Dosentin arvoa koskevan hakemuksen vireille panemisesta (mm. julkaisujen riittävyydestä) ja dosentuurin alasta tulee neuvotella oppiaineen professorin kanssa.
Kanslerin ohjeistuksen mukaisesti dosenttinimikkeet eivät saa olla liian suppeita, eikä erityisesti-sanan avulla muodostettuja alan täsmennyksiä tule käyttää. Useimmissa tapauksissa nimikkeiden on hyvä noudattaa vakiintuneita oppiainerajoja.
Hakijan pätevyyttä arvosteltaessa kiinnitetään päähuomio tieteellisen julkaisutoiminnan laatuun ja laajuuteen. Täten on tärkeää, että hakijan julkaisuluettelo on laadittu annettujen ohjeiden mukaisesti.
Hakemuksen käsittelee aluksi kasvatustieteellisen tiedekunnan dosenttitoimikunta. Jos toimikunta puoltaa hakemusta, asia esitellään tiedekuntaneuvostossa.
Toimikunta voi olla myös puoltamatta hakemusta. Tästä päätöksestä ja sen perusteluista lähetetään tieto dosentuurin hakijalle. Toimikunta antaa samalla ohjeen, kuinka hakemusta tulisi täydentää. Hakija voi halutessaan ilmoittaa, että asia tulee esitellä puuttuvasta puollosta huolimatta, jolloin esittelijä tuo asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Jos hakija ei tätä halua, asia raukeaa siihen asti, kunnes hakija tuo täydennetyn hakemuksen dosenttitoimikunnan käsiteltäväksi.
Tiedekuntaneuvosto päättää asiantuntijoista, minkä jälkeen tiedekunnan kanslia toimittaa hakuasiakirjat ja julkaisut asiantuntijoille.
Tiedekunnan opetustaitotoimikunta arvioi dosentiksi hakevan opetustaidon kokonaisuutena. Arviointi perustuu hakuasiakirjoissa dokumentoitujen opetuksellisten ansioiden sekä opetusnäytteen arviointiin. Dosentuurin hakijan on pääsääntöisesti annettava julkinen opetusnäyte, ellei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana.
Saatuaan asiantuntijoiden lausunnot ja lausunnon hakijan opetustaidosta tiedekuntaneuvosto esittää kanslerille dosentin arvon myöntämistä.