Suomen hallitus leikkasi kevään kehysriihessä 35 miljoonaa euroa Suomen Akatemian rahoitusta, minkä lisäksi Veikkauksen rahapelituottoja ohjataan tutkimukseen aiempaa vähemmän. Koko tutkimukseen kohdistuva leikkaussumma voi olla näin ollen useita kymmeniä miljoonia euroja.
Tämä tarkoittaa rahoitusvajetta kaikille yliopistoille, sillä noin 90 prosenttia Akatemian rahoista siirtyy yliopistojen käyttöön Akatemian rahoittamien tutkimushankkeiden mukana.
Onko vielä toivoa, että tiedeleikkaukset perutaan, Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin puheenjohtaja Keijo Hämäläinen?
— En usko, että mitään on tehtävissä, jos jostakin ei löydy lisää rahaa. Ymmärrystä yliopistojen ja tieteen arvosta on vaikea avata ihmisille, jotka tekevät resurssipäätöksiä.
Edes meneillään oleva koronakriisi ei ole saanut Suomen päättäjiä oivaltamaan tieteen välttämättömyyttä.
— Laaja-alaista tiedeyhteisöä on hyödynnetty paljon korona-aikana, mistä rokote on näkyvin osoitus. Mutta meidän pitää pystyä valmistautumaan myös seuraavaan globaaliin kriisiin. Tarvitsemme tiedeyhteisöämme, Hämäläinen painottaa.
Suomi sijoittuu kansainvälisissä tiedevertailuissa suurin piirtein samalla tasoille kuin muut pienet eurooppalaiset hyvinvointivaltiot, kuten Ruotsi, Tanska, Norja, Hollanti ja Belgia, kun tieteen tasoa mitataan viittausmäärillä. Siitä huolimatta tiederahoituksemme laahaa selvästi jäljessä verrokkimaitamme. Uhkana on, että tieteen taso laskee ja innovaatioiden määrä niukentuu.
OECD on maaraportissaan tuonut esille, että Suomen pitäisi panostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ja hallituskin on ottanut tämän tavoitteekseen hallitusohjelmassa, Hämäläinen toteaa.
— Silti kukaan ei puhu siitä, että juuri tiede on arvoketjun ensimmäinen osa koko tki-toiminnalle. Innovaatiotoimintaa ei voi olla ilman tiedettä.
Tiedeministerinä aiemmin toiminut Annika Saarikko totesi, että säästöt eivät koske koulutusta vaan vain tutkimusta. Mutta vaikuttavatko tieteen säästöt koulutukseen? Keijo Hämäläinen muistuttaa, että osa yliopistojen parhaista tutkijoista saa rahoituksensa Suomen Akatemialta.
— Säästöjen takia menetetään satoja Akatemian tutkijatyövuosia eli näin paljon tutkijoita on jäämässä työttömiksi. Koska meillä tutkijat myös opettavat, rahat ovat ilman muuta pois myös opetuksesta, Hämäläinen sanoo.
Aivoviennin uhka on ilmeinen. Moni tutkija on jo ilmoittanut lähtevänsä ulkomaille, koska Suomi ei tue riittävästi tiedettä.
— Kun leikataan tutkijoiden rahoituksesta, Suomen vetovoima romahtaa. Samalla merkittävä osa tärkeintä, uudistavaa tutkimusta jää tekemättä, Hämäläinen sanoo.
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2021.