Menneet tapahtumat
Täältä löydät tietoa menneistä tapahtumista ja linkit niiden tallenteisiin.
Menneet New Research Culture -luennot

Suomenkielinen teksti tähän.

Tapahtuma on englanninkielinen.

Mirko Schäfer on apulaisprofessori Utrechtin yliopistossa Governing the Digital Society -tutkimusosastolla. Hän on yksi Utrecht Data School -tutkimuslaitoksen perustajista, sekä toimii laitoksessa projektinjohtajana. Schäferin tutkimus keskittyy (media) teknologian sosiaalipoliittiseen vaikutukseen. Yhdessä Utrecht Data School:n ja Datafield Society -tutkimusalustan kanssa hän tutkii datakäytäntöjen ja algoritmien vaikutusta julkiseen johtoon, julkiseen mediaan ja julkiseen tilaan.

Englanninkielinen keynote-luento järjestetään aiheella:

In­side Da­ta­fic­a­tion and Al­go­rith­mi­sa­tion: In­vest­ig­at­ing and Sha­ping our Di­gi­tal Socie­ty

Utrecht Data School, tutkimus- ja opetusalusta Utrechtin yliopissa, tutkii datafikaation ja algoritmisaation vaikutuksia kansalaisuuden ja demokratian muutokseen. Luento esittelee laitoksen erityistä metodologiaa sosiaalisesti sitoutuneen tutkimuksen toteuttamiseen, sekä löydöksiä datakäytäntöjen vaikutuksista valtion organisaatioihin ja kansalaisiin. Schäfer argumentoi tieteidenvälisen ja käytännöllisen, sekä yhteiskunnallisesti aktiivisen humanistisen tutkimuksen tärkeydestä tehokkaalle tiedonsiirrolle ja sosiaaliselle vaikuttavuudelle.

Schäferin keynote-puheenvuoron jälkeen aiheeseen pureudutaan syvemmin keskustelussa, jonka kommentaattorina toimii professori Kaarina Nikunen.

Kaarina Nikunen on median ja viestinnän tutkimuksen professori Tampereen yliopistossa. Nikusen tutkimus tarkastelee laajasti ottaen sitä, miten media luo ymmärrystä maailmasta. Hänen tutkimuksensa keskeinen kysymys on, kuinka media muovaa tapoja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja toimintaan; miten media rakentaa solidaarisuutta ja yhteiskunnallista vastuuta globaalissa kontekstissa. Tällä hetkellä Nikunen keskittyy tutkimuksessaan datan ja eriarvoisuuden kysymyksiin kahdessa tutkimusprojektissa: Fair Data ja IDA (Intimacy in Data Driven Culture). Hän käsittelee näitä kysymyksiä myös teoksessaan Media Solidarities: Emotions Power and Justice in the Digital Age (Sage, 2019).

Vuoden viimeinen New Research Culture -luennoitsija on Jan-Werner Müller. Hän on yhteiskuntatieteiden professori Princetonin yliopistossa Yhdysvalloissa. Müller käsittelee pohjaten uuteen kirjaansa, Democracy Rules, miten demokraattisia instituutioita tulisi vahvistaa ja uudistaa tulevaisuudessa.

Müllerin avauspuheenvuoron jälkeen aiheeseen pureudutaan syvällisemmin paneelikeskustelussa. Panelisteja ovat Juhana Aunesluoma ja Johanna Rainio-Niemi.

Juhana Aunesluoma on poliittisen historian professori Helsingin yliopistossa. Hän on vuosina 2010–2020 toiminut Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtajana. Tutkimustyössään hän on käsitellyt muun muassa pienten valtioiden roolia kylmän sodan kansainvälisessä järjestelmässä, taloussuhteita ja kauppadiplomatiaa 1900-luvulla sekä Euroopan integraatiota toisen maailmansodan jälkeen.

Johanna Rainio-Niemi on poliittisen historian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja vieraileva vanhempi tutkija Södertörnin yliopistossa. Hän on erikoistunut moderneihin demokratioihin ja pieniin hyvinvointivaltioihin. Häntä kiinnostaa erityisesti valtion ja yhteiskunnan suhde vertailevasta historiallisesta ja rajat ylittävästä näkökulmasta.

Tapahtuma järjestettiin englanniksi.

Valitettavasti tapahtumasta ei ole tallennetta teknisen vian vuoksi.

Seuraava New Research Culture -esitelmöitsijä on Zizi Papacharissi. Hän on viestinnän ja politiikan tutkimuksen professori, viestintäosaston johtaja ja yliopistotutkija Ilinois'n yliopistossa Yhdysvalloissa. Papacharissi käsittelee pohjaten uuteen kirjaansa, After Democracy: Imagining Our Political Future, miten demokraattiset hallinnot voisivat kehittyä ja palvella kansalaisiaan paremmin.

Avauspuheenvuoron jälkeen aiheeseen pureudutaan syvällisemmin paneelikeskustelussa. Panelisteja ovat Georg Boldt ja Emilia Palonen: 

Georg Boldt on sosiologi, joka toimii paraikaa apurahatutkijana Helsingin yliopistolla. Hänen etnografinen tutkimuksensa keskittyy demokraattisiin käytäntöihin ja poliittiseen kulttuuriin. Väitöskirjassaan Boldt käsittelee suomalaisten nuorten institutionaalista osallistumista. Nykyään hän suorittaa tutkimusta Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkoneuvostossa käsiteltyjen kiistanalaisten aiheiden politisoitumisesta.

Emilia Palonen, Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin yliopistotutkija sekä populismia, polarisaatiota ja tunteita käsittelevän HEPPsinki-tutkimusryhmän ja sen monialaisten hankkeiden johtaja. Palonen on tutkinut politiikkaa ja populismia kulttuurisesta näkökulmasta ja on viime aikoina kehittänyt menetelmiä diskurssien tutkimukseen sosiaalisen median kautta ja teoriaa hegemoniakamppailujen ymmärtämiseen.

Tapahtuma järjestettiin englanniksi.

Simon Lindgren on sosiologian professori Uumajan yliopistossa Ruotsissa. Hän on kiinnostunut digitaalisen teknologian ja yhteiskunnan suhteesta.

Yhteiskuntien jatkuva ja kiihtyvä datafikoituminen asettaa yhteiskuntatieteille sekä valtavia haasteita että mahdollisuuksia arvioida uudelleen tutkimustoiminnan ydinelementtjä. Erityisesti on tarve päästä eroon ikiaikaisesta kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen vastakkainasettelelusta

Puheenvuoron argumentti kannustaa kehittämään kriittistä datatiedettä yhdistämällä yhteiskuntatieteiden tulkitsevan teoreettisen herkkyyden ja tietojenkäsittelytieteiden sekä laskennallisten menetelmien ennakoivan ja ennustavan voiman.

Professori Simon Lindgrenin mukaan teorioiden ja tutkimusmenetelmien uudelleen arvioiminen, jotta ne olisivat merkityksellisempiä ja hyödyllisempiä, voidaan ymmärtää hedelmällisesti yhteiskuntatieteiden hakkeroinnin metaforan avulla: kehitetään luovia tapoja hyödyntää olemassa olevia työkaluja vaihtoehtoisilla ja odottamattomilla tavoilla ongelmien ratkaisemiseksi.

Keynote-puheenvuoron jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelun kautta. Keskustelijoina ovat julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo ja tutkijatohtori Ted Hsuan Yun Chen. Paneelia vetää HSSH:n johtaja Risto Kunelius.

Professori Simon Lindgren johtaa monitieteistä Centre for Digital Social Research (DIGSUM) –tutkimuskeskusta, jossa tutkitaan digitaalisen teknologian yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Hän on Journal of Digital Social Research –lehden päätoimittaja.

Professori Lindgren tutkii digitaalisen viestintäteknologian (Internet ja sosiaalinen media) muuttuvaa roolia sekä datafikaation ja algoritmien seurauksia keskittyen erityisesti politiikkaan ja valtasuhteisiin.

Professori Lindgren käyttää tutkimuksessaan laskennallisen yhteiskuntatieteen ja verkostotieteen menetelmiä yhdessä tulkitsevan sosiologian ja kriittisen teorian analyyttisen viitekehyksen kanssa.

Susanna Lindroos-Hovinheimo on julkisoikeuden professori Helsingin yliopistossa. Nykyisessä tutkimuksessaan hän keskittyy EU:n tietosuojalainsäädäntöön ja digitalisaation sääntelyyn. Hän on julkaissut laajalti kansainvälisissä oikeustieteen aikakauslehdissä kuten The Legal Theory ja EU law and Privacy Law. Hän on kirjoittanut julkaisun Private Selves - Legal Personhood in European Privacy Protection (CUP Forthcoming 2021).

Ted Hsuan Yun Chen on tutkijatohtori Helsingin yliopiston yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksessa. Hänen kiinnostuksenkohteita ovat ilmastonmuutoksen sosiaaliset ja poliittiset seuraukset sekä pyrkimykset torjua näiden negatiiviset ja usein ristiriitaiset tulokset. Metodologisesti hän on kiinnostunut kehittämään laskennallisia ja verkostotieteen lähestymistapoja monitahoisten sosiopoliittisten ilmiöiden tutkimiseksi.

Valitetttavasti tapahtumasta ei ole tallennetta teknisen vian vuoksi.

Frank Trentmann on historian professori Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa.

Tieteidenvälisyys on ollut akateemisen tutkimuksen mantra viimeisen sukupolven ajan. Mutta mitä liittyy todelliseen tutkijoiden väliseen yhteistyöhön humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla?

Alustuksessaan professori Trentmann katsoo monitieteisen vuoropuhelun ”tekemistä”. Hän nostaa esille käytännön esimerkkejä kokemuksistaan ja luennoistaan, jotka ovat toimineet hyvin (ja eivät niin hyvin). Esimerkit vaihtelevat suurista tutkimusverkostoista pienempiin projekteihin sekä työpajoihin, joiden tarkoituksena on synnyttää yhteisjulkaisuja.

Yksi professorin suurimmista projekteista on ollut yli 50 humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen alan tutkijan Cultures of Consumption (UK – ESRC/AHRC) -tutkimusohjelma. Pienemmissä projekteissa on älyllisen yhteistyön lisäksi hauskaa yhdessäoloa.

Alustuksen tarkoituksena on herättää keskustelua monitieteisestä tutkimuksesta prosessina sekä nostaa esille osallistujia, voimavaroja ja taitoja, joita tarvitaan sen tehokkaaseen toteuttamiseen.

Alustuksen jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelussa, jonka vieraina ovat vanhempi tutkija Katalin Miklóssy ja tutkijatohtori Johan Munck af Rosenschöld. Paneelia vetää HSSH:n johtaja professori Risto Kunelius.

Katalin Miklóssy on Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava. Tutkimuksissaan hän keskittyy systeemiseen muutokseen ja oikeusvaltion kehitykseen vertailevan poliittisen historian näkökulmasta kiinnittäen erityistä huomiota aluekehitykseen sekä idän ja lännen keskinäiseen vuorovaikutukseen. Hänet valittiin Helsingin yliopiston Opettajien akatemian perustajajäseneksi tunnustuksena opetuksen huippuosaamisesta.

Miklóssy on viime aikoina julkaissut ja editoinut yhteistyössä teokset: Strategic Culture in Russia’s Neighborhood (Lexington 2019), The Politics of East European Area Studies (Routledge 2016, 2019).

Johan Munck af Rosenschöld on tutkijatohtori Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS). Hänen nykyinen tutkimuksensa keskittyy tiedepolitiikan rajapintoihin, ympäristöpolitiikan projektoitumiseen sekä moni- ja poikkitieteelliseen yhteistyöhön organisaatioiden ja instituutioiden näkökulmista.

Frank Trentmann on historian professori Lontoon yliopiston Birkbeck Collegessa. Trentmann on myös Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen kulutuksen ja moraalin historian osa-aikainen professori.

Trentmann on modernin ja nykyajan yhteiskuntien historioitsija. Hän on julkaissut myös kulutuksesta, aineellisuudesta, poliittisesta kulttuurista ja jokapäiväisestä elämästä. Trentmann johti laajaa tieteidenvälistä Kulutuskulttuurit -tutkimusohjelmaa. Parhaillaan hän työskentelee projektissa, joka tutkii moraalisten arvojen ja käytäntöjen muutoksia 2000-luvulla.

Hänen julkaisuihinsa kuuluu: Empire of Things: How We Became a World of Consumers, from the Fifteenth Century to the Twenty-First (Penguin)

Åse Gornitzka on Oslon yliopiston vararehtori ja tutkimuskomitean johtaja. Gornitzka on kiinnostunut julkisesta politiikasta ja hallinnosta, organisaatio- ja instituutioteoriasta, EU:n hallinnosta ja päätöksenteosta, julkisista uudistuksista ja organisaation muutoksista.

Ajatus siitä, että tieteellisellä tiedolla on keskeinen rooli hyvässä hallinnossa, on ollut kestävä poliittisen ajattelun periaate ja historiallinen argumentti yliopistojen perustamisen puolesta "tasavallan turvaamiseksi", James Madisonia lainaten.

Tutkimuksissa on kuitenkin kiinnitetty vähän systemaattista huomiota yliopistojen rooliin liberaaleissa demokraattisissa järjestelmissä - mikä on tieteellisen tiedon ja korkeakoulutuksen demokraattinen arvo nykypäivän poliittisissa järjestyksissä? Kuinka se ilmenee? Kuinka poliittinen organisaatio vaikuttaa tieteellisen asiantuntemuksen suhteelliseen painoarvoon ja auktoriteettiin poliittisessa päätöksenteossa?

Näemme myös päätöksentekoon liittyvien huolenaiheiden muutoksen. Tämä ilmenee nykyisessä covid-kriisissä, kun maailma on muuttunut julmaksi kokeeksi, jossa tieteellistä tietoa hyödynnetään poliittisessa päätöksenteossa. Alamme nyt nähdä erilaisten "tietojärjestelmien" vaikutukset.

Kun otamme Pohjoismaat empiiriseksi viitekehykseksi, näemme kuinka erilaisia ​​käytäntöjä on poliittisten neuvojen antamisessa ja hyväksymisessä sekä tieteellisen, taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen päätöksenteon lähtökohdissa.

Moninaisuus jolla akuuttiin kriisiin vastataan, antaa meille myös mahdollisuuden pohtia syvempiä ja mahdollisesti paradoksaalisia trendejä: toisaalta poliittisten määräysten "tieteellistymistä" ja toisaalta lisääntyvää kiistelyä, joka haastaa tieteen ja korkeakoulutuksen arvon.

Keynote-puheenvuoron jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelussa, jossa vieraina ovat Åsa von Schoultz ja Janne Varjo. Keskustelua vetää HSSH:n johtaja Risto Kunelius.

Åse Gornitzka on ollut Oslon yliopiston tutkimuksen ja kansainvälistymisen vararehtori vuodesta 2007.  Tutkimuksen ohella hän toimii lukuisissa Euroopan Unionin korkeakoulutukseen liittyvissä asiantuntijaryhmissä.

Gornitzkan viimeisimmät julkaisut käsittelevät julkisen sektorin maineenhallintaa. Universities as Agencies: Reputation and Professionalization (Palgrave - Macmillan, 2019). Gornitzka on toimittanut kirjan Tom Christensenin ja Francisco Ramirezin kanssa.

Åsa von Schoultz on valtio-opin professori Helsingin yliopistossa. Tällä hetkellä hän tutkii puoluiden sisäistä vaalikamppailua ja sitä, miten kansalaiset ja eliitti käsittävät demokratian. Lisäksi hän on kiinnostunut poliittisesta osallistumisesta ja vähemmistöjen poliittisesta käyttäytymisestä.

Janne Varjo on apulaisprofessori (tenure track; koulutus, yhteiskunta ja kulttuuri) Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa, ja erityisesti Koulutussosiologian ja -politiikan tutkimusyksikössä (KUPOLI). Varjo on työskennellyt kuudessa eri tutkimusprojektissa, joissa on tutkittu muun muassa koulutuksen järjestämistä ja tasa-arvoa. Hän on myös Kasvatus-lehden päätoimittaja.

Toinen NRC-luennoitsija on Bernd Kortmann. Hän on englannin kielen ja kielitieteen professori Freinburgin yliopistossa (Freiburg Institute for Advanced Studies, FRIAS), Saksassa.

Videopuheenvuorossaan Kortmann kertoo oivalluksistaan, kuinka monititeteisyyttä kannattaa hänen kokemuksensa perusteella edistää niin SSH-alalla kuin ihmistieteiden ja luonnontieteiden välillä.

Kortmannilla on paljon näkemystä monitieteisestä yhteistyöstä, sillä hän johtaa FRIAS instituuttia (Freiburg Institute for Advanced Studies), jossa yhdistyvät humanistiset ja yhteiskunnalliset tieteet, lääke-, luonnon- ja biotieteet sekä tekniset tieteet.

Hän on myös Euroopan tutkimusyliopistojen (LERU) yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden ohjausryhmän puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tutkimustoiminnan asiantuntijaryhmän jäsen.

Kortmann on kiinnostunut englannin kielen epäsäännöllisyyksien kieliopista erityisesti typologisesta näkökulmasta. Hän on julkaissut esimerkiksi semantiikasta, kielen monimutkaisuudesta, kielitieteen historiasta ja englannin kielen kieliopista.

Keynotepuheenvuoron jälkeen aiheeseen syvennytään paneelikeskustelun kautta. Keskustelijoina ovat professori Salla Kurhila, apulaisprofessori Jaakko Kuorikoski ja HSSH:n johtaja professori Risto Kunelius.

Vuorovaikutusligvistiikan professori Salla Kurhila tutkii vuorovaikutusta toisella kielellä ja ongelmanratkaisua vierasta kieltä puhuttaessa. Tällä hetkellä hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa nelivuotista projektia, jossa tutkitaan monikielisiä käytäntöjä työympäristössä. Kurhila on innoissaan siitä, että tieteellistä tietoa arvostetaan aikaisempaa enemmän.

Jaakko Kuorikoski on käytännöllisen filosofian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa. Hänen erikoistumisalueita ovat taloustieteen filosofia ja yhteiskuntatieteiden filosofia. Hän on julkaissut laajasti tieteellisestä selittämisestä, mallintamisesta, simulaatiosta ja kausaalisesta selittämisestä. Aikaisemmin Kuorikoski on työskennellyt apulaisprofessorina Tampereen yliopiston New Social Research tutkimusohjelmassa, jonka tavoitteena on luoda uudenlaista tieteidenvälistä yhteiskuntatutkimusta.

Ensimmäisen New Research Culture -tilaisuuden keynote-puhujana on mediatutkimuksen professori Kirsten Drotner Etelä-Tanskan yliopistosta. Drotner on johtanut useita poikkitieteellisiä tutkimushankkeita ja hän on yksi johtavista SSH-alan asiantuntijoista Euroopassa.  Hän on toiminut muun muassa Science Europe -järjestön humanististen alojen tieteellisen komitean puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Tutkimuksissaan Drotner on erikoistunut esimerkiksi mediayleisöihin, digitaaliseen oppimiseen ja museoviestintään. Katso tutkimusportaalista lisää Drotnerin tutkimusurasta.

Videopuheenvuorossaan Drotner haastaa stereotyyppisiä käsityksiä humanistisista ja yhteiskuntatieteellisistä tutkimusaloista: Kolme myyttiä SSH-tutkimuksesta: Se on yksilöllistä, halpaa ja tiukasti tieteenalakohtaista. Drotner esittää, mitä voimme oppia siitä, kun kuvittelemme vaihtoehtoja rohkeasti uudelleen.

Keynote-puheenvuoron jälkeen keskusteluun liittyvät sosiaali- ja kulttuuriantropologian professori Sarah Green (HY), systemaattisen teologian professori Risto Saarinen (HY) oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Pia Letto-Vanamon johdolla.

Professori Green on erikoistunut Euroopan antropologiaan ja erityisesti Balkanin sekä Välimeren antropologiaan. Uransa aikana hän on tutkinut rajoihin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen sekä informaatioon ja teknologioihin liittyviä kysymyksiä. Häntä kiehtoo sijainnin käsite. Kenttätöissä hän on tutkinut niin kirjaimellisessa kuin metaforisessa mielessä, miten ihmiset sijoittuvat maailmaan sekä suhteeseen itseensä ja muihin.

Professori Saarisen ydinosaamista on historiallinen ja moderni uskontotiede. Hän on tutkinut uskontotiedettä sekä filosofisesta että systemaattisesta näkökulmasta. Saarinen on kirjoittanut laajasti varhaismodernista teologiasta ja filosofiasta.