Tieteellisten seurain valtuuskunnan organisoima Avoimen tieteen koordinaatio myönsi 31.5. Tieteen termipankille historian ensimmäisen Vuoden avoin oppimis- ja opetuskäytäntö -palkinnon. Koordinointitoimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Palkinnon ottivat vastaan termipankin johtaja, professori Tiina Onikki-Rantajääskö ja projektisuunnittelija, dosentti Harri Kettunen Helsingin yliopistosta.
Palkinnonsaajan valitsi avoimessa haussa esiin nousseista ehdokkaista palkintoraati, jossa olivat edustettuina Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK, Kansalliskirjasto, Avointen oppimateriaalien kirjasto ja Avoimen tieteen koordinaatiossa toimiva Oppimisen avoimuuden asiantuntijaryhmä.
Sekä itseoppimisen että muodollisen oppimisen palveluksessa
Palkitsijat perustelivat valintaansa näin: ”Palkinto myönnettiin Tieteen termipankissa tehtävälle termityölle uutta luovasta, lähivuosina kehitellystä oppimis- tai opetuskäytännöstä, joka hyödyntää avoimuuden mahdollisuuksia monipuolisesti. Vuonna 2012 avattuun verkkopalveluun rakentuu avoin ja jatkuvasti päivitettävä termitietokanta sekä tutkimusyhteisön että kansalaisten käyttöön. Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa koordinoitua termityötä tehdään koko suomalaisesta tutkijakentästä muodostuvissa eri tieteenalojen asiantuntijaryhmissä."
Termityö on konkreettinen esimerkki sekä itseoppimista että muodollista oppimista palvelevan avoimen materiaalin yhteiskehittämisestä, palkitsijat luonnehtivat. "Termityö edistää myös tiedekasvatusta ja vahvistaa kaikkien kansalaisten tiedeosaamista.” Palkintotilaisuudessa pitämässään puheessa Tieteellisten seurain valtuuskunnan asiantuntija Ilmari Jauhiainen lisäsi vielä edelliseen, että ”moni palkintoraatilainenkin kertoi säännöllisesti hyödyntävänsä termityössä syntyvän työn tuloksia”.
Asiantuntijaverkostoon pohjautuva, koko ajan laajentuva ja avoin Tieteen termipankki on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tietokanta ja tutkimusinfrastruktuuri. Tieteen termipankki on osa yliopistollista tutkimusta ja opetusta, mutta se on samalla tarkoitettu laajemman yleisön käyttöön. Tavoitteena on toimia kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisenä tietokantaverkostona koko yhteiskunnan käyttöön.
Kantaa huolta suomen kielestä ja tukee monikielisyyttä
Termipankki on apuväline tieteellisen tiedon ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen yhteiskunnassa. Tieteen termipankin sivuja katsellaan vuosittain yli kaksi miljoonaa kertaa. Sivuilta saa tietoa eri tieteenalojen erikoissanoista eli termeistä, niiden käännösvastineista, määritelmistä sekä termin osoittamaa käsitettä koskevasta tieteellisestä tiedonmuodostuksesta. Avointa verkkopalvelua voi käyttää interaktiivisesti opetuksessa, ja sitä on hyödynnettykin monipuolisesti useiden tieteenalojen kursseilla.
Tieteen termipankki perustettiin kymmenen vuotta sitten tukemaan tieteen monikielisyyttä. Se on väline niille, jotka eivät pelkästään tyydy kantamaan huolta suomen kielen asemasta tieteen kielenä vaan haluavat aktiivisella toiminnallaan kehittää eri kielten käyttöä tieteessä ja tieteestä puhuttaessa. Termipankki tarjoaa eri kielten käännösvastineita ja on näin tieteen monikielisyyden apuväline.
Tieteen termipankki laajenee koko ajan. Mukana on tähän mennessä 50 tieteenalaa tai erikoisalaa. Tavoitteena on saada termipankin piiriin kaikki Suomessa harjoitettavat tieteenalat seuraavan kymmenen vuoden aikana. Termipankissa kunkin tieteenalan tutkijat ottavat suoraan vastuuta oman alansa termitiedon tuottamisesta sivustolle. Työmuotona on rajoitettu talkoistaminen ("niche-sourcing"), jonka mahdollistaa Semanttiseen MediaWikiin perustuva verkkopalvelu. Termipankin asiantuntijoiden verkosto kattaa jo yli tuhat eri tieteenalojen asiantuntijaa, ja uudet aktiivit toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi.
Käsitesivuja on jo koossa yli 44 000 ja termejä käännösvastineineen 300 000. Wiki-pohjainen työskentely on yhteiskirjoittamista, joka vaatii keskeneräisyyden ja jatkuvan muokkautuvuuden sietämistä niin termipankin kartuttajilta kuin käyttäjiltäkin – samalla se mahdollistaa ajantasaisen päivittämisen.
Tieteen termipankki auttaa ymmärtämään eri tieteenalojen käsitteistöä suhteessa toisiinsa. Monitieteiseen ja tieteidenväliseen tutkimukseen se tarjoaa alustan, johon tutkimusryhmät voivat koota hankkeensa yhteistä terminologista pohjaa. Keskinäisen terminologisen ymmärryksen rakentamisesta avautuu myös uusia tutkimusmahdollisuuksia.
Alojen rajat hämärtyvät
Tieteen termipankin kehittämisessä otetaan huomioon, että uusia tieteenaloja syntyy koko ajan – ja olemassa olevien alojen rajat hämärtyvät. Tätä heijastaa myös yliopiston koulutusohjelma- ja rakennemuutos ja muun muassa kouluissa käyttöön otettu ilmiöoppiminen. Perinteisten tieteiden väliin syntyy tutkimusaloja, jotka leikkaavat useaa eri tieteenalaa, kuten sukupuolentutkimus, ravitsemustiede ja ympäristö- ja kestävyystieteet.
Huomionarvoista on myös tutkitun tiedon merkityksen korostuminen aikana, jolloin luotettavan tiedon löytämisen tiellä on uusia esteitä ja ihmisten ajatuksiin yritetään vaikuttaa moninaisin keinoin. Kehen ja mihin voi luottaa? Sodan ja kriisien ympärillä käydään informaatiosotaa, ja kriisien aikana luotettavan tiedon, lähdekritiikin ja medialukutaidon merkitys korostuvat. Kun valeuutiset, dis- ja misinformaatio ja propaganda sekoittuvat uutisvirtaan ja näennäistiede ihmisten ajatusmaailmoihin, vaaditaan yksilöiltä ja yhteiskunnalta yhä enemmän työtä ja tarkkuutta erottaa fakta fiktiosta, palkintojenjakotilaisuudessa pohdittiin.
Tieteen termipankki toimii valtakunnallisesti ja sitä koordinoi Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta. Pankki on osa FIN-CLARIAH-infrastruktuuriverkostoa, jota rahoittaa Suomen Akatemia.
https://avointiede.fi/fi/ajankohtaista/avoimen-oppimisen-palkinnonsaajat-2022
https://tieteentermipankki.fi
Yhteystiedot:
Harri Kettunen
harri.kettunen@helsinki.fi
puh. 0294123219
Tiina Onikki-Rantajääskö
tiina.onikki@helsinki.fi
puh. 0503199331