Yliopisto jakaa vuosipäivänään 26.3. arvostetun J. V. Snellman-palkinnon ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Tänä vuonna palkittu yliopistonlehtori, teoreettisen fysiikan dosentti
Se, että Räsänen on maailmankaikkeuden tuntija, sen synnyn ja rakenteiden muutoksen ja laajenemisen tutkija ja selittäjä, on näkynyt julkisuudessa kosmologian uusimman löydön myötä. Tiedeyhteisöä kohahduttanut ja suurta yleisöä kiinnostanut
Amerikkalaistutkijat esittelivät tuolloin BICEP2-teleskoopilla tekemänsä ensimmäiset havainnot gravitaatioaaltojen vaikutuksesta kosmiseen mikroaaltotaustasäteilyyn. Kosminen mikroaaltotaustasäteily on peräisin ajalta, jolloin maailmankaikkeus oli 380 000 vuotta vanha.
Nyt havaitut noin 14 miljardia vuotta sitten syntyneet painovoima-aallot todistavat niin sanotusta kosmisesta inflaatiosta, siis siitä, että maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyi sen alkuhetkinä.
Käänteentekevät tulokset luonnontieteissä kaipaavat selittäjää
Ihmisillä on tarve ymmärtää ilmiöitä ympärillään, ja siksi myös luonnontiede kiinnostaa.
– Luonnontiede on inhimillistä kulttuuria eikä pelkästään teknologian kehittämistä. Tiede edistyy, ja tutkijoiden olisi hyvä olla itse mukana siellä, missä tieteestä ja sen tuloksista keskustellaan, Räsänen sanoo.
– Tutkijat ovat asiantuntijoita. Me olemme monella tapaa etuoikeutettuja, mutta myös ihmisinä meillä on eettinen velvollisuus käyttää ääntämme aina kun sen saa kuuluviin.
Räsänen on
Vuosipäiväjuhlassa huomioitiin myös muita tieteentekijöitä myöntämällä väitöskirjapalkinnot FT