Kasvifysiologian uranuurtaja, dekaani Jaakko Kangasjärvi on poissa

Kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi toimi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2018–2024. Hän menehtyi nopeasti edenneeseen vakavaan sairauteen 64 vuoden iässä 16.5.2024.

Niin tutkijana, dekaanina kuin ihmisenä Kangasjärvelle keskeisiä ominaisuuksia olivat neuvokkuus, tinkimättömyys, syvällisyys ja intensiivisyys. Tohtoriväitöksensä Kangasjärvi teki Minnesotan yliopistossa, käsitellen väitöskirjatyössään kasvien plastidien genomien dynamiikkaa. Kangasjärven tieteellinen ura alkoi tutkimuksella, jossa hän perehtyi kasvitieteen mallilajin lituruohon selviytymismekanismeihin, kun se joutuu kosketuksiin ympäristömyrkky otsonin kanssa. Hän oli ensimmäisiä, jotka oivalsivat, että tapa, jolla otsoni vahingoitti kasveja, ei ollut - Kangasjärven sanoin - murha, vaan pikemminkin avustettu itsemurhamekanismi. Tästä oivalluksesta hänen tutkimuksensa laajeni nopeasti käsittämään yleisesti kasvien fysiologisia ja geneettisiä sopeutumismekanismeja. Hän myös johti koivun genomin kartoituksen sekä oli mukana poppelin genomin kartoituksessa. 

Näihin tutkimuksiin liittyvät uraauurtavat tieteelliset julkaisut ovatkin kansainvälisesti niin tunnettuja ja siteerattuja, että Kangasjärvi oli yksi niistä harvoista suomalaisista tiedemiehistä, jotka pääsivät kansainvälisesti arvostetulle ’Highly cited scientists’ -listalle. Vuosien varrella Kangasjärvi oli mukana neljässä Suomen Akatemian huippuyksikössä.

Kangasjärvi ei koskaan arvostanut pelkästään suuriin ja kalliisiin laitteisiin perustuvaa tutkimusta, vaan korosti tutkijan omaa luovaa ajattelua ja innovatiivista lähestymistapaa, oli kyseessä sitten yksittäinen tutkija tai laaja huippuyksikkö. Siksi ei ole yllättävää, että hänen ohjaamistaan tutkijoista useampikin on nykyään professori tai tutkimusryhmän johtaja Suomessa tai ulkomailla. 

Dekaaniksi Kangasjärvi valittiin vuonna 2018. Dekaanivuosinaan Kangasjärvi, yhdessä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan johtoryhmän ja tiedekuntaneuvoston kanssa, onnistui kehittämään tiedekunnan tutkimus- ja opetushenkilöstöä entistä kansainvälisempään suuntaan. Päämäärätietoinen korkean tieteellisen tason ja oikeudenmukaisuuden korostaminen rekrytoinneissa on johtanut siihen, että tiedekunnan kilpailtu tutkimusrahoitus on kasvanut jatkuvasti. Kangasjärven määrätietoisen työn tuloksena tiedekunnan rakenne muutettiin onnistuneesti kolmen tutkimusohjelman kokonaisuudeksi ja tiedekunnan kolme tutkimusasemaa yhdeksi biologisten asemien yksiköksi, jolla on yksi johtaja. Hänen aikakaudellaan tiedekunta muotoutui yhä tärkeämmäksi yhteiskunnalliseksi vaikuttajaksi erityisesti ihmisen ja luonnon hyvinvointiin ja kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä.

Kangasjärvi hyödynsi laajaa asiantuntemustaan koko yliopiston kehittämisessä. Hän osallistui aktiivisesti HiLIFE Elämäntieteiden instituutin perustamiseen ja kasvuun sekä teki tiivistä yhteistyötä dekaanikollegoidensa kanssa edistäen tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta.

Kangasjärven hellittämättömänä intohimona oli sisäisen viestinnän kehittäminen ja hän oli aktiivisesti yhteydessä eri henkilöstöryhmiin ja teki merkittävät dekaanipäätöksensä kuultuaan aina ensin huolellisesti koko tiedekuntaa. Vaikka Kangasjärvi olikin hallinnollisten ja tiede- ja tutkimuspoliittisten yksityiskohtien suvereeni hallitsija, hän ei koskaan käyttänyt asiantuntemustaan väärin tarjoamalla vain yhtä ainoaa totuutta tai ratkaisumallia kulloinkin käsittelyssä olevaan kysymykseen. 

Kangasjärvi oli persoonaltaan kuunteleva ja äärimmäisen tarkkanäköinen ja hänen muistinsa ja detaljituntemuksensa oli ilmiömäinen. Sekä työtoverit että hänen väitöskirjaoppilaansa muistelevat Kangasjärveä iloisena kollegana, joka kertoi usein koskettavia tarinoita, mutta oli myös erittäin herkkä toisten ihmisten anekdooteille.

Kangasjärvi vaikutti monipuolisesti myös yhteiskunnassa yliopiston ulkopuolella. Vapaa-aikansa hän vietti mieluiten perheensä kanssa kotipiirissä, jonne ystävät ja kollegat olivat aina tervetulleita. Hän nautti suuresti myös puutarhanhoidosta, pihapeleistä ja hyvistä viineistä, joiden joukosta tekemiään todellisia “löytöjä” hän tarjoili mielellään myös meille kollegoilleen. 

Kangasjärvi kehitti tutkimus- ja opetustyössä vision, jota hän seurasi aktiivisesti koko akateemisen elämänsä ajan. Hän toimi voimakkaasti visionsa puolesta, mutta kollegat ja opiskelijat arvostivat häntä suuresti demokraattisena ja osallistavana johtajana.

Jaakko Kangasjärven muistoa kunnioittaen, 

Varadekaani, professori Atte Korhola
Professori Yrjö Helariutta
Professori emeritus Kurt Fagerstedt
Vararehtori, professori Jouni Hirvonen