Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2023.
Henkilökuntaa kuullaan, mutta kuulemiset eivät johda mihinkään. Organisaatiorakenne ja päätöksentekoketjut ovat epäselviä. Valtaa pitäisi saada keskusjohdolta alatasolle, jolloin tehtävien koordinointikin helpottuisi.
Näin voi tiivistää havaintoja viime helmikuussa valmistuneesta Helsingin yliopiston demokratiaselvityksestä (pdf). Yliopiston hallituksen tilaaman selvityksen teki ulkopuolinen asiantuntijaryhmä.
Helsingin yliopistossa on siirrytty kauemmas kollegiaalisesta johtamisesta, jossa päätöksiä tekevät henkilökunnan keskuudestaan valitsemat edustajat, selvityksessä arvioidaan. Nykyinen johtamistapa on lähempänä yritysmaailmasta tuttua keskusjohtoisempaa managerismia.
Johtamistyyli alkoi muuttua vuoden 2010 jälkeen, kun uusi yliopistolaki lisäsi yliopistojen mahdollisuuksia päättää omasta hallinnostaan. Asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston valtio-opin emeritaprofessori Marja Keränen toteaa, että lain uutta muuttumista ei kannata odotella.
— Sen sijaan on mietittävä, miten demokratiaa voidaan edistää yliopistolla omin voimin.
Selvityksessä esitetään ratkaisuksi vallan siirtoa tiedekuntiin ja mahdollisuuksia avata tiedekuntien päätöksentekoa niin, että yliopistolaiset voivat nostaa asioita tiedekuntien asialistoille myös ryhminä ja anonyymisti.
Demokratiaselvitys perustuu fokusryhmähaastatteluihin, jotka tehtiin henkilöstöryhmittäin, ja joihin osallistui 69 henkilöä. Opiskelijoilla oli omat ryhmänsä. Tulokset julkistettiin maaliskuussa 2023.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.