Metodologinen yksikkö järjestää viikoittain Brown Bag Seminar -tapaamisen, jossa käsitellään tuoreita metodologisia lähestymistapoja ihmistieteissä. Tapahtumien tarkoitus on esitellä metodologisia innovaatioita ja eri alojen uraauurtavaa tutkimusta helposti ymmärrettävässä muodossa rennon poikkitieteellisen lounastuokion aikana. Tuo oma lounaasi, me tuomme kiinnostavat metodologiset lounaskeskustelut!
Tapahtuma pidetään joka tiistai klo 12.15.
Olet tervetullut seuraamaan tapahtumaa paikan päälle HSSH:n seminaarihuoneeseen (kulku Vuorikatu 3:n sisäpihan kautta Café Portaalista hissillä tai portaita kerrokseen B5, huone 524 on heti lasioven jälkeen oikealla). Tapahtumaa voi seurata myös zoomin kautta.
Ohjelmassa on aluksi 20 minuutin alustus metodologiseen aiheeseen, mitä seuraa 40–60 minuuttia vapaata keskustelua. Seminaarit ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joten tapaamisiin toivotaan monialaista metodologiasta kiinnostunutta yleisöä laveasti keskustakampuksen eri tiedekunnista ja yksiköistä. Seminaariesitykset ovat englanninkielisiä.
Osallistumisen tärkein edellytys ei ole metodologinen osaaminen, vaan se, että suhtautuu avoimesti metodologisiin innovaatioihin ja tutkimusalojen rajat ylittävään poikkitieteelliseen keskusteluun.
Esittelemme Cloud-C:n, kansainvälisen verkoston ja infrastruktuurin, joka on kehitetty tutkimaan ilmastopolitiikkaa sosiaalisessa mediassa. Tämä verkosto koostuu yli 20 hengen tiimistä, jonka jäsenet tulevat eri puolilta maailmaa työskennellen yhteistyössä saman Twitteristä kerätyn aineiston parissa. Aineisto koostuu kahdesta ratkaisevasta tapahtumasta: ilmastokokouksista Cop26 ja Cop27.
Työtämme ohjaavat kolme periaatetta. Ensinnäkin ilmastonmuutos maailmanlaajuisena nykyisten sosiaalisten ja poliittisten rakenteiden muokkaajana tarjoaa poikkeuksellisen esimerkin sosiaalisen median infrastruktuurien dynamiikan tutkimiseen ja teoretisointiin. Ilmastonmuutokseen liittyvän datan monimutkaisuuden ymmärtäminen edellyttää myös laajaa paikallista tietämystä maailman eri osista, minkä vuoksi tarvitaan kansainvälinen tutkimusverkosto. Toiseksi tämä mahdollistaa tutkijoille työskentelyn jaetun aineiston parissa yhteisesti kehittäen, testaten ja vertaillen metodologisia lähestymistapoja, työkaluja ja tulkintoja. 'Sosiaalinen ilmaston alue' hahmottuu ainoastaan monimutkaisten laskennallisten menetelmien ja kapasiteettien kautta. Työ auttaa meitä yhdistämään voimavaramme ja pohtimaan, miten tutkimus- ja tietojenkäsittelymenetelmämme operaationalisoivat kysymyksemme ja haastavat erilaiset teoreettiset käsitteemme. Kolmanneksi näiden haasteiden laajuus (kriisin ymmärtäminen ja seuraaminen, sosiaalisen median arviointi ja paradigman muutos aloillamme) liittyvät tieteellisen tutkimuksen avoimuuden nouseviin imperatiiveihin. Tämä on strategisesti ratkaiseva tavoite tutkijoille, koska alustapohjaisten viestintäinfrastruktuurien vaikutus ja leviäminen ovat yhä globaalimpia. Tiedon ja arvioinnin perustaminen faktapohjaiseen tietoon ja keskustelu niiden vastuullisuudesta edellyttää tutkimustyötä, joka toimii saumattomasti eri rajojen (kansakunnat, yliopistot, tieteenalat) yli.
Esitys käsittelee tällaiseen yhteistyöhön, avoimeen, kansainväliseen ja monitieteiseen tutkimukseen liittyviä etuja ja saavutuksia. Käsittelemme myös joitakin keskeisiä kysymyksiä ja esteitä, jotka nousevat esiin globaalissa, verkostoituneessa sosiaalisen median aineiston tutkimuksessa. Nämä haasteet liittyvät lähes kaikkiin tutkimuksen vaiheisiin: aineiston keräämiseen, jakamiseen, työkalujen, käytäntöjen ja infrastruktuurien kehittämiseen kansainvälisissä projekteissa eri oikeudellisten järjestelmien välillä. Hajautunut yhteistyö uusien laskennallisten työkalujen ja infrastruktuurien parissa aiheuttaa ongelmia tutkimusprosessien koordinoimisessa ja ymmärtämisessä, mikä vaikuttaa uudelta perinteisemmän sosiaalitieteellisen tutkimuksen näkökulmasta.
Risto Kunelius (D.Sc.S) on viestinnän professori ja Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin johtaja. Hän on toiminut useissa vertailevissa tutkimusverkostoissa, jotka käsittelevät erilaisisia globaaleja, julkisia kriisejä ja kiistoja. Hän toimii myös MediaClimate-verkoston 2008 (https://mediaclimate.net/) varajohtajana.
Juho Pääkkönen (M.Soc.Sci) toimii projektipäällikkönä Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin metodologisessa yksikössä, missä hän koordinoi ja kehittää metodologiaa, käytäntöjä ja tutkimusinfrastruktuuria uuden digitaalisen datan ympärillä. Hän on tieteen sosiologian asiantuntija, jolla on osaamista tieteen ja teknologian tutkimuksessa, tieteenfilosofiassa ja laskennallisessa yhteiskuntatieteessä. Hänen väitöskirjansa tutkii, miten yhteiskuntatieteilijät sopeuttavat ja uudelleenkäyttävät uutta digitaalista dataa ja analyysitekniikoita tutkimuksessaan, erityisesti keskittyen laajamittaiseen sosiaalisen median dataan ja laskennalliseen tekstitutkimukseen.
Matti Pohjonen toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessa instituutissa. Hän on aiemmin työskennellyt tutkijana Oxfordin yliopistossa ja VOX-Pol Network of Excellence -verkostossa sekä luennoitsijana Global Digital Media -opinnoissa School of Oriental and African Studies (SOAS) -oppilaitoksessa. Hän on laajalti julkaissut aiheista, jotka liittyvät globaaliin digitaaliseen viestintään ja verkossa tapahtuvaan ääripuheeseen useissa julkaisuissa, kuten International Journal of Communication, Popular Communication ja Social Media + Society.
Lue lisää Brown Bag Seminar -tapahtuman kulusta.
Synteettinen data tutkimuksen kohteena ja työkaluna on projekti, joka tutkii synteettisen datan mahdollisuuksia tutkimuksessa. Synteettinen data generoidaan hyödyntäen tekoälyn syvää generatiivista oppimista, esimerkiksi syviä väärennöksiä (deep fakes). Synteettisen datan mahdollisuudet tutkimuksessa ovat tutkimisen arvoisia. Testiskenaariomme koskee pitchien vastaanottoa: miten vastaanottajat (opiskelijat) arvioivat verkossa näkemiään pitchejä. Pitchejä olivat laajennetut hissipuheet (ilman lisäyksiä, pelkkä puhuva pää). Teimme kaksi muunneltua versiota kummastakin puheesta: A) kaunisteltu versio - TikTok-suodattimella; ja B) lopullinen versio, editoitu versio, jossa leikkaukset yhdistettiin niin kuin leikkauksia ei olisi ollutkaan; versiota voisi kutsua Taikurin oppipoika -versioksi.
Alkuperäiset ja muunnetut pitchit näytettiin opiskelijoille verkossa. Informantit haastateltiin tai he täyttivät kyselylomakkeen. Kokeessamme onnistuimme manipuloimaan miespuheenvuoron videota niin, että puheen tahti parani, mutta silti kokonaisarvosana laski. Näyttää siltä, että tämä tulos voidaan selittää oudon laakson ilmiöllä, joka tässä tapauksessa kiihtyi entisestään tekoälyn työkalujen avulla, joiden avulla piilotimme manipulaation puolittain onnistuneesti - puoliksi piilotettu manipulointi lisää haastetta kohteen luokittelussa. Naispuhujan kohdalla emme onnistuneet parantamaan puheen tahtia; poistimme täyte- ja höpöhöpösanoja (öö, öh, jaa) mutta ääniperseptiivin mukaan puheen tahti laski. Tämä osoittaa, että 'täytesanat' toimivat puheen vastaanotossa rytmisesti; havainto kutsuu lisätutkimukseen aiheesta.
Koe osoitti myös, että (puhuvien päiden) videoiden vastaanotto on taipuvainen olemaan kokonaisvaltaista ja kuvitteellista. Kokonaisvaltaista siinä mielessä, että kohteen ominaisuudet tulkitaan gestalt-periaatteen perusteella, ja ilmiön yksityiskohdat nähdään sen dokumentaariseksi todisteeksi. Havaintojen kuvitteellinen luonne näkyi siinä, että kauneussuodatin vaikutti puheen tahdin havaitsemiseen. Yhtä mielenkiintoista on, että kauneussuodatin paransi puhujien arvostelua selvästi haastatteluissa, mutta ei kyselyssä: osoittaako tämä, että haastattelut ovat enemmän toisen suuntautuneita (sosiaalisesti arvostettu kauneusvaikutelma saa suuremman merkityksen), kun taas kyselyt ovat enemmän sisäisesti suuntautuneita.
Ilkka Arminen, sosiologian tohtori, Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, on työskennellyt innovaatiotutkimuksen verkoston johtajana. Hän toimii myös teknologiatutkimuksen dosenttina Aalto-yliopistossa. Hän on julkaissut laajasti sosiologian metodologiasta, etnometodologiasta ja keskusteluanalyysistä sekä median ja teknologioiden vuorovaikutuksesta, kuten mobiililaitteiden käytöstä, internet-yhteisöistä ja intiimiyden muuttuvista sfääreistä. Hänen projektinsa 'Tunne naapurisi?' käsitteli etnisten ryhmien suhteita Suomessa ja Virossa sekä näkyviä ja näkymättömiä maahanmuuttajia. Hänen viimeisimmät tutkimushankkeensa ovat liittyneet etäiseen vertaistukeen, suomalaisen riippuvuuspolitiikan risteyksiin ja synteettiseen dataan.
Sosiologian tohtori Mika Simonen väitteli sosiologian alalla haastatteluvuorovaikutuksesta vuonna 2017. Hänen nykyiset tutkimushankkeensa sisältävät kokeellista sosiologiaa ja ihmisen ja eläimen vuorovaikutusta. Hän on järjestänyt yli 25 jäljitelmäpeli-kokeilua kansainvälisessä yhteistyössä; tänä vuonna kuusi riippuvuuspolitiikan kokeilua. Simonen on äskettäin toimittanut erikoisnumeron Pragmatics-lehteen, joka käsittelee kielen ja vuorovaikutuksen käyttöä ihmisten ja eläinten toiminnoissa, kohtaamisissa ja kertomuksissa. Hän toimii myös toimittajana tutkimusaiheessa 'Eläimet ja sosiaalinen vuorovaikutus' Frontiers in Sociology -lehdelle.
Lue lisää Brown Bag Seminar -tapahtuman kulusta.