PostDoc-foorumin tavoitteena on kehittää kaupunkiteemaista tutkimusta, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä yliopistojen ja kaupunkien välillä. Tutkijatohtorit ovat joko työsuhteessa Helsingin yliopistoon tai Aalto yliopistoon, mutta heidän tutkimusteemansa poikkileikkaavat kaupunkien strategioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupungit haarukoivat tutkimuksen teemoja ja aiheita, kun taas Helsingin yliopisto tai Aalto yliopisto vastaavat niihin sopivimpien tutkijatohtorien rekrytoimisesta. Tutkijatohtorit työskentevät omien tiedekuntiensa lisäksi osana poikkitieteellistä PostDoc-foorumia.
Nykyisten tutkijatohtoreiden sopimuskaudet ulottuvat 2025 saakka. Yhteiskehittämisohjelma lähtee liikkeelle yhteisellä tilaisuudella, jossa tutkijatohtorit ja kaupunkien edustajat keskustelevat tutkimuksen aiheista. Tutkimuksen edetessä tutkijatohtorit pitävät tuloksistaan esitelmiä ja samalla esittelevät tieteenalansa muuta ajankohtaista tutkimusta. Kaupungit puolestaan tarjoavat tutkijatohtoreille aineistoja, tapauksia ja kontakteja sekä esittelevät ajankohtaisia kaupunkipoliittisia ja –tutkimuksellisia aiheita.
Tämän hetkisiä kaupunkiakatemian tutkijatohtoreita ovat Pirjo Ovaskainen, Klavdiia Bochenina, Silviya Korpilo, Basile Finand, Haoxuan Sa ja Elif Erdoğan Öztekin. Lue lisää heistä alla!
Elif Erdoğan Öztekin on tutkijatohtori, joka työskentelee Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella. Elifin tausta on arkkitehtuurissa ja muotoilussa, ja hänen asiantuntemuksensa on erityisesti kestävään kehitykseen tähtäävän suunnittelun alalla.
Nykyisessä tutkimushankkeessaan Elif keskittyy osallistavan kaupunkisuunnittelun ja kestävyysmurroksen siirtymävaiheen käytäntöihin. Hän hyödyntää poikkitieteellistä tutkimusotetta ja toimintatutkimusmenetelmiä sekä kokeellista lähestymistapaa pyrkiessään kehittämään työmenetelmiä kaupunkeja varten. Samalla hän tekee tiivistä yhteistyötä kaupunkien, kaupunkitoimijoiden ja paikallisyhteisöjen kanssa tiedon ja toiminnan yhteistuotannossa.
Niharika Singh on koulutukseltaan tietotekniikan insinööri, ja hänellä on laaja kokemus älykkäiden vihreiden viestintäverkkojen rakentamisesta verkkoalgoritmien ja koneoppimisen avulla. Hän on erikoistunut tekoälyn alaan ja keskittyy erityisesti vahvistusoppimiseen.
Niharika työskentelee post doc -tutkijana Kaupunkitutkimusinstituutti Urbariassa ja tietojenkäsittelytieteiden laitoksella. Hän työskentelee CousCOUS-hankkeessa, joka vastaa ilmanlaadun haasteisiin auttamalla kaupunkeja suunnittelemaan ilmastoterveellisiä kaupunkialueita ottaen huomioon niin tulevaisuuden liikennevirrat kuin väestörakenteetkin. Hankkeessa yhdistyvät tekoälyn, ilmakehätieteiden ja yhteiskuntatieteiden alat.
Basile Finand on evoluutioekologian tutkijatohtori, joka on kiinnostunut siitä, miten lajit sopeutuvat nykyisiin ympäristömuutoksiin. Hän soveltaa integroivaa lähestymistapaa, jossa hän käyttää erilaisia välineitä, kuten mallintamista, kokeita ja kenttätyötä eri mittakaavoissa tutkimuskysymyksiinsä vastaamiseksi.
Basile Finand liittyi kaupunkitutkimusinstituutti Urbariaan ja kaupunkiekosysteemiryhmään (Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) vuonna 2023 jatkaakseen elinympäristöjen pirstoutumisen tutkimista keskittyen erityisesti sen historiaan. Tavoitteena on ymmärtää, miten maiseman aiempi konfiguraatio vaikuttaa nykyisten kovakuoriaisyhteisöjen koostumukseen ja elämänhistorian piirteisiin Helsingin kaupunkimetsissä.
Haoxuan Sa on työskennellyt Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian tutkijatohtorina tammikuusta 2023 lähtien ”Migration & housing” teeman parissa. Sa on suorittanut tohtorintutkintonsa Helsingin yliopistossa keväällä 2022.
Tutkimuskautensa aikana Sa keskittyy maahanmuuttajien ja kaupunkiasumisen monimuotoisuuden kysymyksiin pääkaupunkiseudulla Covid-19 pandemian alusta alkaen. Hän käyttää niin kvantitatiivisia kuin kvalitatiivisia menetelmiä analysoidessaan eri maahanmuuttajaryhmien asumisen kokemuksia, asumispäätöksiä ja asumispolkuja pääkaupunkiseudulla.
Yu-Shan Tseng tutkii algoritmien vaikutusta osallistumisdemokratiaan, päätöksentekoon ja arjen käytäntöihin. Tutkimuksen fokuksena on miten koneoppiminen tai algoritmit vaikuttavat ihmisten tunteisiin ja toimintaan sekä millaisia laajempia poliittisia vaikutuksia niillä on kansalaisuuden ja kaupunkipolitiikan uusien muotojen luomisessa. Hän on erityisen kiinnostunut tutkimaan tapauksia, joissa käytetään avoimen lähdekoodin algoritmeja, joiden väitetään olevan vaihtoehto voittoon perustuvalle, valtavirran digitaaliselle tekniikalle.
Kaupunkiyhteistyöhankkeessa Tseng tutkii Helsingin kaupungin Omastadi – osallistavan budjetoinnin alustaa sekä muita digitaalisen osallistumisen tapoja. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, kuinka algoritmit ja digitaaliset tekniikat uudelleen määrittelevät demokraattisia käytäntöjä, kaupunkitilaa ja politiikkaa.
Anna Zhelnina on suorittanut tohtorin tutkinnon City University of New Yorkissa pääaineenaan sosiologia. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa kaupunkilaisten osallistuminen ja mekanismit, joita kaupunkien poliittiset toimijat hyödyntävät edistääkseen visioitaan kaupunkien tulevaisuudesta.
Tutkimuskautensa aikana hän on keskittynyt tarkastelemaan ja kehittämään tutkimusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon kaupunkipoliittisten suhteiden monimutkaisuuden sekä erityisesti tunteiden ja mikrovaikutusten merkityksen, joka usein jää perinteisen kaupunkitutkimuksen ulkopuolelle. Hänen tutkimusintresseihinsä kuuluu myös se, miten kaupunkidynamiikassa huomioidaan tasapuolisesti kaikkia toimijoita, ruohonjuuritason toimijoita, järjestöjä, liike-elämän toimijoita sekä vallankäyttäjiä.
Nilay Kılınçillä on monitieteellinen tausta, jossa yhdistyvät yhteiskuntatieteet, maantiede ja sosiaaliantropologia. Hän on väitellyt Surreyn yliopistosta Iso-Britanniasta Immigration and Mobility Studies -koulutusohjelmasta. Hänen väitöskirjansa aiheena oli Saksasta Turkkiin paluumuuttavat siirtolaiset ja paluumuuttajien mahdollisuudet rakentaa parempaa elämää ja identiteettiään kotimaassaan.
Nilay Kılınç on työskennellyt Urbarian tutkijatohtorina syyskuusta 2020 lähtien “Urban Inequality” -tutkimusteemassa. Hänen tutkimuksensa keskittyy turkkilaisten korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien sosiaalisiin ja ammatillisiin verkostoihin kolmessa pohjoismaisessa pääkaupungissa Helsingissä, Tukholmassa ja Kööpenhaminassa. Hänen tarkoituksenaan on tutkia, miten näiden kolmen kaupungin tarjoamat diasporatilat eroavat toisistaan ja millaisia erilaisia mahdollisuuksia nämä tilat tarjoavat korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille.
Isabel Ramos Lobato on tutkinut osallisuuden ja syrjäytymisen prosesseja sosiaalisissa toimintaympäristöissä, erityisesti koulutuksen ja asumisen näkökulmista sekä sosiaalis-spatiaalisen ja koulutuksellisen segregaation välistä vuorovaikutusta tarkastelemalla vanhempien peruskouluvalintoja koulupiirialueiden poistamisen jälkeen Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Hän analysoi kouluvalintakäytäntöjen eroja ja niiden taustalla olevia arvojärjestelmiä eri koulutustaustaisten vanhempien välillä. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös vanhempien lastenhoitoon liittyvien verkostojen roolia peruskoulun valintastrategioita jäsennellessä sekä niistä viestimisessä.
Ramos Lobaton tutkimus Suomessa keskittyi niin ikään Helsingin alueen koulusegregaatioon. Isabel tutki alueellisen eriytymisen suhdetta koulujen eriytymiseen sekä myönteisen erityiskohtelun määrärahan käyttöä Helsingin peruskouluissa.
Seona Candyn tutkimus keskittyy kestävään ruuantuotantoon ja urbaanien systeemien analyysiin sekä poikkitieteelliseen tulevaisuustutkimukseen. Seona Candy käyttää tutkimuksessaan kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä, erityisesti skenaariotyöskentelyssä ja mallinnuksessa.
Kaupunkitutkimusinstituutin tutkimusprojektissaan Candy keskittyi pääkaupunkiseudun reuna-alueiden kestävän maankäytön kysymyksiin erityisesti ruuan tuotannon, hiilineutraaliuden ja urbaanin resilienssin näkökulmista. Seona Candy on Suomessa ollessaan työskennellyt tiiviisti yhteistyössä erityisesti Vantaan kaupungin kaupunkirakenne ja ympäristö -palvelualueen kanssa.
Tarkiainen on väitellyt vuonna 2016 Helsingin yliopistosta sosiologian ja väestötieteen alalta. Hänen tutkimusaiheensa liittyvät terveyden ja kuolleisuuden sosiaalisiin ja alueellisiin määrittäjiin sekä terveyserojen muutoksiin ajassa.
Lasse Tarkiainen tarkasteli kaupunkitutkimusinstituutin tutkimuksessaan terveyseroja asuinalueiden välillä sekä asuinalueen sosioekonomisten piirteiden yhteyttä asukkaiden terveyteen ja muihin ominaisuuksiin. Syy-seuraus suhteiden todentaminen ns. aluevaikutusten tutkimisessa on tunnetusti hankalaa, mutta tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa mahdollisia kausaalivaikutuksia suomalaisten väestötasoisten rekisteriaineistojen sekä kvasi-kokeellisten tutkimusasetelmien avulla.
Cristina Bratu teki vuosina 2019-2022 tutkimusta asuntorakentamisen vaikutuksista muuttoketjuihin ja asuntokannan sääntelyn poistamisen vakutuksista asuntomarkkinoihin. Yhteistyötahoina olivat erityisesti Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien asumisen yksiköt.
Cristina on ollut kiinnostunut lisäksi siitä, miten maahanmuutto vaikuttaa työ- ja asuntomarkkinoihin ja tutki näitä kysymyksiä empiirisesti sekä kantaväestön että maahanmuuttajien näkökulmista.