L. Applied cognitive and behavioral approaches to the treatment of addiction, 2010), syömishäiriöiden (Zweig, R. et al. Treatment plans and interventions for bulimia ja binge-eating disorder,2011), somatisaatiohäiriöiden tai psykoottisten ja delusionääristen tilojen hoitoon (French, P. Psykoosin varhaisoireet: Tunnistaminen ja kognitiivinen terapia. Duodecim 2018.
Useissa maissa kognitiivinen psykoterapia kuuluu kroonisen kivun ja monen somaattisen sairauden kuntoutusvaiheen tai uusiutumisen ehkäisyn hoito-ohjelmaan (Dahl, J., Wilson, K.G., Luciano, C., Hayes, S. Acceptance and commitment therapy for cronic pain. Context Press 2005; Dahl, J., Lundgren, T. Living beyond your pain. New Harbinger Publications 2006.)
Kognitiivinen psykoterapia on ollut lisääntyvästi käytössä suomalaisessa terveydenhoidossa 1980- luvulta alkaen (Kähkönen, S, Karila, I., Holmberg, N. (toim.) Kognitiivinen psykoterapia. Duodecim 2022) Sen varhaisempia sovelluksia opetettiin ja sovellettiin Suomessa oppimisterapioiden nimellä jo 1970 -luvulla. Kognitiivinen terapia mainitaan näyttöön perustuvana hoitosuosituksena useiden psyykkisten häiriöiden käypä-hoito suosituksissa (www.kaupahoito.fi). Esimerkiksi mielialahäiriöiden hoidossa kognitiivisesta terapiasta on A-luokan näyttö (Wampold BE ym. J Affect Disord 2002;68:159-65; Klein JB, Jacobs RH, Reinecke MA. 2007;46:1403-13 Luty SE ym. Br J Psychiatry, 2007;190:496-502; Cuijpers P ym. Psychol Med 2010;40:211-23,2.)
Kognitiivinen terapia on laajasti tutkittu ja dokumentoitu terapiamuoto. Cuijpers, P., Miguel, C., Harrer, M., Plessen, C. Y., Ciharova, M., Ebert, D., & Karyotaki, E. (2023). Cognitive behavior therapy vs. control conditions, other psychotherapies, pharmacotherapies, and combined treatment for depression: A comprehensive meta-analysis including 409 trials with 52,702 patients. World Psychiatry, 22(1), 105–115. https://doi.org/10.1002/wps.21069.
Cristea, I. A., Kok, R. N., & Cuijpers, P. (2017). The evidence for cognitive behavioural therapy in any condition, population, or context: A meta-review of systematic reviews and panoramic meta-analysis. Psychological Medicine, 47(16), 2881–2892. https://doi.org/10.1017/S0033291717000772 .
Hofmann, S. G., Asnaani, A., Vonk, I. J., Sawyer, A. T., & Fang, A. (2012). The efficacy of cognitive behavioral therapy: A review of meta-analyses. Cognitive Therapy and Research, 36(5), 427–440. https://doi.org/10.1007/s10608-012-9476-1.
Carpenter, J. K., Andrews, L. A., Witcraft, S. M., Powers, M. B., Smits, J. A. J., & Hofmann, S. G. (2018). Cognitive behavioral therapy for anxiety and related disorders: A meta-analysis of randomized placebo-controlled trials. Depression and Anxiety, 35(6), 502–514. https://doi.org/10.1002/da.22728.
Kognitiivisen ja käyttäytymisterapian tuloksellisuudesta ja turvallisuudesta on tieteelliseen tutkimukseen ja dokumentaatioon perustuvaa näyttöä useimpien psykiatristen ja toiminnallisten häiriöiden ja sairauksien hoidossa. Hoitomuodosta on runsaasti dokumentaatiota ja julkaistuja tapaustutkimuksia että laajempiin aineistoihin perustuvaa laadullista että kvantitatiivista tutkimusta. Terapian tuloksellisuudesta on myös satunnaistettuihin ja sokkoutettuihin tutkimusasetelmiin pohjautuvaa näyttöä. Kognitiivisen terapian ja siihen liittyvän käyttäytymisanalyysin alalta ilmestyy kansainvälisiä tieteellisiä aikakausilehtiä.
Skeematerapian tuloksellisuudesta on tutkimusnäyttöä erityisesti epävakaan ja muun persoonallisuushäiriön hoidossa (Bamelis LL, Evers SM, Arntz A. Design of a multicentered randomized controlled trial on the clinical and cost effectiveness of schema therapy for personality disorders. BMC Public Health 2012:75)
Zhang, Y., Cui, H., Zhang, C., & Li, Y. (2023). The efficacy of schema therapy for personality disorders: A systematic review and meta-analysis. Journal of Affective Disorders, 320, 427-438. https://doi.org/10.1016/j.jad.2022.10.123
Farrell, J. M., Shaw, I. A., & Webber, M. A. (2009). A schema-focused approach to group psychotherapy for outpatients with borderline personality disorder: A randomized controlled trial. Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry, 40(2), 317-328. https://doi.org/10.1016/j.jbtep.2009.01.002
Hoffart, A., Øktedalen, T., & Langkaas, T. F. (2020). The effectiveness of schema therapy for patients with anxiety disorders, obsessive-compulsive disorder, and post-traumatic stress disorder: A systematic review and meta-analysis. Clinical Psychology & Psychotherapy, 27(5), 639-656. https://doi.org/10.1002/cpp.2452.
Käyttäytymisterapian puolella 1990 - luvulta alkaen kehittynyt dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on tutkitusti auttanut erityisesti moniongelmaisia, kiihtyneistä, impulsiivisista ja itsetuhoisista mielentiloista kärsiviä potilaita kehittämään parempaa tunteen ja toiminnan säätelyä.(Linehan, M.M. Cognitive-behavioral treatment of borderline personality disorder. Guilford Press. New York 1993.) Dialektista käyttäytymisterapiaa sovelletaan lisääntyvästi yhteisöpsykiatrian yksiköissä myös Suomessa ja se mainitaan epävakaan persoonallisuushäiriön käypä hoito- suosituksessa. Sen yksilö- ja ryhmäterapeuttisista sovelluksista on kahden vuosikymmenen aikana kerääntynyt runsaasti tutkimusnäyttöä voimakkaiden mielentilojen ja impulssitoimintojen hoidosta. Linehan, M. M. (2022). The state of the science: Dialectical behavior therapy. American Journal of Psychiatry, 179(3), 171–179. https://doi.org/10.1176/appi.ajp.2021.21060856
Kognitiivisen terapian kehitys on tämän vuosituhannen alussa ollut voimakkainta metakognitiivisen työskentelyn alueella, jossa potilasta autetaan saamaan erillisyyttä sisäisiin tapahtumiin ja edistämään omien elämänarvojen suuntaista muutosta kehittämällä joustavuutta hyväksynnän ja tietoisuustaidon harjoittelun strategioilla. Morina, N., Normann, N., & Morina, E. (2018). The efficacy of metacognitive therapy: A systematic review and meta-analysis. Frontiers in Psychology, 9, 871. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2018.02211. Hyväksymis- ja omistautumisterapia (engl. acceptancee and commitment -therapy, ACT, suom. HOT) on käyttäytymisanalyysin perinteisiin rakentuvan suhdekehysteorian perustalle rakennettu, empiirisesti validoitu terapiaote, joka rakentuu mielen joustavuutta kehittäville kuudelle ydinprosessille (Steven C. Hayes PhD, Victoria M. Follette PhD and Marsha M. Linehan PhD Mindfulness and Acceptance: Expanding the Cognitive-Behavioral Tradition, 2011; Andrew . Gloster a, Noemi Walder a, Michael E. Levin b, Michael P. Twohig b, Maria Karekla The empirical status of acceptance and commitment therapy: A review of meta-analyses, 2020.) HOT -työskentelystä on sekä aikasarjoihin perustuvaa tutkimusnäyttöä että satunnaistettuihin koeastelmiin perustuvaa dokumentaatiota. Amerikan psykologiyhdistys on antanut sille määreen "Modest Research Support" masennuksen hoitokeinona ja "Strong Research Support" kroonisen kivun, psykoottisten tilojen ja työperäisen stressin terapia. (JAMA Psychiatry, 77(3), 265–273. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2019.3986.)
Koulutuksen suoritettuaan opiskelija
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Opintojakso 1. Orientaatio psykoterapiaan, psykoterapeutin työhön, kognitiivis-integratiiviseen psykoterapiaan, psykoterapian aloitus- ja jäsennysjaksoon sekä psykoterapioiden yhteisiin tekijöihin. (1 op)
Opintojakso 2. Kognitiivinen terapiamalli, työskentelyn käynnistäminen, terapian diskursiiviset ja tarinalliset keinot, terapiatunnin rakenne ja eteneminen, muutoksen vaihemallin arvioiti ja motivoiva työskentelyote. (1 op).
Opintojakso 3. Alkuarviointi ja käsitteellistäminen kognitiivis-integratiivisessa psykoterapiassa. (1 op.)
Opintojakso 4. Terapiasuhde vaikuttavana elementtinä yksilöpsykoterapiassa (1 op)
Opintojakso 5. Psyykkisten häiriöiden taustatekijät ja transdiagnostinen hoitomalli (1 op.).
Opintojakso 6. Kognitiivis-analyyttinen jäsentämistapa ja lyhytterapeuttinen työote (0,5 op)
Opintojakso 7. Kognitiivis-analyyttinen jäsentämistapa ja lyhytterapeuttinen työote. Jakso 2 (0,5 op.)
Opintojakso 8. Kiintymysmallit ja elämänhistoriallisen tiedon käyttö psykoterapiassa. (1 op.)
Opintojakso 9. Skeematerapia ja pitkäaikaisten elämänongelmien psykoterapia (1 op.)
Opintojakso 10. Skeematerapian vaiheet ja erityismenetelmät (1 op.)
Opintojakso 11. Vaihtuvien ja rinnakkaisten mielentilojen kanssa työskentely skeematerapiassa. Jakso 1.( 0,5 op)
Opintojakso 12. Vaihtuvien ja rinnakkaisten mielentilojen kanssa työskentely skeematerapiassa. Jakso 2. (0,5 op)
Opintojakso 13. Tietoisuustaitopohjainen ja metakognitiivinen terapia (1 op.)
Opintojakso 14. Toistavan ajattelun ja murehtimisen psykoterapia (1 op)
Opintojakso 15. Omistautuminen ja arvopohjainen terapia. Jakso 1. (1 op)
Opintojakso 16. Omistautuminen ja arvopohjainen terapia. Jakso 2. (1 op.)
Opintojakso 17. Häpeän, syyllisyyden ja itsen mitätöinnin hoito myötätuntosuuntaisella kognitiivisella terapialla. (1 op.)
Opintojakso 18. Tunteiden kanssa työskentely (1 op.)
Opintojakso 19. Psykofyysinen näkökulma tunnesäätelyyn (1 op.)
Opintojakso 20. Ahdistuneisuushäiriöiden kognitiivis-behavioraalisen hoidon yleisperiaatteet. (1 op.)
Opintojakso 21. Sosiaalisten tilanteiden pelon hoito (1 op.)
Opintojakso 22. Pakko-oireisen häiriön käyttäytymisterapia (1 op.)
Opintojakso 23. Post-traumaattisen stressireaktion ja kompleksisen trauman hoidon periaatteet (1 op.)
Opintojakso 24. Depression kognitiivinen ja metakognitiivinen psykoterapia (1 op.)
Opintojakso 25. Kroonisen ja uusiutuvan masennuksen kognitiivinen terapia. (1 op.)
Opintojakso 26. Dialektinen käyttäytymisterapia tunne-elämältään epävakaisen persoonallisuushäiriön ja impulssikontrollin ongelmien hoidossa. Jakso 1. (1 op.)
Opintojakso 27. Dialektinen käyttäytymisterapia tunne-elämältään epävakaisen persoonallisuushäiriön ja impulssikontrollin ongelmien hoidossa. Jakso 2. (1 op. )
Opintojakso 28. Addiktioiden kognitiivinen terapia (1 op.)
Opintojakso 29. Mentalisaatioon perustuva työskentely psykoterapiassa. Jakso 1 (0,5 op.)
Opintojakso 30. Mentalisaatioon perustuva työskentely psykoterapiassa. Jakso 2 (0,5 op.)
Opintojakso 31. Narsistiset piirteet psykoterapiassa (1 Op)
Opintojakso 32. Deluusioiden ja psykoottisten tilojen psykoterapeuttinen hoito (1 op.)
Opintojakso 33. Syömishäiriöiden integratiivinen psykoterapia (1 op.)
Opintojakso 34. Kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt (1 op.)
Opintojakso 35. Yhteistyösuhteen rakentaminen ja katkostyöskentely. Jakso 2. (1 op.)
Opintojakso 36. Yhteistyösuhteen rakentaminen ja katkostyöskentely. Jakso 2. (1 op)
Opintojakso 37-38. Koulutuksen kokoaminen ja opinnäytetöiden esittely. (1 op.)
Koulutusohjelmasta toteutetaan etäopetuksesta 20% ja lähiopetuksena 80%.
Työnohjaus toteutetaan ryhmätyönohjauksena 4 osallistujan ryhmissä.
Työnohjauksen osaamistavoitteet
opiskelija
Koulutuksen aikana toteutetaan ja dokumentoidaan vähintään 6 psykoterapiaprosessia, joista kaksi tulee olla vähintään 40 terapiatunnin laajuisia ja 4 vähintään 15 terapiatunnin laajuisia. Potilastyö tulee tehdä vähintään 18 vuotta täyttäneiden potilaiden kanssa.
Omaa psykoterapeuttikoulutuksen aikaista koulutuspsykoterapiaa vaaditaan vähintään 80 tuntia, josta 40 tuntia toteutuu yksilömuotoisena koulutuspsykoterapiana ja 40 tuntia ryhmämuotoisesti 5 osallistujan ryhmissä.
Aikaisemmin suoritetuista psykoterapioista hyväksytään enintään 10 vuotta aikaisemmin päättyneet psykoterapiat, joiden viitekehyksenä on kognitiivinen, kognitiivinen käyttäytymisterapia tai kognitiivis-analyyttinen psykoterapia. Psykoterapiaa toteuttavan psykoterapeutin tulee olla kouluttajapsykoterapeutti tai vaativan erityistason psykoterapeutti kognitiivisen, kognitiivisen käyttäytymisterapian tai kognitiivis-analyyttisen psykoterapian alalta.
Tieteellisen kirjoittamisen periaattein toteutettu kirjallinen tutkielma opiskeltavaa terapiamuotoa sivuavasta aiheesta. Ohjausta 4 henkilön ryhmissä 5 tuntia. Opinnäytetyön arvioi ohjaaja ja yliopiston vastuuhenkilö.
Opinnäytetyön osaamistavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelija
Tiedollisen ja teoreettisen osaamisen näyttö tapahtuu jokaiseen opintojaksoon sisältyvän esseen tai verkkotentin muodossa. Verkkotentin tai esseen arvioi vastuukouluttaja ja siitä saa arvosanan hyväksytty/hylätty. Hylätyn arvosanan uusimisesta tulee neuvotella vastuukouluttajan kanssa.
Kliinisten taitojen näyttö tapahtuu keräämällä dokumentaatiota omasta psykoterapiatyöstä.
Psykoterapiaprosessin sekä käytännön kliinisten taitojen riittävän omaksumisen varmentamiseksi koulutusjakson aikana edellytetään tehtävän kliinistä potilastyötä vähintään 300 tuntia. Jakson aikana opiskelijat toteuttavat vähintään 6 (kuuden) potilaan psykoterapian sekä laativat jokaisesta riittävän yksityiskohtaisen raportoinnin kouluttajille ja työnohjaajina toimiville hoidon ja osaamisen laadun varmistamiseksi. Koulutusterapioista vähintään kahden tulee olla minimissään 40 käyntikerran mittainen ja neljän vähintään 10-20 käyntikerran mittainen.
Koulutuksen päättyessä suoritetaan näyttökoe. Näyttökoe sisältää kahdeksan koulutuspotilaan työnohjatusta terapiaprosessista laaditut dokumentit sekä kirjallisen opinnäytetyön, jotka arvioi vastuukouluttaja.