oulutusohjelman laajuus: 69 opintopistettä
Alkaminen ja kesto: Koulutusohjelma alkaa elokuussa 2026. Koulutusohjelma kestää 3,5 vuotta (7 lukukautta).
Ryhmäkoko: Koulutusohjelmaan otetaan 18-24 opiskelijaa.
Opetustilat: Lähiopetus toteutetaan pääasiassa Helsingin yliopiston keskustakampuksen tiloissa.
Koulutuksen teoria- ja menetelmäopintojen hinta on 13 270-14 980 euroa riippuen opiskelijamäärästä (18-24). Koulutusmaksu jakautuu seitsemälle lukukaudelle.
Muut maksut, jotka maksetaan suoraan palveluntarjoajalle
Kognitiivisen psykoterapian teoreettinen perusta ja koulutusohjelmassa opetettavat psykoterapiamenetelmät: Kognitiivinen psykoterapia sisältää useita teoreettisia malleja ja niihin pohjautuvia kliinisiä sovelluksia. Kaikkien mallien perustana on yhteinen kognitiiviseen psykoterapiaan perustuva käsitteistö ja tietyt kaikille kognitiivisille hoitomalleille yhteiset työskentelytavat (Kähkönen ym., 2020; Karila & Koivisto, 2024).
Kognitiivisen psykoterapian teoria pohjautuu tietoon ihmisen mielensisäisestä tiedonkäsittelystä ja sen prosesseista. Kognitiivisen psykoterapian kehittymisen alkuvaiheissa 1950–1970-luvuilla huomion kohteena olivat kognitioiden sisällöt, esimerkiksi masennukseen liittyvät kielteiset automaattiset ajatukset ja niiden perustan muodostavat laajemmat uskomukset itsestä, muista ja maailmasta (kognitiivinen triadi; A. Beck, 1979, J. Beck, 2020). Sittemmin kognitiivisen psykoterapian kehitys ja tutkimus ovat suuntautuneet yhä enemmän sisällöistä prosesseihin. Tällöin mielenkiinnon kohteena on se, kuinka ihminen käsittelee sisäistä ja ulkoista informaatiota ja luo sen pohjalta suhdetta itseensä ja maailmaan. Tarkastelun kohteena on myös se, miten nämä prosessit vaikuttavat ihmisen toimintaan, psyykkiseen hyvinvointiin ja psyykkisten häiriöiden kehittymiseen. Kognitiivisen psykoterapian alkuvaiheessa huomio ja interventiot kohdentuivat ajattelun ja oppimisen alueelle. Modernissa kognitiivisessa psykoterapiassa ja mielensisäisiä tiedonkäsittelyprosesseja ja tiedonkäsittelyn rakenteita koskevan laajentuneen tietämyksen seurauksena kognitiiviset, emotionaaliset, fysiologiset ja sosiaaliset prosessit mielletään toisiinsa tiiviisti vaikuttaviksi. Nämä kaikki ovat tulleet osaksi terapiatyöskentelyä. Kokemuksen moniulotteisia aspekteja tutkitaan terapiassa yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä painopisteen muutos näkyy myös asiakkaan ongelmien ja tilanteen käsitteellistämisessä ja hoitomenetelmissä.
Kognitiivinen psykoterapia kehittyi rinnakkain jo aiemmin 1900-luvun alussa kehittymään lähteneen käyttäytymisterapian teorian ja -terapiamallien kanssa. Tieto ihmisen käyttäytymisestä ja oppimisen prosesseista ohjaa käyttäytymisterapeuttista työskentelyä. Kognitiivinen ja käyttäytymisterapeuttinen työskentely ovat nykyisin olennainen osa kognitiivista psykoterapiaa. Kansainvälisesti käytetäänkin nimitystä kognitiivis-behavioraalinen terapia (Kähkönen ym., 2020; Karila & Koivisto, 2024).
Kognitiivisen psykoterapian suuntaukset ovat kehittyneet viimeisinä aikoina muodostaen selkeitä transdiagnostisia ja integratiivisia hoitomalleja sekä muita tutkimuksissa vaikuttaviksi havaittuja työskentelytapoja. Tällaisia ovat mm. skeematerapia, tunnesuuntautunut psykoterapia, MBCT (mindfulness-based cognitive therapy) toistuvan masennuksen hoitoon, CBASP (cognitive behavioral analysis system of psychotherapy) pitkäaikaisen masennuksen hoitoon (Kähkönen ym., 2020; Karila & Koivisto, 2024).
Koulutuksen suoritettuaan opiskelija osaa:
Kaikille Helsingin yliopiston psykoterapeuttiopiskelijoille yhteiset teoria- ja menetelmäopinnot koostuvat kolmesta opintojaksosta.
Kuhunkin opintojaksoon sisältyy kaksi seminaaripäivää sekä itsenäisiä tehtäviä. Opintojaksot järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvuodessa. Suoritusajankohdan voi itse valita, mutta vahva suositus on, että Mielenterveyden häiriöt suoritetaan heti opintojen alussa, Psykoterapiatutkimuksen menetelmät ennen opinnäytetyön aloittamista ja Integroiva tapausseminaari opintojen lopulla.
Ensimmäinen vaihe koostuu seitsemästä kaksipäiväisestä (15 h) seminaarista sekä niihin liittyvästä kirjallisuudesta, kirjallisuuden verkko-opinnoista (3 kpl, a 2 h) ja ennakkotehtävistä.
Seminaari 1: aloitusseminaari.
Opintoihin orientoituminen ja koulutuksen prosessinomaisuuden ymmärtäminen, kognitiivisen psykoterapian sateenvarjo eli eri lähestymistavat ja kognitiivisen psykoterapian suhteutuminen muihin terapiasuuntauksiin. Peruskäsitteet.
Seminaari 2: kognitiivisen psykoterapian perustaidot. Käsitteellistäminen ja kognitiivisen psykoterapian perusmenetelmät masennuksen hoidon kontekstissa.
Seminaari 3: Kognitiivisen psykoterapian perustaidot: terapiasuhde ja terapeuttinen vuorovaikutus.
Kirjallisuuden verkkoseminaari 1: terapiasuhde
Seminaari 4: Kognitiivisen psykoterapian perustaidot: käsitteellistäminen ja kognitiivisen psykoterapian perusmenetelmät erilaisten ahdistuneisuushäiriöiden kontekstissa.
Kirjallisuuden verkkoseminaari 2: ahdistuneisuushäiriöt.
Seminaari 5: kognitiivisen psykoterapian perustaidot: altistus, kontekstina etenkin OCD.
Seminaari 6: Kognitiivisen psykoterapian perustaidot: tunnekeskeinen työskentely (EFT 1)
Kirjallisuuden verkkoseminaari 3: Tunnekeskeinen työskentely.
7: Kognitiivisen psykoterapian perustaidot: mielikuvatyöskentely, mindfulness sekä hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) perusteet.
Toinen vaihe koostuu kymmenestä kaksipäiväisestä (15 h) seminaarista sekä niihin liittyvästä kirjallisuudesta ja ennakkotehtävistä, yhdestä yksipäiväisestä seminaarista (8 h) sekä siihen liittyvästä kirjallisuudesta ja ennakkotehtävistä, kirjallisuuden verkko-opinnoista (2 kertaa, a 3 h) ja niihin liittyvistä ennakkotehtävistä.
Seminaari 8: tunnekeskeinen työskentely 2 (EFT 2). Ongelmallisen ihmissuhteen työstäminen, tunteiden estäminen ja tunnekeskeinen terapia kompleksisten traumojen hoidossa.
Seminaari 9: skeematerapia 1: kontekstina etenkin persoonallisuushäiriöt.
Seminaari 10: skeematerapia 2: kontekstina persoonallisuushäiriöt ja addiktiot
Kirjallisuuden verkkoseminaari 4: Skeematerapia.
Seminaari 11: CBASP kroonisen masennuksen hoidossa.
Seminaari 12:
a) syömishäiriöiden hoito kognitiivisessa psykoterapiassa (sisältäen tunnekeskeisen näkökulman hoitoon)
b) kognitiivisen menetelmät vakavan mielenterveyshäiriön hoidossa: psykoosien hoito
Seminaari 13: dialektinen käyttäytymisterapia (DKT)
Seminaari 14: opinnäytetöiden aloitusseminaari.
Seminaari 15: Skeematerapia 3, kontekstina persoonallisuushäiriöt ja muut vakavat mielenterveyden häiriöt
Seminaari 16: kognitiiviset menetelmät traumatisoitumisen ja dissosiaation hoidossa.
Seminaari 17: kansainvälinen seminaari.
Kirjallisuuden verkkoseminaari 5: Valinnainen lisäkirjallisuus (aiheina addiktioiden hoito, keholliset menetelmät- tai pariterapeuttinen työskentely osana yksilöpsykoterapiaa).
Seminaari 18: kognitiivisen psykoterapian erityisteemoja
a) seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden monimuotoisuuden kohtaaminen psykoterapiassa.
b) neuropsykiatriset häiriöt kognitiivisessa psykoterapiassa
Opintojen kolmas vaihe koostuu kahdesta kaksipäiväisestä (15 h) seminaarista sekä yliopiston yhteisestä integroivasta seminaarista. yht. 2op.
Seminaari 19: opinnäytetöiden esittely
Seminaari 20: päätösseminaari: psykoterapeutin ammatti-identiteetti, ammattikäytäntö ja ammatillinen kasvu.
Kliiniset seminaarit toteutetaan lähiopetuksena. Ainoastaan ylivoimaisen esteen sattuessa (esim. valtakunnallinen liikennelakko, pandemia tms. syy) kliininen seminaari voidaan poikkeuksellisesti järjestää etäopetuksena. Kirjallisuuden pienryhmäseminaarit ja opinnäytetöiden aloitusseminaari (8 h) toteutetaan verkko-opetuksena.
Työnohjaus toteutuu ryhmätyönohjauksena neljän opiskelijan ryhmissä. Työnohjaukset järjestetään 4-5 tuntia kerrallaan, noin 4 kertaa lukukaudessa.
Ryhmätyönohjaus toteutuu pääsääntöisesti lähitapaamisina, mutta sairastapauksissa ja muista erityisistä syistä johtuen ryhmä voi sopia myös etätapaamisesta työnohjaajan kanssa. Lähitapaamisia on oltava kuitenkin yli puolet molempien työnohjausjaksojen tapaamisista. Koulutusryhmäpsykoterapian on toteuduttava lähitapaamisina.
Työnohjauksen osaamistavoitteet
Opiskelija oppii soveltamaan kognitiivisen psykoterapian teoriaa ja työtapoja yksittäisten potilaiden psykoterapiaprosessien itsenäiseen läpiviemiseen. Hän oppii käsitteellistämään potilaan ongelmat kognitiivisen mallin mukaisesti sekä osaa soveltaa myös kolmannen aallon lähestymistapoja asiakkaan tilanteen käsitteellistämisessä ja hoidossa laaja-alaisesti. Opiskelija osaa valita sopivat lähestymistavat ja interventiot kunkin potilaan tilanteeseen sopivasti ja ymmärtää, mitkä lähestymistavat ovat tarpeenmukaisia ja tehokkaita eriasteisissa häiriöissä. Opiskelija harjaantuu arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutusta terapian ilmiöihin ja tuloksiin
Työnohjauksen aikana opiskelijoiden tulee tehdä vähintään 300 tuntia ohjattua potilastyötä, sisältäen vähintään 4 aikarajoitteista koulutusterapiaa (alle vuoden, alle 40 tapaamiskertaa) ja vähintään 2 pitkää koulutusterapiaa (yli vuoden, yli 40 tapaamiskertaa), kahden työnohjaajan ohjaamana. Potilaiden tulee olla aikuisia tai vähintään yli 16-vuotiaita.
Ryhmämuotoinen koulutuspsykoterapia (40 h) toteutetaan 5 tai 4 hengen ryhmissä joko 3+2 päivän, 2+3 päivän tai 2+2+1 päivän jaksoina. Näiden jaksojen välissä on joidenkin viikkojen tai kuukausien välityöskentelyjakso.
Opiskelija valitsee itse koulutuspsykoterapeuttinsa. Koulutuspsykoterapeutin tulee olla kognitiivisen, kognitiivis-integratiivisen tai kognitiivisen käyttäytymisterapian kouluttaja-/vetterapeutti. Tämän koulutuksen vastuukouluttajat eivät voi toimia opiskelijoidensa koulutuspsykoterapeutteina. Koulutuspsykoterapiaksi ei hyväksytä ennen koulutuksen alkamista päättyneitä psykoterapiaprosesseja. Meneillään oleva psykoterapia sopii koulutuspsykoterapiaksi, mikäli terapeutti on em. koulutusvaatimusten mukainen. Ennen koulutuksen alkamista alkaneesta psykoterapiasta voidaan koulutuspsykoterapiaksi hyväksilukea maksimissaan 10 käyntikertaa, mikäli sama terapiaprosessi jatkuu koulutuksen alettua ja jatkuu koulutuspsykoterapiana.
Kognitiivisen psykoterapian erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos ja sen arviointi.
Osaamistavoitteet: opiskelija
Sisältö: Kirjallisesti raportoitu opinnäytetyö, jossa noudatetaan tieteellisen kirjoittamisen mallia ja jonka sisältö pohjautuu tutkimukseen.
Opetusmuoto: Opinnäytetyöseminaarit, opinnäytetyön ohjaus ja raportointi.
Opinnäytetyön ohjaus tapahtuu kuuden hengen pienryhmissä. Ryhmien kokoontumisaikataulu sovitaan opinnäytetöiden aloitusseminaarin jälkeen. Ryhmäohjauksen lisäksi kullakin opiskelijalla on yksilöohjausta oman opinnäytetyönohjaajan kanssa neljä tuntia.
Edistymisen seuraaminen ja osoittaminen näytöllä (ns. jatkuva näyttö).
Seminaarityöskentelyyn osallistuminen, ennakkotehtävien suorittaminen, simulaatio-ja muihin pienryhmäharjoitteisiin osallistuminen. Verkko-opintojen tehtävien suorittaminen. Opinnäytetyön ohjaajan ja yliopiston tarkastajan hyväksymä opinnäytetyö.
Hyväksytyt koulutusterapioiden yhteenvedot sekä työnohjauksessa kirjallinen ja suullinen raportointi ja työskentelyyn osallistuminen, opiskelijan terapiaistuntonauhoitteiden pohjalta tapahtuva psykoterapeuttisen taidon arviointi (jatkuva arviointi).
Opiskelijan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma HOPS, jota arvioidaan koulutuksen puolivälissä ja viimeisen lukukauden aikana. Oman koulutuspsykoterapian merkityksen kirjallinen reflektointi. Itsereflektio omasta kehitysprosessistaan psykoterapeutiksi.