PostDoc-foorumin tavoitteena on kehittää kaupunkiteemaista tutkimusta, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä yliopistojen ja kaupunkien välillä. Tutkijatohtorit ovat joko työsuhteessa Helsingin yliopistoon tai Aalto yliopistoon, mutta heidän tutkimusteemansa poikkileikkaavat kaupunkien strategioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungit haarukoivat tutkimuksen teemoja ja aiheita, kun taas Helsingin yliopisto tai Aalto yliopisto vastaavat niihin sopivimpien tutkijatohtorien rekrytoimisesta. Tutkijatohtorit työskentevät omien tiedekuntiensa lisäksi osana poikkitieteellistä PostDoc-foorumia.
Nykyinen sopimuskausi on viisivuotinen aikavälillä 2018-2023 ja se kattaa yhteensä kahdeksan tutkijatohtorin rahoituksen. Yhteiskehittämisohjelma lähtee liikkeelle yhteisellä tilaisuudella, jossa tutkijatohtorit ja kaupunkien edustajat keskustelevat tutkimuksen aiheista. Tutkimuksen edetessä tutkijatohtorit pitävät tuloksistaan esitelmiä ja samalla esittelevät tieteenalansa muuta ajankohtaista tutkimusta. Kaupungit puolestaan tarjoavat tutkijatohtoreille aineistoja, tapauksia ja kontakteja sekä esittelevät ajankohtaisia kaupunkipoliittisia ja –tutkimuksellisia aiheita. Nykyisellä sopimuskaudella olevia tutkijatohtoreita ovat Seona Candy, Lasse Tarkiainen, Isabel Ramos Lobato, Nilay Kilinc, Yu-Shan Tseng, Anna Zhelnina, Cristina Bratu ja Marco Lovati.
Seona Candyn tutkimus keskittyy kestävään ruuantuotantoon ja urbaanien systeemien analyysiin sekä poikkitieteelliseen tulevaisuustutkimukseen. Seona Candy käyttää tutkimuksessaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, erityisesti skenaariotyöskentelyssä ja mallinnuksessa.
Nykyisessä tutkimusprojektissaan Candy on keskittynyt pääkaupunkiseudun reuna-alueiden kestävän maankäytön kysymyksiin erityisesti ruuan tuotannon, hiilineutraaliuden ja urbaanin resilienssin näkökulmista. Seona Candy on Suomessa ollessaan työskennellyt tiiviisti yhteistyössä erityisesti Vantaan kaupungin kaupunkirakenne ja ympäristö -palvelualueen kanssa.
Lasse Tarkiainen tarkastelee tutkimuksessaan terveyseroja asuinalueiden välillä sekä asuinalueen sosioekonomisten piirteiden yhteyttä asukkaiden terveyteen ja muihin ominaisuuksiin. Syy-seuraus suhteiden todentaminen ns. aluevaikutusten tutkimisessa on tunnetusti hankalaa, mutta tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia kausaalivaikutuksia suomalaisten väestötasoisten rekisteriaineistojen sekä kvasi-kokeellisten tutkimusasetelmien avulla.
Isabel Ramos Lobato on tutkinut osallisuuden ja syrjäytymisen prosesseja sosiaalisissa toimintaympäristöissä, erityisesti koulutuksen ja asumisen näkökulmista sekä sosiaalis-spatiaalisen ja koulutuksellisen segregaation välistä vuorovaikutusta tarkastelemalla vanhempien peruskouluvalintoja koulupiirialueiden poistamisen jälkeen Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Hän analysoi kouluvalintakäytäntöjen eroja ja niiden taustalla olevia arvojärjestelmiä eri koulutustaustaisten vanhempien välillä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien lastenhoitoon liittyvien verkostojen roolia peruskoulun valintastrategioita jäsennellessä sekä niistä viestimisessä.
Ramos Lobaton tutkimus keskittyy Suomessa keskittyy niin ikään Helsingin alueen koulusegregaatioon.
Anna Zhelninan tutkimuskohteita ovat muun muassa kaupunkilaisten osallistuminen ja mekanismit, joita kaupunkien poliittiset toimijat hyödyntävät edistääkseen visioitaan kaupunkien tulevaisuudesta. Tutkimuskautensa aikana hän aikoo keskittyä tarkastelemaan ja kehittämään tutkimusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon kaupunkipoliittisten suhteiden monimutkaisuuden sekä erityisesti tunteiden ja mikrovaikutusten merkityksen, joka usein jää perinteisen kaupunkitutkimuksen ulkopuolelle. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluu myös se, miten kaupunkidynamiikassa huomioidaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita, ruohonjuuritason toimijoita, järjestöjä, liike-elämän toimijoita sekä vallankäyttäjiä.
Yu-Shan Tseng tutkii algoritmien vaikutusta osallistumisdemokratiaan, päätöksentekoon ja arjen käytäntöihin. Tutkimuksen fokuksena on miten koneoppiminen tai algoritmit vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja toimintaan sekä millaisia laajempia poliittisia vaikutuksia niillä on kansalaisuuden ja kaupunkipolitiikan uusien muotojen luomisessa. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimaan tapauksia, joissa käytetään avoimen lähdekoodin algoritmeja, joiden väitetään olevan vaihtoehto voittoon perustuvalle, valtavirran digitaaliselle tekniikalle.
Kaupunkiyhteistyöhankkeessa Tseng tutkii Helsingin kaupungin Omastadi – osallistavan budjetoinnin alustaa sekä muita digitaalisen osallistumisen tapoja. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka algoritmit ja digitaaliset tekniikat uudelleen määrittelevät demokraattisia käytäntöjä, kaupunkitilaa ja politiikkaa.