Tutkijalle kaupallistamisessa on palkitsevinta, kun oman työn tulokset parantavat maailmaa ja ihmisten arkea
Kasvatustieteilijä Auli Toom on huomannut, että innovoidessa voi oppia myös tutkijan taitoja. Aktiivisia ruokapakkauksia kehittelevä Kirsi Mikkonen haaveilee siitä, että yhtenä päivänä omaan tieteelliseen työhön pohjautuva tuote löytyy kaupan hyllyltä.

Tiimitaitoja opettava sovellus kouluihin ja työpaikoille, yli 60 pilottia ympäri Suomea ja lupaavat markkinat ulkomailla asti. Vielä viitisen vuotta sitten kasvatustieteen professori Auli Toom tuskin olisi aavistanut, että hänen tutkimusryhmänsä rakentaisi pohjan kaikelle tälle.

Itse asiassa Toom harkitsi pitkään Helsinki Challenge -ideakilpailuun osallistumista mutta päätti lähteä mukaan, koska uskoi sen edistävän tieteellistä työtään. Pian osoittautui, että omien oivallusten kaupallistaminen voi olla varsin antoisaa.

- Opin ihan hirveästi tutkimuksen yhteiskehittelystä ja vaikuttavuuden pohtimisesta, Toom kertoo.

Dlearn Helsinki -tiimi ylsi kilpailun finaaliin, mikä antoi vauhtia mobiilisovelluksen ja tietoa kokoavan kompentenssiseinän kehittelyyn. Niiden avulla koululaiset ja työntekijät voivat opetella yhteistyössä tarvittavia laaja-alaisia taitoja, kuten vuorovaikutusta ja ristiriitojen ratkaisua. Kaupallistamispolun päätteeksi syntyi spinout-yhtiö TeamFluent, ja nyt suunnitelmissa on tuotteen kääntäminen pohjoismaisille kielille ja kiinaksi.

Haaveena nähdä omaan tutkimukseen perustuvat tuotteet marketeissa

Viikissä elintarviketieteen apulaisprofessorina työskentelevän Kirsi Mikkosen työhön innovointi kuuluu erottamattomasti – vuosien varrella hän on tehnyt jo yli 10 keksintöilmoitusta. Yksi uusimmista on aktiivinen pakkausmateriaali, joka säilyttää kasvikset, marjat ja hedelmät tuoreina pidempään ja auttaa vähentämään ruokahävikkiä.

- Se hidastaa kasviksen soluhengitystä ja toisaalta estää homeiden kasvua, Mikkonen selvittää.

Toinen ajankohtainen kaupallistamisprojekti on sienirihmaston kasvattaminen. Se mahdollistaisi proteiinin tuotannon energiaa ja tilaa säästäen, kun sienimassaa syntyisi pimeissä bioreaktoreissa.

Aktiivipakkauksesta tutkijatiimi on jo jättänyt patenttihakemukset Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, ja pohdinnassa on startupin perustaminen. Jos kaikki sujuu suunnitellusti, Mikkosen haaveesta voi tulla totta jo lähitulevaisuudessa.

- Unelmani on ollut pitkän aikaa nähdä oman tutkimuksen tulokset kaupan hyllyllä.

Kaupallistamispolulta kertyy uusia taitoja tieteelliseen työhön

Tutkimustulosten luotsaus kohti markkinoita voi antaa tutkijalle paljon arvokasta. Toom kertoo, että matkan varrella hän on oppinut esimerkiksi laatimaan parempia rahoitushakemuksia, tunnistamaan tärkeitä verkostoja ja kertomaan ideoistaan eri alojen asiantuntijoille. Itse kehitetystä sovelluksesta on myös tullut tärkeä apuväline akateemiseen työhön.

- Pystymme keräämään sovelluksella koko ajan omaa tutkimusaineistoa.

Mikkonen on huomannut, että kaupallistamisprojektin jälkeen omaa työtä on helpompi suunnata kohti käytännön sovelluksia. Se auttaa maailman muuttamisessa. Mikkonen muistuttaa, että ruokahävikki nielee maailmassa vuosittain satoja miljardeja euroja ja 45 prosenttia hedelmistä ja vihanneksista päätyy tuotantoketjun aikana roskiin. Kaupallistaminen onkin hänelle yksi keino korjata epäkohtia.

- Se on kanava, jonka kautta voi vaikuttaa siihen, miten asiat yhteiskunnassa toimivat.

Innovointi kiinnostaa, kun se vie omaa tutkimusta eteenpäin

Entä miten onnistuu akateemisen ja kaupallisen ajattelun yhteensovittaminen? Esimerkiksi tuotetta markkinoidessa saattaa joutua pohtimaan, kuinka paljon mutkia voi vetää suoriksi, Toom kertoo. Hänen tiimilleen on ollut koko ajan selvää, että mainoslauseilla pitää olla tieteellinen pohja.

- Kun tutkimuksella argumentoidaan sovelluksen käyttöä ja hyötyjä, niin siinä olemme tosi tarkkoja.

Ajankäytöllisesti innovointia ei ole välttämättä vaikea yhdistää muihin tutkijan tehtäviin, vaikka tietyt vaiheet prosessissa vaativatkin voimia. Toom uskoo, että kiinnostus kaupallistamiseen viriää parhaiten, kun samalla pystyy edistämään omaa tieteellistä työtään.

- Itselläni se on toiminut ihan kivasti, kun perustutkimuksesta on syntynyt ideoita, Mikkonen kuvailee.

Keksintöjään voi luotsata kohti markkinoita, vaikka ei tahtoisi ryhtyä yrittäjäksi

Kaupallistaminen ei välttämättä tarkoita sitä, että tutkijan pitäisi siirtyä yritysmaailmaan, Toom ja Mikkonen muistuttavat. Kumpikaan heistä ei tahdo ottaa harteilleen esimerkiksi startupin operatiivista johtamista, vaan elämä on edelleen tiiviisti kiinni yliopiston arjessa: tutkimuksessa ja opettamisessa.

- Minulle on ollut koko ajan selvää, että en aio lähteä täältä minnekään, Toom toteaa.

Kaupallistamisesta kiinnostuneita kollegojaan Toom ja Mikkonen rohkaisevat pohtimaan, olisiko omissa ideoissa ainesta markkinoille. Loikka perustutkimuksesta innovaatioon ei aina ole niin pitkä kuin luulisi.

- Täytyy vain ajatella yksi askel pidemmälle, niin näkee kaupallistamispotentiaalin, Mikkonen kannustaa.

Lisätiedot
FAKTA: Näin pääset alkuun ideoidesi kaupallistamisessa
  • Nappaa hihasta kollegaa, jolla on kokemusta omaan tutkimukseen pohjautuvien tuotteiden luotsaamisesta markkinoille. Näin saat ensikäden tietoa siitä, mitä kaupallistamisprojekti oikeasti vaatii ja mitä annettavaa sillä on.
  • Lähde Helsingin yliopiston kaupallistamisyhtiön (HIS) juttusille. Kerro ideoistasi ja mieti asiantuntijoiden kanssa, mitä mahdollisuuksia niihin sisältyy ja minkälaista rahoitusta niiden jatkokehittelyyn voisi hakea.  
  • Muista, että kaikkea ei tarvitse osata itse. HIS auttaa esimerkiksi tuotekehitysrahoituksen hakemisessa ja johtajien ja sijoittajien etsimisessä tulevalle yritykselle.  
  • Pidä mielessä, että kaikki oivallukset eivät johda kaupallisiin läpimurtoihin. Se ei silti tarkoita, etteikö niiden jalostamisesta voisi olla hyötyä jatkoa ajatellen.