HSSH Brown Bag Lunch

HSSH järjestää joka toinen tiistai Brown Bag Lunch–tapaamisia, joissa keskustellaan monitieteisyydestä humanistisella ja yhteiskuntatieteellisellä alalla. Tapaamisissa tutustutaan eri tieteenalojen ajankohtaiseen tutkimukseen ja käydään poikkitieteellistä keskustelua rennossa ilmapiirissä lounaan äärellä. Tuo oma lounas, me tuomme kiinnostavat lounaskeskustelut!

Brown Bag Lunch tunnuskuva, jossa lukee Brow Bag Lunch. Tausta on paperipussin näköinen. Somisteena kasveja oikeassa alareunassa.

Ohjelmassa on 20 minuutin alustus monialaisesta teemasta, minkä jälkeen on vapaata keskustelua 40-60 minuuttia. BB-lounaat ovat kaikille avoimia tilaisuuksia, joten tapaamisiin toivotaan monialaista yleisöä laveasti keskustakampuksen eri tiedekunnista ja yksiköistä. Tapaamisten kieli voi olla suomi tai englanti.

Osallistumisen tärkein edellytys ei ole akateeminen ura, vaan se, että on kiinnostunut poikkitieteellisestä yhteistyöstä ja tutkimuksesta. Me Hessussa uskomme, että ihmiskunnan suurten haasteiden ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan laaja-alaista näkemystä!

Ensimmäinen Brown Bag Lunch 29.9. järjestetään kokonaan etänä. Jatkossa pyrimme kasvokkaisiin tapaamisiin, mikäli koronatilanne sallii.

Keskustelun kehtona on Hessun toimisto osoitteessa Vuorikatu 5, ja mukaan pääsee Zoomin kautta etäyhteydellä.

Mikko Tolonen on digitaalisten ihmistieteiden apulaisprofessori Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa.

Miten historiallista aineistoa voidaan tutkia ja hyödyntää digitaalisin menetelmin?

Digitalisaation ja tietokoneavusteisten menetelmien leviämisen myötä myös ihmistieteissä on alkanut muutos yksittäisten tutkijoiden tekemästä työstä kohti monitieteisiä tutkimusryhmiä. Yksi esimerkki tästä on laskennallisen historiantutkimuksen ryhmä, Helsinki Computational History Group, COMHIS. Tolosen englanninkielinen esitelmä käsittelee ryhmän toimintafilosofiaa sekä uusinta tutkimusta.

Esityksen tarkoituksena on pohtia, miten integroitu monitieteisyys voidaan toteuttaa SSH aloilla. Alustuksen kantavana ajatuksena on, että substanssiosaaminen tulee olla ankkuroitu ”perinteiseen” tutkimusperinteeseen ollakseen merkityksellistä ja vaikuttavaa. Tolosen tausta on historiantutkimuksessa, jota alustuksen käytännön esimerkit koskevat, mutta esityksen on tarkoitus koskea humanistis-yhteiskunnallista tutkimuskenttää yleisemmin.

Mikko Tolonen on digitaalisten ihmistieteiden edelläkävijä. Hänelle digitaaliset ihmistieteet tarkoittavat modernien tietojenkäsittelymenetelmien käyttöä humanistis-yhteiskunnallisten peruskysymysten tutkimuksessa laajojen digitaalisten aineistojen avulla. Hän uskoo vahvasti monitieteisyyden mahdollisuuksiin. Tolosta on uralla jopa turhauttanut, kuinka paljon loppujen lopuksi hyvinkin yksinkertaisten digitaalisten menetelmien käyttöönotto on jäljessä humanistisessa tutkimuksessa.

Tervetuloa HSSH BB-Zoomiin 29.9. klo 14.15.

Minna Ruckenstein työskentelee apulaisprofessina Kuluttajatutkimuskeskuksessa ja HELDIGissä.

Mitä big datasta voi saada irti laadullisesti?

Suomi24 avoimen datan -hanke on tuottanut uudenlaisia tutkimusasetelmia, joissa laajaa digitaalista aineistoa käytetään laadullisen tutkimuksen tukena. Apulaisprofessori Minna Ruckenstein kertoo verkon villien keskustelujen analyysistä englanninkielisessä esitelmässään.

Hän kuvaa miten analyysi täydentää ja toisaalta haastaa käsityksiä verkkokeskusteluista. Osa keskusteluista villiintyy aiheen puolesta, kun taas joitakin aiheita kannattelevat yksinpuhelijat. Big dataa hyödyntävä tutkimus voi kiinnittää huomion vähän tutkittuihin verkkokeskusteluiden puoliin, kuten poistettuihin viesteihin tai aiheiden järjestymiseen. Digitaalisia aineistojälkiä voi käyttää myös epätavanomaisilla ja yllättävillä tavoilla, sovittamalla niitä laadullisen tutkimuksen tarpeisiin.

Tutustu jo etukäteen, miten Suomi24 aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kulutuksen, talouden rytmien ja rytmihäiriöiden tutkimuksessa. Artikkelissa Kansallisen tunnemaiseman rakentuminen: Pelon ja ilon rytmit verkkokeskusteluissa (pdf) Ruckenstein ja hänen tutkijakollegat seuloivat verkkokeskustelujen tunnesanastoa.

Apulaisprofessori Minna Ruckenstein tutkii digitalisaatiota/datafikaatiota arjen, yhteisöjen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Meneillään olevissa projekteissa tutkitaan arjen algoritmikäsityksiä, ihmisen ja koneen työnjakoa sekä tekoälyn käytön eettis-poliittisia ulottuvuuksia. Lisäksi työn alla automaattisen päätöksenteon inhimillistämiseen liittyvä tutkimus.

Miten SSH-alojen tutkimuskulttuuria pitää uudistaa? 
"Koneoppimista hyödyntävät hankkeet houkuttavat sosiaalitieteilijöitä ja humanisteja oppimaan uutta ja käyttämään mielikuvistaan. Digitaalinen aineisto voi olla joko sosiaaliseen mediaan kirjoitettuja viestejä, ostostapahtumia tai arkistoituja kuvia. Laajojen aineistojen analyysityö tekee näkyväksi tiedon syntyprosessia. Tietoa louhitaan yhteistyössä eri alojen osaajien kanssa, ja aineistolle esitetään yhä uusia kysymyksiä. Monitieteisen työn tueksi tarvitaan uudenlaista tutkimuskulttuuria. Siksi aloitteet sen tukemiseksi ovat tärkeitä."

Apulaisprofessori Riikka Koulu työskentelee oikeustieteellisen tiedekunnan Legal Tech Lab –hankkeessa, joka tutkii, kokeilee ja selventää oikeuden ja teknologian rajapintoja. Hankkeessa selvitetään muun muassa uuden teknologian mahdollisuuksia juridisissa palveluissa.

Koulun BB-puheenaihe selviää myöhemmin.

Pirjo Aunio on erityispedagogiikan professori kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Tällä hetkellä hän johtaa Toimi ja opi -hanketta. Aunio on erikoistunut matemaattisten taitojen kehityksen ja siinä ilmenevien oppimisvaikeuksien tutkimiseen. Hänen tavoitteena on löytää keinoja tunnistaa ja tukea sellaisia lapsia, joilla on vaikeuksia matemaattisten taitojen oppimisessa.