Dosentiksi

Dosentin arvo voidaan myöntää henkilölle, jolla on riittävät tutkimustaidot, hyvä opetustaito ja jatko-opiskelijoiden ohjauksen edellyttämä kokemus kansainvälisestä toiminnasta.

Kri­tee­rit ovat

• Tohtorin tutkinto
• Perusteelliset tiedot dosentuurin alalta. Julkaisujen osalta tämä tarkoittaa, että hakijalla on oltava hyväksytyn väitöskirjan lisäksi muita julkaisuja niin, että kyseiseen dosentuurin alaan kuuluvat tutkimukset vastaavat tieteelliseltä merkitykseltään ja määrältään toista hyvää väitöskirjaa. Sekä monografiat että tutkimusartikkelit huomioidaan. Esimerkiksi artikkeleina ja kirjan lukuina tämä tarkoittaa tyypillisesti 4–8 väitöskirjasta erillistä julkaistua/ julkaistavaksi hyväksyttyä vertaisarvioitua artikkelia riippuen tieteellisen tuotannon merkityksestä omalla tieteenalalla sekä omasta roolista artikkelin tuottamisessa. Myös monografioissa keskeistä on teoksen merkittävyys tieteenalan kentällä sekä oma rooli siinä, mikäli kirjoittajia on useampia. Julkaisujen tulee laajentaa tai syventää hakijan väitöskirjan tutkimusalaa tai hakijan tieteellistä tutkimustoimintaa. Tyypillisesti edellytetään kansainvälistä julkaisutoimintaa, ellei alan luonne perustellusti edellytä erityisesti kotimaisilla kielillä julkaisemista.
• Julkaisujen tulee olla vertaisarvioituja ja dosentuurin alan kannalta keskeisiä. Lisäksi julkaisujen ja muun tuotannon on osoitettava hakijan tutkimuksen korkeatasoisuutta ja laajuutta, sekä kykyä itsenäiseen tutkimustyöhön. Useamman henkilön kirjoittamissa julkaisuissa tulee yksilöidä hakijan oma osuus mahdollisimman selvästi. Tämä tehdään tutkimuseettisen neuvottelukunnan suositusten mukaisesti (ks. Tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopiminen, 2018). Hakijan tulisi olla näissä julkaisuissa joko ensimmäisenä kirjoittajana tai muussa merkittävässä asemassa.
• Julkaisujen lisäksi hakijan tulee antaa näyttöä itsenäisen tutkijanuran luomisesta kuten omaan tutkimukseen saadusta rahoituksesta tai hankkeiden johtamisesta, osallistumisesta opinnäytetöiden ohjaukseen, sekä aktiivisesta osallistumisesta alansa kansainväliseen toimintaan.
• Hakijan tulee liittää hakemukseensa kuvaus siitä, miksi hän hakee dosentin arvoa kasvatustieteellisestä tiedekunnasta, miten oma toiminta nivoutuu tiedekunnan tutkimusaloihin ja miten hakija suunnittelee osallistuvansa tiedekunnan toimintaan lähivuosina (esim. seuraavan viiden vuoden kuluessa).

Dosentilta vaaditaan hyvä opetustaito. Tämä tarkoittaa mm. tutkimustiedon soveltamista omassa opetuksessa, oman opetuksen kehittämistä, ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentin arvoa hakevan opetustaidon kokonaisuutena. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden sekä opetusnäytteen arviointiin. Dosentin arvon hakijan on annettava julkinen opetusnäyte.

• Opetustaidon arviointi (matriisi, pdf)

Dosentin on hallittava se kieli, suomi tai ruotsi, jolla hän antaa opetusta. Lisäksi häneltä edellytetään suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa (Yliopistoasetus 770/2009). Ulkomaalaiselle tai ei syntyperäiselle Suomen kansalaiselle voidaan myöntää erivapaus suomen ja ruotsin kielen taidon hallitsemisesta (Yliopiston johtosääntö 52 §).

Dosentin arvon alasta ja hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) tulee neuvotella oppiaineen professorin kanssa.

Kanslerin ohjeistuksen mukaisesti dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeiden on hyvä noudattaa tiedekunnan vakiintuneita tieteenaloja.

Alla on lista kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vakiintuneista dosentin aloista. Mikäli hakija ja hakemusta puoltava tieteenalan professori esittää listasta poikkeavaa alaa, hakemukseen liitetään (tieteenalan professorin täyttämälle e-lomakkeelle) perustelut, miksi ala on tieteenalalle ja tiedekunnalle merkityksellinen.

• Aikuiskasvatus
• Ainedidaktiikka
• Erityispedagogiikka
• Kasvatusfilosofia
• Kasvatushistoria
• Kasvatuspsykologia
• Kasvatussosiologia
• Kasvatustiede
• Kasvatustieteelliset tutkimusmenetelmät
• Kotitaloustiede
• Koulupedagogiikka
• Käsityötiede
• Oppimisympäristöt ja ‐teknologia
• Varhaiskasvatus
• Yliopistopedagogiikka

Hakijan pätevyyttä arvosteltaessa kiinnitetään päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen. Täten on tärkeää, että hakijan julkaisuluettelo on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti.

Hakemuksen käsittelee aluksi kasvatustieteellisen tiedekunnan dosenttitoimikunta. Jos toimikunta puoltaa hakemusta, asia esitellään tiedekuntaneuvostossa.

Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta tulisi täydentää. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, dosenttihakemus raukeaa.

Tiedekuntaneuvosto päättää asiantuntijoista, minkä jälkeen hakuasiakirjat ja julkaisut toimitetaan asiantuntijoille.

Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentiksi hakevan opetustaidon kahden puoltavan asiantuntijalausunnon jälkeen. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden ja julkisen opetusnäytteen arviointiin. Saatuaan asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja lausunnon hakijan hyvästä opetustaidosta tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.

Dosentin arvoa voi hakea yliopiston rekrytointijärjestelmässä kaksi kertaa vuodessa. Hakuajat ovat 1.–31.3. ja 1.–30.9. Hakemuksen voi jättää ainoastaan hakuajan aikana. 

Ulkoiset hakijat hakevat kirjautumalla rekrytointijärjestelmään Hae-linkin kautta luomalla aluksi tilin.

Hakijat, joilla on helsinki.fi -käyttäjätunnukset ja voimassa oleva työsopimus, apurahatutkijan sopimus, vierailevan tutkijan tai vierailevan professorin sopimus Helsingin yliopistossa hakevat Työntekijän kirjautuminen -linkin kautta.

Helsingin yliopiston johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto voi harkita dosentin arvon esittämistä sen perusteella, katsooko se arvon myöntämisen tiedekunnan tai tieteenalan toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiseksi.

Tiedekunnan dosenttitoimikunta voi oppiaineen kannasta riippumatta olla puoltamatta tiedekuntaneuvostolle hakemuksen hyväksymistä, mikäli se katsoo, että hakemus ei ole johtosäännön 52 §:n mukaisesti tarkoituksenmukainen. Lopullisen päätöksen hakemuksen hyväksymisestä tekee tiedekuntaneuvosto.

Dosentin arvoa hakevan on syytä olla hyvissä ajoin liikkeellä, sillä hakuprosessit ovat pitkiä – hakemuksen jättämisestä dosentin arvon myöntämiseen kuluu yleensä noin vuosi.

Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentin arvon alasta (nimikkeestä) tulee ensin neuvotella alan professorin kanssa. 

Dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeet ovat oppiaineiden mukaisia. Lista kasvatustieteellisessä tiedekunnassa vakiintuneista dosentin aloista löytyy kohdasta Dosentin arvon hakeminen. 

Vapaamuotoinen hakemus osoitetaan kasvatustieteelliselle tiedekunnalle. Hakemuksesta tulee käydä ilmi dosentin arvon ala (nimike suomeksi ja englanniksi) ja hakijan osoite- ja muut yhteystiedot (kotiosoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero, henkilötunnus), hakemusta puoltavan professorin nimi sekä perustelut hakemukselle (miksi haet kyseistä dosentin arvoa Helsingin yliopistosta). Lisäksi tarvitaan tiedot väitöskirjasta: väitöskirjan otsikko; onko kyseessä monografia vai artikkeliväitöskirja (väitöskirjan otsikko ja artikkeliväitöskirjan osajulkaisut); ohjaajat (ohjaaja ei voi toimia asiantuntijana).

Hakemuksen liitteinä tulee olla

1. Englanninkielinen ansioluettelo. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkijan ansioluettelomalli (Ansioluettelossa tulee olla merkintä ruotsin kielen/ suomen kielen taidosta. Mikäli sitä ei ole, tulee toimittaa kopio kielitodistuksesta.)
2. Vapaamuotoinen, korkeintaan 1–2 liuskan pituinen arviointi haettavan dosentuurin tieteellisestä tutkimusalasta ja omasta panoksesta siinä.
3. Englanninkielinen julkaisuluettelo, joka on laadittu noudattaen opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisutyyppiluokittelua (esim. A1, A2, jne.). Julkaisuluetteloa laadittaessa on tärkeää, että erityisesti kansainväliset julkaisut, artikkeliväitöskirjan artikkelit ja monografiaväitöskirjan aineistoon perustuvat julkaisut tuodaan selkeästi esille. Julkaisut tulee numeroida. OKM:n julkaisutyyppiluokittelu.
4. Muualla kuin Helsingin yliopistossa tohtorintutkinnon suorittaneilta kopio tutkintotodistuksesta.
5. Ulkomaalaiselta hakijalta kopio passin nimiösivusta.
6. Selvitys opetusansioista e-lomakkeella.  
7. Julkaisut (julkaisuluettelon numerointia noudattaen). Toimitettavien julkaisujen (5–10 julkaisua) tulee olla dosentuurin alan kannalta keskeisiä ja niiden on osoitettava hakijan: tutkimuksen korkeatasoisuutta ja laajuutta (vastaa laajuudeltaan vähintään kahta väitöskirjaa, sekä monografiat että tutkimusartikkelit huomioidaan); tuotannon laaja-alaisuutta, erityisesti suhteessa dosentin nimikkeen alaan; kykyä luoda väitöskirjan jälkeen uutta tieteellistä tietoa ja kehittymistä itsenäisenä tutkijana. Useamman henkilön kirjoittamissa tutkimusartikkeleissa tulee yksilöidä hakijan oma osuus mahdollisimman selvästi.

Lisäksi tieteenalan professori toimittaa oman puoltonsa ja ehdotetut asiantuntijat e-lomakkeella.

Li­sä­tie­to­ja

Lisätietoja dosentin arvon hakemukseen liittyvistä asioista voi kysyä HR-lähipalveluista hr-kasvatustieteellinen@helsinki.fi.