Dosentiksi

Dosentin arvo voidaan myöntää henkilölle, jolla on riittävät tutkimustaidot, hyvä opetustaito ja jatko-opiskelijoiden ohjauksen edellyttämä kokemus kansainvälisestä toiminnasta.

Kriteerit ovat

• Tohtorin tutkinto
• Perusteelliset tiedot dosentuurin alalta. Hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja niin, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset vastaavat tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään toista hyvää väitöskirjaa. Sekä monografiat että tutkimusartikkelit huomioidaan.
• Vertaisarvioiduilla julkaisuilla ja muulla tavoin osoitettu kyky itsenäiseen tutkimustyöhön väitöskirjatutkimuksen jälkeen. Hakija valitsee tuotannostaan arvioitavaksi enintään kymmenen julkaisua. Mikäli niihin sisältyy yhteisjulkaisuja, hakijan tulee liittää mukaan selvitys itsenäisen työn osuudesta julkaisuissa.
• Aktiivinen osallistuminen alan kansainväliseen toimintaan. Tyypillisesti tämä tarkoittaa kansainvälistä julkaisutoimintaa ellei alan luonne perustellusti edellytä vain kotimaisilla kielillä julkaisemista.
• Hyvä opetustaito

Dosentilta vaaditaan hyvä opetustaito. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentin arvoa hakevan opetustaidon kokonaisuutena. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden sekä opetusnäytteen arviointiin. Dosentin arvon hakijan on annettava julkinen opetusnäyte.

Dosentin on hallittava se kieli, suomi tai ruotsi, jolla hän antaa opetusta. Lisäksi häneltä edellytetään suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa (Yliopistoasetus 770/2009). Ulkomaalaiselle tai ei syntyperäiselle Suomen kansalaiselle voidaan myöntää erivapaus suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta (Yliopiston johtosääntö 52 §).

Dosentin arvon alasta ja hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) tulee neuvotella oppiaineen professorin kanssa.

Kanslerin ohjeistuksen mukaisesti dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeiden on hyvä noudattaa vakiintuneita oppiainerajoja.

Hakijan pätevyyttä arvosteltaessa kiinnitetään päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen. Täten on tärkeää, että hakijan julkaisuluettelo on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti.

Hakemuksen käsittelee aluksi kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimustoimikunta. Jos toimikunta puoltaa hakemusta, asia esitellään tiedekuntaneuvostossa.

Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta tulisi täydentää. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, dosenttihakemus raukeaa.

Tiedekuntaneuvosto päättää asiantuntijoista, minkä jälkeen hakuasiakirjat ja julkaisut toimitetaan asiantuntijoille.

Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentiksi hakevan opetustaidon kahden puoltavan asiantuntijalausunnon jälkeen. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden ja julkisen opetusnäytteen arviointiin. Saatuaan asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja lausunnon hakijan hyvästä opetustaidosta tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.

Dosentin arvon hakeminen

Dosentin arvoa haetaan yliopiston rekrytointijärjestelmässä ”Hae arvoa” linkin kautta. Helsingin yliopistoon työsuhteessa olevat hakijat kirjautuvat SapHR portaaliin Flammassa

Huomaa!

Kirjautumisen jälkeen hae oikea hakuilmoitus järjestelmästä viitekoodilla HY10189 (yliopiston sisäiset hakijat) tai HY10191 (ulkoiset hakijat). Ilman oikeaa viitekoodia hakemus ei kohdistu oikeaan prosessiin. Hakemuksen voi jättää järjestelmään vain hakuaikana.

• Hae arvoa (yliopiston sisäisen hakijat)
• Hae arvoa (ulkoiset hakijat)

Lisätietoja

• Lisätietoja dosentin arvon hakemukseen liittyvistä asioista voi kysyä Pirjo Lehtiniemeltä (pirjo.lehtiniemi@helsinki.fi).

Hakemuksen liitteet (toimitetaan eRekry-/SapHR-järjestelmän kautta):

1. Ansioluettelo. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan ansioluettelomalli. (Ansioluettelossa tulee olla merkintä ruotsinkielen/ suomenkielen taidosta. Mikäli sitä ei ole, tulee toimittaa kopio kielitodistuksesta.)
2. Vapaamuotoinen, korkeintaan 1–2 liuskan pituinen arviointi haettavan dosentuurin tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta siinä.
3. Julkaisuluettelo, joka on laadittu noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokittelua. Julkaisuluetteloa laadittaessa on tärkeää, että erityisesti kansainväliset julkaisut, artikkeliväitöskirjan artikkelit ja monografiaväitöskirjan aineistoon perustuvat julkaisut tuodaan selkeästi esille.  Julkaisut tulee numeroida. OKM:n julkaisutyyppiluokittelu. 
4. Julkaisut (julkaisuluettelon numerointia noudattaen). Toimitettavien julkaisujen (5–10 julkaisua) tulee olla dosentuurin alan kannalta keskeisiä ja niiden on osoitettava hakijan: tutkimuksen korkeatasoisuutta ja laajuutta (vastaa laajuudeltaan vähintään kahta väitöskirjaa, sekä monografiat että tutkimusartikkelit huomioidaan); tuotannon laaja-alaisuutta, erityisesti suhteessa dosentin nimikkeen alaan; kykyä luoda väitöskirjan jälkeen uutta tieteellistä tietoa ja kehittymistä itsenäisenä tutkijana.