Helsingin yliopiston väitöskirjapalkinnot on myönnetty filosofian tohtori Simon Anderssonille, filosofian tohtori Bonnie Nilhamn-Kuosmaselle, lääketieteen tohtori Joona Sarkkiselle sekä filosofian tohtori Solja Säteelle. Kaikki ovat väitelleet vuonna 2025.
Palkinnot ojennettiin väitöskirjatutkijoiden
Palkitut väitöskirjat avaavat uusia näköaloja historiaan, terveyteen ja teknologiaan
Yliopisto myöntää vuosittain palkinnot erityisen ansiokkaille väitöskirjoille. Palkinnonsaajat valitsi tutkimuksesta vastaava vararehtori Anne Portaankorva tiedekuntien valitsemien ehdokkaiden joukosta. Väitöskirjapalkinnot jakoi tutkijakoulun johtaja Minna Palander-Collin. Kunkin palkinnon suuruus on 4 000 euroa.
Uusia näkökulmia ikääntymisen biologiseen ymmärtämiseen
Simon Anderssonin bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja
Tutkimuksessa osoitettiin, että kantasolujen soluelinten eli mitokondrioiden ja peroksisomien ikä vaikuttaa niiden toimintaan tavalla, joka muuttaa solun aineenvaihduntaa. Nämä aineenvaihdunnan muutokset puolestaan ohjaavat kantasolujen erilaistumista ja vaikuttavat kudoksen uusiutumiseen.
Työ avaa uusia näkökulmia kudosten uusiutumisen ja ikääntymisen biologiseen ymmärtämiseen. Samalla se luo edellytyksiä soveltaville tutkimuslinjoille, kuten hoitostrategioiden kehittämiselle kudoksen toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kemoterapian haittavaikutusten lievittämiseksi. Kokonaisuutena väitöskirja on poikkeuksellisen kypsä ja kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen työ.
Ainutlaatuinen aineisto avaa varhaisten neoliittisten yhteisöjen valintoja
Bonnie Nilhamn‑Kuosmasen humanistisessa tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja
Laajaan Tell Sabi Abyadista kerättyyn aineistoon perustuva keskeinen löydös on, että kipsi- ja kalkkipohjaiset astiat eivät olleet keramiikan edeltäjiä, vaan sen rinnakkainen materiaaliteknologia. Niiden poistuminen käytöstä merkitsi merkittävää kulttuurista ja teknologista murrosta.
Metodologisesti poikkeuksellisen monialainen tutkimus tuottaa alalle pysyvän vertailupohjan ja tuo ainutlaatuisen aineiston laajasti saavutettavaksi kansainväliselle tutkimusyhteisölle. Samalla väitöskirja edistää yhteisen kulttuuriperintömme säilyttämistä ja ymmärtämistä tilanteessa, jossa alkuperäiset arkeologiset aineistot Syyriassa ovat jo tuhoutuneet ja saavuttamattomissa konfliktien ja ryöstelyn seurauksena.
Syvempää ymmärrystä MS-taudin syntyyn
Joona Sarkkisen lääketieteellisessä tiedekunnassa tarkastettu väitöskirja
Työssä hyödynnetään innovatiivisia menetelmiä, kuten syöpädiagnostiikasta tuttua imusolmukkeen ultraääniohjattua ohutneulanäytteenottoa yhdistettynä yksisolusekvensointiin. Tulokset tarjoavat uusia mahdollisuuksia diagnostiikkaan ja hoidon kehittämiseen sekä syventävät ymmärrystä MS-taudin synnystä. Väitöskirja edustaa kansainvälistä huipputasoa.
Kemiallisia rikosteknisiä tutkimuksia luotettavammiksi
Solja Säteen matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa väitöskirjassa
Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin uusia menetelmiä ja parannettiin näin kemiallisten rikosteknisten tutkimusten luotettavuutta. Solja Säteen väitöskirjalla on merkittävä vaikutus kemialliselle rikosteknologialle, jonka avulla vahvistaan kansainvälistä turvallisuutta ja edistetään kemiallisten aseiden riisuntaa.
Väitöskirjatutkija osoittaa työssään poikkeuksellista johtajuutta koordinoimalla laajamittaisia yhteistyöprojekteja 11 kansainvälisessä laboratoriossa ja toteuttamalla onnistuneesti monilaboratoriotutkimuksia. Tieteellisen omaperäisyytensä, metodologisen tarkkuutensa ja erittäin herkän tutkimusalueen vastuullisen käsittelyn ansiosta väitöskirjalla on merkittävä kansainvälinen vaikutus.
Helsingin yliopiston tutkijakoulu palkitsee vuosittain ansiokkaimmat väitöskirjatyön ohjaajat lisätäkseen tietoisuutta hyvistä ohjauskäytänteistä. Väitöskirjaohjaajien palkinnot jaettiin tänä vuonna kolmatta kertaa.
Väitöskirjatutkijat ehdottavat palkinnonsaajia itse. Palkittavat väitöskirjaohjaajat valitsi toimikunta, johon kuuluivat tutkijakoulun johtaja Minna Palander-Collin, yliopistonlehtori Mar Cabeza sekä väitöskirjatutkijat Sara Pyykölä ja Felicity Etinosa Osemwowa.
Tutkijakoulun johtaja Minna Palander-Collin ojensi tällä kertaa palkinnot neljälle väitöskirjaohjaajalle. Palkituilla väitöskirjaohjaajilla on monia yhteisiä tekijöitä, mutta merkittävimmäksi nousee vahva ja monipuolinen panostus väitöskirjatutkijoiden hyvinvointiin.
Yliopistotutkija Fredric Granberg
Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan fysiikan osastolla työskentelevän Fredric Granbergin työssä väitöskirjaohjaajana korostuvat erityisesti hänen päivittäinen, käytännönläheinen saavutettavuutensa sekä vahva painotus opiskelijoiden hyvinvointiin tuottavuuden sijaan. Lause ”Olet tärkeämpi kuin tuotoksesi” tekee hänen lähestymistavastaan erityisen omaleimaisen.
Fredric Granberg tukee väitöskirjatutkijoiden ammatillista kehitystä edistämällä heidän näkyvyyttään kansainvälisessä tiedeyhteisössä ja käymällä väitöskirjan loppuvaiheessa jäsenneltyjä urakeskusteluja. Pitkäjänteisen, inhimillisen ja vaativan ohjauksen kautta hän kasvattaa johdonmukaisesti itsevarmoja ja itsenäisiä tutkijoita ja auttaa väitöskirjatutkijoita paitsi saattamaan tutkintonsa päätökseen myös menestymään urallaan.
Akatemiaprofessori Jukka Jernvall
Akatemiaprofessori Jukka Jernvall matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan geotieteiden ja maantieteen osastolta on hänen ohjattaviensa mukaan poikkeuksellisen inspiroiva, inhimillinen ja periaatteellinen ohjaaja, joka yhdistää vahvan tieteellisen vision syvään henkilökohtaiseen sitoutumiseen väitöskirjatutkijoiden kasvuun.
Jukka Jernvallin ainutlaatuisin piirre hänen ohjaamiensa väitöskirjatutkijoiden mukaan on ”puutarhuri eikä puuseppä” -ajattelu, eli jokaisen väitöskirjatutkijan mahdollisuuksien luonnollinen tukeminen sen sijaan, että heitä muokattaisiin valmiiseen malliin.
Jukka Jernvall erottuu myös vahvan tieteellisen vision ja periaatteellisen, arvoihin pohjautuvan ohjauksen yhdistämisestä sekä tiedekunta- ja kampusrajat ylittävästä ohjaustyöstään.
Apulaisprofessori Kristiina Karhu
Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa toisen kauden metsätieteen apulaisprofessorina työskentelevän Kristiina Karhun ohjaustyössä yhdistyvät erityisesti luotettavuus, emotionaalinen vakaus ja käytännön tuki sekä hänen pitkäjänteiset pyrkimyksensä turvata rahoitusta ja vakautta väitöskirjatutkijoille.
Osana myötätuntoista lähestymistapaansa Kristiina Karhu tunnetaan siitä, että hän rauhoittelee ohjattaviaan vaikeina hetkinä muistuttamalla: ”Se ei ole sinun syytäsi – jätä se taaksesi ja jatka eteenpäin.” Tämä kiteyttää hänen sitoutumisensa hyvinvoinnin tukemiseen. Samalla se kannustaa väitöskirjatutkijoita sinnikkyyteen ja keskittymään etenemiseen takaiskujen sijaan.
Ammattitaitonsa, oikeudenmukaisuutensa ja ihmislähtöisen lähestymistapansa kautta Kristiina Karhu auttaa väitöskirjatutkijoita paitsi suorittamaan tutkintonsa myös kasvamaan osaaviksi ja itsevarmoiksi tutkijoiksi.
Tutkimusjohtaja Mari Tervaniemi
Väitöskirjatutkijat kuvaavat kasvatustieteellisen tiedekunnnan tutkimusjohtaja Mari Tervaniemeä poikkeuksellisen omistautuneeksi, empaattiseksi ja inspiroivaksi ohjaajaksi, joka yhdistää johdonmukaisesti akateemisen erinomaisuuden syvään inhimilliseen välittämiseen.
Mari Tervaniemen yli kahdenkymmenen vuoden mittaiselle ohjaajanuralle on ominaista monitieteisyys, sillä hän on ohjannut hyvin erilaisista taustoista tulevia väitöskirjatutkijoita niin kasvatustieteellisessä, humanistisessa kuin lääketieteellisessäkin tiedekunnassa. Hän räätälöi ohjauksensa kunkin väitöskirjatutkijan yksilöllisen taustan ja elämäntilanteen mukaan ja luo psykologisesti turvallisen, osallistavan ja kilpailusta vapaan tutkimusympäristön, jossa itseluottamus, integriteetti ja itsenäisyys voivat kukoistaa.
Mari Tervaniemen aktiivinen sitoutuminen verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja urakehityksen tukemiseen yhdessä vahvan työ- ja vapaa-ajan tasapainon edistämisen kanssa on vaikuttanut opiskelijoihin pitkäkestoisesti myös väitöskirjatyön jälkeen.
Lämpimät onnittelut kaikille palkituille!