Metodologinen yksikkö järjestää viikoittain Brown Bag Seminar -tapaamisen, jossa käsitellään tuoreita metodologisia lähestymistapoja ihmistieteissä. Tapahtumien tarkoitus on esitellä metodologisia innovaatioita ja eri alojen uraauurtavaa tutkimusta helposti ymmärrettävässä muodossa rennon poikkitieteellisen lounastuokion aikana. Tuo oma lounaasi, me tuomme kiinnostavat metodologiset lounaskeskustelut!
Tapahtuma pidetään joka tiistai klo 12.15.
Olet tervetullut seuraamaan tapahtumaa paikan päälle HSSH:n seminaarihuoneeseen (kulku Vuorikatu 3:n sisäpihan kautta Café Portaalista hissillä tai portaita kerrokseen B5, huone 524 on heti lasioven jälkeen oikealla). Tapahtumaa voi seurata myös zoomin kautta.
Ohjelmassa on aluksi 20 minuutin alustus metodologiseen aiheeseen, mitä seuraa 40–60 minuuttia vapaata keskustelua. Seminaarit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joten tapaamisiin toivotaan monialaista metodologiasta kiinnostunutta yleisöä laveasti keskustakampuksen eri tiedekunnista ja yksiköistä. Seminaariesitykset ovat englanninkielisiä.
Osallistumisen tärkein edellytys ei ole metodologinen osaaminen, vaan se, että suhtautuu avoimesti metodologisiin innovaatioihin ja tutkimusalojen rajat ylittävään poikkitieteelliseen keskusteluun.
Synteettinen data tutkimuksen kohteena ja työkaluna on projekti, joka tutkii synteettisen datan mahdollisuuksia tutkimuksessa. Synteettinen data generoidaan hyödyntäen tekoälyn syvää generatiivista oppimista, esimerkiksi syviä väärennöksiä (deep fakes). Synteettisen datan mahdollisuudet tutkimuksessa ovat tutkimisen arvoisia. Testiskenaariomme koskee pitchien vastaanottoa: miten vastaanottajat (opiskelijat) arvioivat verkossa näkemiään pitchejä. Pitchejä olivat laajennetut hissipuheet (ilman lisäyksiä, pelkkä puhuva pää). Teimme kaksi muunneltua versiota kummastakin puheesta: A) kaunisteltu versio - TikTok-suodattimella; ja B) lopullinen versio, editoitu versio, jossa leikkaukset yhdistettiin niin kuin leikkauksia ei olisi ollutkaan; versiota voisi kutsua Taikurin oppipoika -versioksi.
Alkuperäiset ja muunnetut pitchit näytettiin opiskelijoille verkossa. Informantit haastateltiin tai he täyttivät kyselylomakkeen. Kokeessamme onnistuimme manipuloimaan miespuheenvuoron videota niin, että puheen tahti parani, mutta silti kokonaisarvosana laski. Näyttää siltä, että tämä tulos voidaan selittää oudon laakson ilmiöllä, joka tässä tapauksessa kiihtyi entisestään tekoälyn työkalujen avulla, joiden avulla piilotimme manipulaation puolittain onnistuneesti - puoliksi piilotettu manipulointi lisää haastetta kohteen luokittelussa. Naispuhujan kohdalla emme onnistuneet parantamaan puheen tahtia; poistimme täyte- ja höpöhöpösanoja (öö, öh, jaa) mutta ääniperseptiivin mukaan puheen tahti laski. Tämä osoittaa, että 'täytesanat' toimivat puheen vastaanotossa rytmisesti; havainto kutsuu lisätutkimukseen aiheesta.
Koe osoitti myös, että (puhuvien päiden) videoiden vastaanotto on taipuvainen olemaan kokonaisvaltaista ja kuvitteellista. Kokonaisvaltaista siinä mielessä, että kohteen ominaisuudet tulkitaan gestalt-periaatteen perusteella, ja ilmiön yksityiskohdat nähdään sen dokumentaariseksi todisteeksi. Havaintojen kuvitteellinen luonne näkyi siinä, että kauneussuodatin vaikutti puheen tahdin havaitsemiseen. Yhtä mielenkiintoista on, että kauneussuodatin paransi puhujien arvostelua selvästi haastatteluissa, mutta ei kyselyssä: osoittaako tämä, että haastattelut ovat enemmän toisen suuntautuneita (sosiaalisesti arvostettu kauneusvaikutelma saa suuremman merkityksen), kun taas kyselyt ovat enemmän sisäisesti suuntautuneita.
Ilkka Arminen, sosiologian tohtori, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, on työskennellyt innovaatiotutkimuksen verkoston johtajana. Hän toimii myös teknologiatutkimuksen dosenttina Aalto-yliopistossa. Hän on julkaissut laajasti sosiologian metodologiasta, etnometodologiasta ja keskusteluanalyysistä sekä median ja teknologioiden vuorovaikutuksesta, kuten mobiililaitteiden käytöstä, internet-yhteisöistä ja intiimiyden muuttuvista sfääreistä. Hänen projektinsa 'Tunne naapurisi?' käsitteli etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja Virossa sekä näkyviä ja näkymättömiä maahanmuuttajia. Hänen viimeisimmät tutkimushankkeensa ovat liittyneet etäiseen vertaistukeen, suomalaisen riippuvuuspolitiikan risteyksiin ja synteettiseen dataan.
Sosiologian tohtori Mika Simonen väitteli sosiologian alalla haastatteluvuorovaikutuksesta vuonna 2017. Hänen nykyiset tutkimushankkeensa sisältävät kokeellista sosiologiaa ja ihmisen ja eläimen vuorovaikutusta. Hän on järjestänyt yli 25 jäljitelmäpeli-kokeilua kansainvälisessä yhteistyössä; tänä vuonna kuusi riippuvuuspolitiikan kokeilua. Simonen on äskettäin toimittanut erikoisnumeron Pragmatics-lehteen, joka käsittelee kielen ja vuorovaikutuksen käyttöä ihmisten ja eläinten toiminnoissa, kohtaamisissa ja kertomuksissa. Hän toimii myös toimittajana tutkimusaiheessa 'Eläimet ja sosiaalinen vuorovaikutus' Frontiers in Sociology -lehdelle.
Lue lisää Brown Bag Seminar -tapahtuman kulusta.