Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentuurin alasta tulee neuvotella oppiaineen professorin kanssa.
Kanslerin ohjeistuksen mukaisesti dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeiden on hyvä noudattaa vakiintuneita oppiainerajoja.
Hakijan pätevyyttä arvosteltaessa kiinnitetään päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen. Täten on tärkeää, että hakijan julkaisuluettelo on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti.
Hakemuksen käsittelee aluksi kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimustoimikunta. Jos toimikunta puoltaa hakemusta, asia esitellään tiedekuntaneuvostossa.
Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta tulisi täydentää. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, dosenttihakemus raukeaa.
Tiedekuntaneuvosto päättää asiantuntijoista, minkä jälkeen hakuasiakirjat ja julkaisut toimitetaan asiantuntijoille.
Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentiksi hakevan opetustaidon kahden puoltavan asiantuntijalausunnon jälkeen. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden ja julkisen opetusnäytteen arviointiin. Saatuaan asiantuntijoiden puoltavat lausunnot ja lausunnon hakijan hyvästä opetustaidosta tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.