Ekonometrian opintosuunta vastaa rakenteeltaan ja sisällöltään parhaissa ulkomaisissa yliopistoissa tarjottavia kvantitatiivisen taloustieteen kandiohjelmia. Kotimaisten kauppakorkeakoulujen ohjelmista se poikkeaa erityisesti siinä, että tilastotieteen ja matematiikan osuus pakollisista opinnoista on suurempi. Lisäksi tavoitteena on antaa valmiudet vaativiin taloustieteen maisteri- ja tohtoriopintoihin.
Taloustieteen kandiohjelmaan verrattuna ekonometrian opintosuunta sisältää vaativamman matematiikan perusopintokokonaisuuden ja laajemmat tilastotieteen opinnot. Opintojen rungon muodostaa taloustieteen teorian ja ekonometristen menetelmien opintokokonaisuus, jossa perehdyt keskeiseen mikro- ja makrotalousteoriaan sekä ekonometrisiin perusmenetelmiin. Opintosuunta sisältää laajan tilastotieteen opintokokonaisuuden, joka antaa monipuoliset valmiudet analysoida taloudellisia havaintoaineistoja ja valmentaa vaativiin ekonometrian opintoihin.
– Ekonometriassa – kuten oikeastaan kaikessa matematiikassa – tehdään pohdiskelevaa ja syvällistä ongelmanratkaisua. Periksiantamaton mieli on tärkeä työkalu opiskelijalle. Nämä opinnot vaativat intoa perehtyä pitkäjänteiseen työskentelyyn. Taidot kehittyvät opintojen edetessä, ja opiskelijat huomaavat pystyvänsä ratkomaan monimutkaisia ongelmia, ekonometrian opettaja Leena Kalliovirta kertoo.
Matematiikan opintosuunnan opiskelijana tutustut laajasti eri sovellusaloilla tarvittaviin matematiikan aloihin sekä matematiikkaan tieteenä.
Opintojen aikana harjaannutaan matemaattiseen päättelyyn ja matemaattisten tulosten esittämiseen. Sovelluksissa käytettyjen menetelmien kehittämiseen ja haastavampien sovellusongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kandiopintoja syvempää matemaattista osaamista. Matematiikan maisteriopinnoissa syvennetään asiantuntijatehtävissä vaadittavaa matemaattista osaamista ja tutustutaan matematiikan tutkimukseen.
– Läheskään kaikissa opintosuuntauksissa ei päästä työskentelemään tuntemattomien mysteerien kanssa Sherlock-tyyliin, matematiikkaa opettava Mika Koskenoja toteaa matematiikan opintosuunnasta.
Tietojenkäsittelyteorian opintosuunnassa hankitaan hyvä yleiskuva nykyaikaisen tietotekniikan monipuolisiin sovelluksiin sekä niiden takana oleviin teknisiin ratkaisuihin ja tieteelliseen tutkimukseen.
Tietojenkäsittelyteorian opintosuunnassa ohjelmointia tehdään alan parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja kursseilla sovelletaan vaativia algoritmisia ongelmanratkaisutekniikoita. Tietojenkäsittelyteorian opintosuunta korostaa etenkin tietojenkäsittelyn perustana olevia matemaattisia teorioita ja periaatteita, kun taas vastaavasti ohjelmistotuotannolla on hieman kevyempi rooli kuin tietojenkäsittelytieteen koulutusohjelmassa.
– Näissä opinnoissa ei käy aika pitkäksi, tietojenkäsittelyteorian opettaja Antti Laaksonen toteaa.
Tilastotieteen opintosuunnassa opitaan, että lähes kaikissa tieteissä on taustalla tilastollista ajattelua ja päättelyä. Tilastollista mallinnusta tarvitaan esimerkiksi lääketieteen, osakemarkkinoiden, evoluution, yhteiskunnallisten kysymysten ja ilmastonmuutoksen ymmärtämisessä ja tutkimisessa.
Tilastollinen päättely on käänteistä todennäköisyyslaskennalle ja deduktiiviselle matemaattiselle päättelylle: numeerisen aineiston perusteella rakennetaan, induktiivista päättelyä käyttäen, tarkasteltavia ilmiöitä kuvaava todennäköisyysmalli. Tilastotieteen ydin on dataan liittyvän satunnaisuuden ja epävarmuuden kvantitatiivisessa mittaamisessa sekä johtopäätösten tekemisessä reaalimaailmaa koskevista tuntemattomista ja suoran havainnoinnin tavoittamattomissa olevista kysymyksistä. Tilastotieteen opinnoissa on todennäköisyyslaskentaan juurtuvan matemaattisen ytimen ja teoreettisen sisällön lisäksi data-analyysillä huomattava rooli.
– Tilastotieteellä on yhteyksiä lähes kaikkiin ympäröiviin tieteenaloihin ja yhteiskuntaan – tässä pääsee leikkimään vähän kaikkien takapihoille, tilastotieteen yliopistonlehtori Petteri Piiroinen kuvaa.