Tervetuloa kuuntelemaan kaikille avoimia luentoja! Osana 375-vuotisjuhlavuottaan Helsingin yliopisto nostaa esiin yliopiston merkityksen ja historian niin Turussa kuin Helsingissä. Historia- ja kulttuuriperintöaineiden Studia Universitaria -luentosarja toteutetaan vuoroviikoin Turun ja Helsingin yliopistoilla. Toisen kaupungin luentoja voi seurata verkkovideon välityksellä. Luennot ovat avoimia kaikille kiinnostuneille: alumneille, yliopistolaisille ja kaupunkilaisille.

Yliopistolla on ollut merkittävä rooli suomalaisen identiteetin, kulttuurin ja kansakunnan synnyssä Turun akatemian perustamisesta (1640) lähtien. Yliopisto, sen ylioppilaat ja professorit, ovat rakentaneet  kansallista identiteettiä, sivistystä ja innovaatioita. Yliopistot ovat olleet näkyvä osa kaupunkikulttuuria. Ne ovat muokanneet kaupunkikuvaa ja tuottaneet kaupungeille tunnusomaisia perinteitä.

Luennoilla käsitellään yliopiston ja kaupungin vuorovaikutuksen jatkuvuuksia ja murroksia neljän vuosisadan perspektiivillä. Teemaa lähestytään erilaisten tutkimusnäkökulmien, kuten tilan ja paikan, arjen ja juhlan, kansainvälisyyden, kielen ja kirjallisuuden, kautta.

Turussa luentoja voi seurata Janus-salissa (Sirkkalan kampus, Kaivokatu 12) ja Helsingissä Päärakennuksen auditorio XII:ssä (Unioninkatu 34). Toisen kaupungin luentoja voi seurata samoissa luentosaleissa verkkovideon välityksellä.

Studia Universitaria – Yliopistot kansakuntaa rakentamassa 1640–2015

Ke 7.10.2015 klo 16−18, Turku: tilaisuuden puheenjohtaja FM Topi Artukka. Tilaisuuden avaa professori Kirsi Vainio-Korhonen. Katso tallenne luennoista!

  • Professori emeritus Timo Soikkanen: Turun akatemian huippukausi
  • Dosentti Riitta Laitinen: Turun akatemia ja sen ylioppilaat 1600-luvun kaupunkikuvassa

Ke 14.10.2015 klo 16−18, Helsinki: tilaisuuden puheenjohtaja professori Laura Kolbe. Katso tallenne luennoista!

  • Professori Henrik Meinander: Yliopiston paikka Unioninkadulla
  • Professori Laura Kolbe: Senaatintori akateemisena aukiona

Ke 28.10.2015 klo 16−18 Turku: tilaisuuden puheenjohtaja FM Topi Artukka. Katso tallenne luennoista!

  • FM, arkkitehti Panu Savolainen: Turun akatemia 1700-luvun kaupungin arjessa
  • Professori emeritus Matti Klinge: Turku eurooppalaisena yliopistokaupunkina

Ke 4.11.2015 klo 16−18 Helsinki: tilaisuuden puheenjohtaja kansleri Thomas Wilhelmsson. Katso tallenne luennoista!

  • Dosentti Anja Kervanto Nevanlinna: Yliopisto Helsingin kaupunkikuvassa
  • Dosentti Mikko-Olavi Seppälä: Yliopisto kaupunkikulttuuria tuottamassa

Ke 11.11.2015 klo 16−18: Turku: tilaisuuden puheenjohtaja FM Topi Artukka. Katso tallenne luennosta!

  • Professori emeritus Kari Immonen: Turun yliopisto 100 vuotta!
  • Dosentti Henry Nygård: Åbo Akademi och staden Åbo (luento valitettavasti peruuntunut luennoitsijan sairastumisen takia!)

Ke 18.11.2015 klo 16−18 Helsinki: tilaisuuden puheenjohtaja FT Paula Arvas. Katso tallenne luennoista!

  • Dosentti Terhi Ainiala & professori Pirkko Nuolijärvi: Yliopisto ja kaupungin kielimaisemat
  • FT Lieven Ameel: Yliopisto kirjallisuudessa

Ke 25.11.2015 klo 16−18 Turku (Tauno Nurmela -sali, Yliopiston päärakennus).
Paneelikeskustelu: Takana loistava menneisyys: yliopisto ja kansakunnan rakentaminen seuraavina vuosisatoina.
Katso tallenne paneelikeskustelusta!
Yliopisto ja yliopistolaiset ovat olleet merkittäviä Suomen ja yhteiskunnan rakentajia koko 375 vuoden ajan. Perintö velvoittaa, joten kuinka muuttuva yliopisto ja yhteiskunta kohtaavat toisensa jatkossa? Kenelle kuuluu kuningatar Kristiinan ja keisari Aleksanteri I:n perinnön vaaliminen?

 Keskusteluun osallistuvat

  • Anna Mauranen, Helsingin yliopiston vararehtori
  • Timo Soikkanen, professori emeritus, Turun yliopisto
  • Mari Lehtoruusu, Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja
  •  FM Jukka Vornanen, kulttuurihistorian tohtorikoulutettava ja Turun kaupunginhallituksen jäsen
  • Puheenjohtajana toimii FM Katri Korolainen

Lisätiedot luentosarjasta: Paula Arvas (paula.arvas@helsinki) tai Topi Artukka (topi.artukka@utu.fi).

_____

Helsingin yliopisto perustettiin Kuningatar Kristiinan nimissä Kuninkaallisena Turun akatemiana 26.3.1640. Akatemian tehtävä perustamiskirjan mukaan oli olla paikka, ”jossa yleisiä Opintoja kaikissa sallituissa Tiedekunnissa, kuten Pyhää kirjaa, lakia, lääkintää ja muita kirjallisia taitoja opetettakoon ja harjoitettakoon”.

Yliopisto ja yliopistoyhteisö siirtyivät Helsinkiin 1828 ja tuolloin nimi muuttui Keisarilliseksi Aleksanterin-yliopistoksi. Jo ennen sitä, syyslukukaudella 1822 opintonsa yliopistossa aloitti kolme nuorta miestä, Elias Lönnrot, Johan Vilhelm Runeberg ja J.V. Snellman, jotka kaikki toimivat myös yliopiston opettajina ja yhdessä useiden muiden opettajien kanssa omalla panoksellaan vaikuttivat merkittävästi suomalaisen kansallisen identiteetin, kulttuurin ja sivistysvaltion kehitykseen.

Ylioppilaat ovat aina olleet yliopiston keskeinen voimavoima ja yliopiston osakunnat poikkitieteellisiä opiskelijayhteisöjä, jotka ovat keränneet yhteen eri alojen opiskelijoita.  Vanhan ylioppilastalon rakentamiseen kerättiin varoja ympäri maata ja talon oven yläpuolelle kirjoitettiin muistutukseksi: Spei suae Patria dedit, toivoilleen isänmaa antoi.

Suomen itsenäistyttyä 1917 yliopistolla oli keskeinen asema rakennettaessa suomalaista kansallisvaltiota ja hyvinvointiyhteiskuntaa. Uudessa tilanteessa yliopisto muutti nimensä Helsingin yliopistoksi. Useat yliopistolaiset toimivat paitsi akateemisissa myös valtiollisissa ja talouselämän johtotehtävissä. Kiitoksena yliopistokoulutettujen upseerien panoksesta talvisodasta yliopisto sai 300-vuotisjuhlissaan ainoana siviililaitoksena vastaanottaa vapaudenristin. 1900-luvulla puolivälin jälkeen tapahtunut suomalaisen korkeakouluverkon laajentuminen ei ole vaikuttanut Helsingin yliopiston vetovoimaan.  

2000-luvulla Helsingin yliopiston huippututkimus on osaltaan vastaamassa globaaleihin haasteisiin. Yliopisto on kutsuttu jäseneksi Euroopan 21 parasta yliopistoa kokoavaan LERU-järjestöön (League of European Research Universities). Yliopistossa tehdään maailmanluokan tutkimusta, jolla pyritään löytämään esimerkiksi parannuskeinoja syöpään ja keinoja sopeutua ympäristönmuutokseen.

Yksi yliopiston juhlavuoden päätapahtumista on Helsinki Challenge -tiedepohjainen ideakilpailu, jossa tutkimuksen ja eri yhteiskunnantoimijoiden välisellä yhteistyöllä etsitään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin haasteisiin.

Lue lisää yliopiston historiasta!