Helsingin yliopiston henkilöstöpalvelut kehittää kansainvälisen henkilökunnan palveluja monin tavoin. Kansainvälisen henkilöstön kommentit ovat tärkeitä palveluiden muotoilussa.
Kansainvälistä osaamista työelämään -hankkeen työpajassa haastateltu lääketieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Arsène Kanyamibwa psykologian ja logopedian osastolta kaipaa Suomeen saapumisen tueksi mietittyjä askeleita.
– Maahantulon byrokratia on monimutkaista ja eri maiden välillä on paljon eroja. Siksi asettautumiseen on oltava saatavilla aiheeseen perehtyneen asiantuntijan apua Suomeen saapuessa, kertoo Kanyamibwa.
Valtiotieteellisessä tiedekunnassa työskentelevällä poliittisen historian professori Samuel Whitella on samankaltainen toive.
– Kansainvälisen henkilökunnan perehdytysprosessia tulisi kehittää. Etenkin yksiköiden tarjoama hallinnollinen tuki on tärkeää, toteaa White.
Suomen oppiminen koko tiimin asiaksi
Henkilöstökoordinaattori Farnaz Farahdel oli tiiminsä ensimmäinen kansainvälinen työntekijä. Hankkeen avulla tiimi pääsi pohtimaan kielikäytäntöjään jo ennen uuden työntekijän aloittamista.
Farahdel toivookin, ettei kielen oppimista katsottaisi yksin työntekijän, vaan koko tiimin näkökulmasta.
– Haluan oppia suomea osana työtäni. Olemme tiimin kanssa sopineet, mitkä tilanteet hoidamme englanniksi ja missä minunkin on mukava käyttää suomea, Farahdel sanoo.
Yhteisöllisyys on avain viihtymiseen
Tuore Helsingin yliopiston opas uuden kansainvälisen työntekijän vastaanottavalle tiimille korostaa, ettei työntekijän sopeutuminen uuteen työyhteisöön ole yksin esihenkilön tehtävä.
Sekä White että Kanyamibwa painottavat verkostoitumisen merkitystä. Esimerkiksi valtiotieteellisen tiedekunnan kansainvälinen henkilöstö on perustanut ryhmän, joka tuo esiin kansainvälisen henkilöstön tarpeita ja tarjoaa vertaistukea.
– Tarvitaan myös rehellistä ja laadukasta koulutusta suomalaisesta työkulttuurista, lisää Kanyamibwa.
Kansainvälistä osaamista työelämään -hanke on alkuvuodesta 2024 lähtien järjestänyt kuukausittaisia infotilaisuuksia, joita on kahta tyyppiä. Osa käsittelee ennen Suomeen saapumista tärkeitä asioita ja osa on tarkoitettu jo Suomeen saapuneille. Infotilaisuuksiin on pyritty kutsumaan kaikki yliopiston ulkomailta saapuvat työntekijät.
Tulijan palveluita kehitetään jatkuvasti
Yliopiston kansainvälisiä henkilöstöpalveluita kehitetään jatkuvasti. Suomeen asettautumisen tueksi on esimerkiksi käynnistetty pilotti, jossa erityiskysymyksiin vastaavat aihepiirien asiantuntijat. Lisäksi Kielibuusti-hanke tarjoaa neuvoja ja malleja toimivaan monikielisyyteen.
Helsingin yliopistossa toimii myös laajempi kansainvälisille yliopistolaisille tarkoitettu Internationals at University of Helsinki -yhteisö. Toiminta sisältää tapaamisia kampuksilla, vaikuttamistyötä sekä yhteisen Teams-alustan.
Yliopisto on pyrkinyt saamaan kansainvälisen henkilökunnan äänen paremmin kuuluviin myös perustamalla Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnan alaisuuteen kansainvälinen työ- ja opiskeluyhteisö -nimisen ryhmän.
Helsingin yliopiston henkilöstöpalveluissa 2023 käynnistyneen Kansainvälistä osaamista työelämään (KAVOT) -hankkeen pyrkimys on koota yhdeksi malliksi Helsingin yliopiston kansainvälisen henkilöstön palveluita, kansainvälisen rekrytoinnin materiaaleja ja kehittää uusia. Hankkeessa järjestettiin keväällä 2024 kaksi työpajaa, jossa haluttiin kuulla kansainväliseltä henkilöstöltä heidän kokemuksistaan Suomeen saapumisesta ja Helsingin yliopistossa aloittamisesta. Hanketta rahoittaa Uudenmaan liitto.
Yliopiston ulkopuoliset toimijat pääsevät tutustumaan Kansainvälistä osaamista työelämään -hankkeen tähän mennessä tuottamiin materiaaleihin Euraxess-sivuston Extranet Libraryn kautta. Sieltä löytyvät esimerkiksi Tervetuloa Suomeen -esittelydiat tutustumisvierailua varten.
Lisätietoja Euraxess-sivuston sisältämistä materiaaleista saa Helsingin yliopiston kansainvälisten henkilöstöpalvelujen palveluosoitteesta int-staff(a)helsinki.fi.
Seuraavat materiaalilt löytyvät myös yliopiston ulkoisilta verkkosivuilta englanniksi: