Miten yliopisto-opintoja voi suorittaa?

Yliopistossa kursseja voi suorittaa monin eri tavoin. Monipuolinen opiskelu tuo vaihtelua arkeen ja kehittää taitoja laajasti. Samira kertoo blogissa kurssien suoritustavoista tarkemmin.

Yksi yleisimmistä yliopisto-opintoihin liittyvistä kysymyksistä on, miten yliopistossa kursseja suoritetaan, siis käytännössä? Tätä pohdin itsekin ennen opintojen aloittamista, sillä minulla ei vielä ollut lähipiirissäni ketään, joka olisi voinut kertoa yliopisto-opiskelusta tarkemmin. Nyt usean opiskeluvuoden jälkeen arki yliopistolla on tullut sen verran tutuksi, että pystyn avaamaan aihetta uusille opiskelijoille! Tässä blogissa käynkin kattavasti läpi, miten yliopisto-opintoja oikein suoritetaan.

Kurssien opetusympäristöt: lähi-, etä-, monimuoto- ja verkko-opetus

Yliopistolla on monia eri opetustapoja. Osa opetuksesta tapahtuu läsnä kampuksella, kun taas osa täysin etänä. Tutustutaankin ihan ensimmäisenä siihen, millaisissa ympäristöissä opetusta voidaan toteuttaa.

Lähiopetus on kaikista yleisin opetustapa. Se tarkoittaa opetusta, jossa opettaja ja opiskelijat kokoontuvat samaan tilaan fyysisesti. Läsnäolo on usein pakollista, jolloin opiskelijoiden osallistumista seurataan, mutta on myös kursseja, joissa opiskelija voi itse päättää tuleeko paikalle.

Etäopetus tapahtuu verkkoyhteyden, esimerkiksi Zoomin, välityksellä. Opettaja ja opiskelijat ovat omissa tiloissaan, mutta kokoontuvat samaan aikaan opetuksen ajaksi. Myös etäopetuksessa osallistuminen voi olla pakollista tai valinnaista, kurssista ja opettajasta riippuen.

Monimuoto-opetus yhdistää lähi- ja etäopetusta: osa opetuksesta järjestetään paikan päällä ja osa etäyhteydellä. Monimuoto-opetuksessa voi olla myös hybridiopetusta, jolloin osa opiskelijoista osallistuu paikan päällä ja osa etänä. Hybridiopetuksessa opiskelijat voivat yleensä itse valita, tulevatko paikan päälle vai osallistuvatko etänä.

Verkko-opetus tapahtuu kokonaan verkossa, esimerkiksi Moodlessa, eikä siihen liity tiettyihin kellonaikoihin sidottuja opetuskertoja. Materiaalit, kuten videotallenteet, ovat saatavilla omaan tahtiin suoritettavaksi. Aktiviteeteilla ja tehtävien palautuksilla voi kuitenkin olla määräajat, jotka rytmittävät opiskelua, esimerkiksi viikkotasolla.

Näiden opetustapojen lisäksi on joitain kursseja, joissa ei ole lainkaan opetusta vaan kurssin aiheen opiskelu tapahtuu täysin itsenäisesti. Tästä lisää alempana!

Kurssien moninaiset suoritustavat

Nyt sukelletaan ydinaiheeseen eli kurssien suoritustapoihin, joita yliopistolla on monia. Koulutusohjelmista riippuen opiskelijoilla voi olla parikin eri vaihtoehtoa suorittaa kurssi. Esimerkiksi valtiotieteellisessä, jossa itse opiskelen, on usein perinteisen luentokurssin lisäksi mahdollisuus suorittaa kurssi itsenäisen työskentelyn kuten kirjallisen työn tai tentin kautta. Kurssien toteutustavat riippuvat siis koulutusohjelman ja opetettavien aiheiden luonteista sekä opettajien mieltymyksistä. Kurssin mahdolliset suoritustavat on aina ilmoitettu kurssisivuilla.

Luentokurssi on perinteisin tapa suorittaa kurssi. Luentokurssilla osallistutaan nimensä mukaisesti luennoille, joita pidetään usein viikoittain. Luentoja voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena. Luennoilla opettaja käy läpi kurssin aiheita, ja opiskelijat voivat tehdä muistiinpanoja tai kysyä kysymyksiä. Välillä luennoilla käydään keskustelua tai tehdään muita tehtäviä. Kurssilla opitun tiedon omaksumista testataan useimmiten kirjallisten tehtävien ja/tai tenttien avulla.

Seminaarit ovat interaktiivisempia ja osallistuvampia oppitunteja, joissa opiskelijat harjoittelevat muun muassa tutkimuksen tekemistä, tieteellistä kirjoittamista ja keskustelua. Osa opetuskerroista voi myös olla perinteisiä luentoja, mutta keskustelevuus on seminaarikurssien keskeinen piirre. Seminaareissa usein tehdään myös seminaarityö, jonka opiskelijat valmistelevat yksin tai yhdessä ja esittelevät muille. Opetuskerrat voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena.

Itsenäisen työskentelyn on kursseja ovat esimerkiksi verkkokurssit, kirjallisen työn kurssit ja erilaiset tenttikurssit. Suoritukset tehdään täysin itsenäisesti. Verkkokursseilla opetus tapahtuu kokonaan verkkoympäristössä ja kurssin aikataulutus on osittain tai kokonaan opiskelijan omissa käsissä. Kirjallisen työn kursseilla perehdytään itsenäisesti määrättyyn kirjallisuuteen ja kirjoitetaan laaja kirjallinen työ. Kirjallisen työn kursseilla ei yleensä ole lainkaan opetusta, edes tallenteina. Tenttikursseilla perehdytään itsenäisesti määrättyyn kirjallisuuteen ja suoritetaan tentti. Tenttiin tulee ilmoittautua ja se useimmiten suoritetaan paikan päällä tietyssä tenttitilassa, mutta joissain tapauksissa tentit voi suorittaa myös etänä esimerkiksi Moodlessa. Myöskään tenttikursseilla ei yleensä ole lainkaan opetusta.

Harjoituskursseja on esimerkiksi luonnontieteellisillä aloilla, ja niillä pääsee soveltamaan opittua konkreettisten harjoitusten kautta. Laboratoriokurssit ovat esimerkki harjoitustöistä. Laboratoriotöitä tehdään usein viikottain opetuslaboratoriossa, ja harjoitukset toteutetaan yksin tai pienryhmissä.

Projektikursseilla oppiminen perustuu käytännön tekemiseen ja tietoa pääsee soveltamaan käytäntöön. Tavoitteena voi olla esimerkiksi kehittää jotain uutta, ratkaista jokin tietty ongelma, tai harjoitella tutkimusta. Usein projektit tehdään ryhmissä, mutta myös itsenäisesti suoritettavia projektikursseja on.

Yllä mainittujen suoritustapojen lisäksi kurssin voi koulutusohjelmasta riippuen suorittaa muun muassa pienryhmäkurssina, opintomatkana, lukupiirinä, kenttäkurssina tai työharjoitteluna. Kursseilla siis todellakin on lukuisia eri suoritustapoja!

Millaisia tehtäviä kursseilla tehdään?

Kuten kursseja, myös tehtäviä on laaja kirjo! Esseet, luento- ja oppimispäiväkirjat, ryhmätyöt, esitelmät ja tentit ovat kaikki tyypillisiä kurssitehtäviä. Myös keskustelutehtäviä, labratöitä sekä luovempia tehtäviä kuten podcasteja ja visuaalisia esseitä on tietyillä kursseilla tehtävinä.

Tehtävien luonne, määrä ja arviointi vaihtelevat kursseittain. Joillain kursseilla voi olla useampia pienempiä tehtäviä, esimerkiksi pari lyhyttä kirjallista tehtävää ja testiä, kun taas toisilla kursseilla on vain yksi laajempi tehtävä kuten monen sivun essee. Tehtävät voidaan arvioida asteikolla hyväksytty–hylätty tai 0–5 (jolloin 5 on paras arvosana).

Erilaisten tehtävät tarjoavat opiskelijoille monipuolisia tapoja oppia ja osoittaa osaamistaan, minkä lisäksi ne tuovat mukavaa vaihtelua opiskeluarkeen!

Lue lisää siitä, millaista on yliopisto-opiskelu.