Tutkijoiden muodostama Euroopan molekyylibiologian järjestö EMBO on julkistanut uudet jäsenensä. Yhteensä EMBO-järjestöön kuuluu yli 1 800 huippututkijaa life science -aloilta, sekä Euroopasta että maailmanlaajuisesti. EMBO on valinnut tänä vuonna mukaan 52 uutta jäsentä ja 11 varajäsentä. Jäseniä on yhteensä 25 eri maasta.
Valittujen uusien jäsenten joukossa on yksi suomalainen, Sara Wickström Helsingin yliopistosta. Hän työskentelee apulaisprofessorina HiLIFE-tutkimuskeskuksessa sekä lääketieteellisen tiedekunnan STEMM-tutkimusohjelman Stem Cells and Tissue Architecture -tutkimusryhmän johtajana.
Wickströmin tutkimuskohteena ovat ihmisen kudokset.
– Peruskysymys tutkimusryhmässäni on se, miten kudokset muodostuvat solujen vuorovaikutuksen seurauksena, miten kudoksia ylläpidetään ja miten ylläpito häiriintyy tietyissä sairauksissa, kuten syövässä tai ikääntyessä, jolloin kudosten ylläpito heikkenee, hän sanoo.
Osa Wickströmin tutkimusryhmästä keskittyy vahvemmin kudosten kantasoluihin ja solubiologiaan, osa taas mekanobiologiaan, jossa selvitetään mekaanisten vuorovaikutusten yhteyttä geenien ilmentymiseen ja sitä kautta solujen käyttäytymiseen.
– Poikkitieteellisessä ryhmässä oppii joka päivä uutta: ryhmässämme on esimerkiksi biologeja, bioinsinöörejä ja fyysikkoja, Wickström kertoo.
Wickströmin tutkimusryhmä teki hiljattain läpimurron, kun arvovaltainen tiedelehti Cell julkaisi ryhmän artikkelin kantasolujen mekanobiologiasta. Tutkimusryhmä kuvasi artikkelissa täysin uuden mekanismin, jonka avulla soluja ja erityisesti DNA:ta suojataan vaurioilta. Edellisen kerran suomalaistutkimus on julkaistu lehdessä 12 vuotta sitten.
– Tutkimuksessa selvitimme, että kantasolujen altistuminen mekaaniselle stressille, kuten venytykselle, muuttaa solun mekaanisia ominaisuuksia ja kromatiinia, joka on DNA:n ja proteiinien yhdessä muodostama rakenne tuman sisällä. Tuma ja kromatiini muuttuvat mekaanisen stressin seurauksena pehmeämmiksi, jolloin solu välttää DNA:n vaurioita, jotka voisivat johtaa DNA-mutaatioihin ja siten esimerkiksi syöpään, Wickström kuvailee.
EMBO edistää nuorten tutkijoiden urapolkuja
Apulaisprofessori Wickström on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi Helsingin yliopistosta. Hän työskenteli pitkään tutkijana Saksassa, Max Planck -instituutissa. Post doc -jakson ja kahdeksan vuoden itsenäisen tutkijakauden jälkeen Wickström siirtyi kuitenkin kaksi vuotta sitten takaisin Suomeen, HiLIFE-tutkimuskeskukseen.
– Ajattelin, että nyt on paras mahdollinen hetki palata, sillä olin ollut niin pitkään poissa. Päätin tarttua mahdollisuuteen, jonka HiLIFEn perustaminen toi tullessaan, Wickström sanoo.
Hän kokee tuoreen EMBO-jäsenyytensä suurena henkilökohtaisena kunnianosoituksena.
– Jäsenet äänestetään, joten valinta on osoitus siitä, että tutkimustamme arvostetaan maailmanlaajuisesti, Wickström kertoo.
EMBO edistää ja rahoittaa elämäntieteiden alojen tutkimusta ja tukee lahjakkaita tutkijoita, etenkin nuoria.
Wickström toivoo, että hän pääsee edistämään järjestössä nuorten urapolkuja, esimerkiksi komiteatyöskentelyn ja muiden instrumenttien avulla. Järjestössä jäsenet voivat esimerkiksi mentoroida nuorempia tutkijoita.
– Väitöskirjan jälkeisen uran tukeminen on tärkeää, jotta nuori tutkija löytää tiensä itsenäiseksi tutkijaksi, Wickström sanoo.