Rehtori Sari Lindblomin puhe Helsingin yliopiston vuosipäivän juhlassa 26.3.2025

Arvoisa kansleri ja kutsuvieraat, hyvät yliopistolaiset ja yliopiston ystävät, 

Kuulemme yhden viestin nyt kaikkialta: elämme murroksessa.

Lähelle tulevat sodat, kestävyyskriisi ja maailmanpolitiikan muutokset horjuttavat uskoa tulevaan. Yhteiskunnan instituutiot etsivät paikkaansa murrosten keskellä. Kaipaamme yhä vahvemmin lähiyhteisöjä tueksemme ja keskitymme samalla jatkuvasti enemmän yksilöön.

Erityisesti nuorille tulevaisuus voi näyttää epävarmalta ja pelottavalta. Yhteiskunnallisten mullistusten ohella oman elämänpolun ja opiskelupaikan valitsemiseen on paljon paineita. Turvallisen ja vakaan tilan löytäminen omille ajatuksille ja itsensä kehittämiselle on entistä tärkeämpää. Haluamme rakentaa yhteyden muihin ihmisiin, vahvistaa yhteenkuuluvuutta, vaalia perinteitä ja ylläpitää toivoa.

***

Hyvät kuulijat,

Aikamme suuret haasteet ovat ratkottavissa vain ihmisten ajattelua ja toimintaa muuttamalla. Siksi muutokset ihmisessä ovat myös maailman muuttamisen ja yhteiskunnallisen toivon ytimessä. Kun maailma muuttuu yhä monimutkaisemmaksi, tarvitsemme yhä enemmän toisiamme. 

Helsingin yliopisto on vuosisatojen ajan ollut portti uusiin mahdollisuuksiin. Nuoret ovat löytäneet meiltä reittinsä ja paikkansa yhteiskunnassa jo vuodesta 1640 lähtien. Tehtävämme ovat olleet lähes 400 vuotta samat eli tutkimus, opetus ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus. 

Elämän tärkeimmät läpimurrot syntyvät ihmisissä; ajattelussamme ja arjessamme. Helsingin yliopisto on paikka oman juttunsa löytämiselle, itsensä haastamiselle ja elämänmittaisten ystävyyksien solmimiselle – paikka monille henkilökohtaisen elämän läpimurroille.

Teemme yhdessä mullistavia tieteellisiä läpimurtoja, jotka vaikuttavat kaikkien elämään yli sukupolvien ja tieteenalojen. Opiskelijoidemme ja tutkijoidemme oivallukset muuttavat maailmaa perustavanlaatuisesti. Jotkut löytävät uraauurtavan lääkkeen, toiset kehittävät eettistä̈ teknologiaa, kolmannet ratkovat tieteen voimalla kestävyyskysymyksiä. Vielä useammat tekevät tärkeimmät läpimurtonsa arjessa: terveyskeskuksissa ja oikeussaleissa, toimistoilla ja koulujen luokkahuoneissa, päättäjien pöydissä ja päiväkotien pihoilla.

***

Yliopisto-instituution ja opiskelun tapojen uudistuessa yliopiston pitää onnistua tavoittamaan nuoret entistäkin paremmin. Meihin pitää voida luottaa, että meiltä saa relevantin osaamisen, joka kestää myös tulevaisuuden murroksissa. 

Kansainvälisenä huippuyliopistona tavoitteemme on ruokkia laaja-alaisesti monipuolista lahjakkuutta. Haluamme nostaa esiin nuoria, joiden työ, tutkimus, yrittäjyys tai muu toiminta on ollut rohkeaa, vaikuttavaa ja inspiroivaa.

Julkaisimme helmikuussa ensimmäistä kertaa listauksen kolmestakymmenestä enintään 30-vuotiaasta lupaavasta nuoresta eri aloilta. Joukkoa yhdistää paitsi aktiivinen toiminta maailman parhaaksi, myös halu jättää positiivinen vaikutus yhteisöön tai yhteiskuntaan. Tavoitteena on myös kannustaa sekä nykyisiä että tulevia opiskelijoita näkemään, kuinka monin tavoin yliopistossa hankitut tiedot ja taidot voivat avata ovia erilaisiin mahdollisuuksiin.

Yhtä tärkeää on madaltaa kynnystä yliopisto-opintoihin kaikille ja tavoittaa myös ne nuoret, joiden perheissä ei ole akateemista taustaa. Teemme yhteistyötä omien opiskelijoidemme kanssa muun muassa Näktergalen-hankkeessa. Siinä opiskelijamme toimivat sellaisten lasten ja nuorten mentoreina, joiden perheissä ei ole kokemusta yliopisto-opiskelusta.

***

Arvoisa yleisö,

Yhteiskunta ympärillämme on muuttunut valtavasti ja tarve eri alojen osaajille muuttuu jatkuvasti. Helsingin yliopiston vahvuus on ihmis- ja elämäntieteet sekä yhteiskunta- ja luonnontieteet yhdistävä ymmärrys. Pitkäjänteinen monialainen tutkimus takaa sen, että olemme koko ajan tuoreimmassa tiedossa kiinni. 

Helsingin yliopisto on aina ollut kiinteästi osa yhteiskuntaa ja ennakoinut muutoksia tutkimuksella. Siksi voimme tarjota juuri nyt tarvittavaa tutkimukseen perustuvaa osaamista, kuten sote-osaamisen ja yhteiskunnan turvallisuuden koulutusta sekä ratkaisuja kestävyyskriisiin ja tekoälyn käytön haasteisiin. 

Joskus muutokset ovat nopeita ja ennustamattomia. Viime vuosina olemme tarvinneet kiireesti niin zoonoosin, Lähi-idän kulttuurin, politiikan kuin Eurooppa- ja Venäjä -tutkimuksenkin asiantuntijoita. Kun aiheiden tutkimusta on tehty vuosikymmeniä, meillä on aiheen paras osaaminen yllättävissäkin tilanteissa.

Laaja-alainen tieteellinen osaaminen on palvelu yhteiskunnalle. Asiantuntijamme ovat lähes päivittäin median haastateltavina ja kun konfliktit syttyvät, meiltä kysytään ensimmäisenä vastauksia syihin.

Tässä ajassa korostuu yliopiston rooli järkähtämättömänä eurooppalaisten arvojen puolustajana. Helsingin yliopiston arvot vapaus, sivistys, totuus ja yhteisöllisyys ovat koko yhteiskunnan tukipilareita. Niiden pohjalta me edistämme aktiivisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen ja luontokadon ratkaisemiseksi sekä oikeudenmukaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi. Teemme päivittäin työtä tasa-arvon, monimuotoisuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi. Meitä tarvitaan juuri nyt eurooppalaiseksi suunnannäyttäjäksi ja haluamme, että koko EU ottaa saman vahvan arvopohjaisen linjan.

Viime viikolla meillä oli suuri kunnia saada Ukrainan presidentti ja Suomen tasavallan presidentti vieraaksemme yliopistolle keskustelemaan opiskelijoiden ja yliopistoyhteisön kanssa Euroopasta Ukrainan rinnalla. Presidentit muistuttivat opiskelijoita toivon säilyttämisen tärkeydestä ja voimasta vaikuttaa siihen, mitä maailmassa tapahtuu. Kuten presidentti Stubb totesi, nuoret ovat tulevaisuuden johtajia ja rakentavat maailmanjärjestyksen. Yliopisto on paikka, jossa tulevaisuuden voi ottaa omiin käsiin toivoa rakennettaessa.

***

Hyvät kuulijat, 

Maailmanlaajuisten haasteiden ratkaiseminen, kansallinen kilpailukyky sekä tulevaisuuden julkiset ja yksityiset palvelut ovat mahdollisia vain uusien oivallusten kautta. Kestävään kasvuun ei riitä se, että tuotamme enemmän samaa tai saman variaatioita.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kenttä muodostaa kokonaisuuden, jossa kehittäminen ja innovaatiot rakentuvat tutkimuksen pohjalle. Uusi tieto ja oivallukset perustuvat vahvaan perustutkimukseen. 

Tutkimuksen hyödyt voivat olla erilaisia ja tulla yllättäviä reittejä pitkin. Tutkijalähtöisen tieteen tukeminen onkin eräänlaista julkista riskirahoitusta. Se on yhteiskunnan rahoittama perusta, josta nousee aidosti uusia ratkaisuja, palveluita ja sovelluksia – jotain mitä emme osanneet odottaa. On tärkeää sekä tieteen kehitykselle että Suomelle, että yliopistojen perusrahoituksen ja kilpaillun hankerahoituksen välillä vallitsee tasapaino.

Koska yliopisto on lähimpänä uusia tutkimustuloksia, sillä on myös mahdollisuus edistää niiden hyödyntämistä ja muuttumista innovaatioiksi. Haluamme tukea hautomotoiminnalla tutkijoiden kaupallistamisosaamista sekä tarjota palveluita yrityksille, jotka haluavat tehdä kanssamme yhteistyötä. 

Sekä tutkimusta että kehittämistyötä varten tarvitaan nyt yliopistoille suoraan suunnattua tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Odotamme valtiolta tämän kevään aikana viisaita päätöksiä käyttää julkista rahaa yliopistoihin ja vahvistaa perustaa, jonka ansiosta Suomessa syntyy aidosti uutta tietoa ja osaamista.

***

Arvoisa yleisö,

Elämme mukana yhteiskunnan muutoksissa ja teemme kiinteästi yhteistyötä toisten instituutioiden, kaupunkien ja yritysten kanssa. Yhdessä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa saamme tutkitun tiedon ja eri alojen parhaat osaajat tuomaan toivoa ja ratkaisuja koko maailmalle. 

Meillä aloittaa vuosittain 5 000 uutta opiskelijaa. Kauttamme yritykset tavoittavat nuoret tulevaisuuden asiantuntijat ja tuoreimman tutkimustiedon. 

Yhteistyökumppanuuksiemme avulla voidaan tehdä merkittäviä uusia avauksia, jotka hyödyttävät sekä yliopistoa, yrityksiä että koko yhteiskuntaa. Yhtenä esimerkkinä on konenäön asiantuntemus, joka on Suomessa tärkeä ja kehittyvä ala. Konecranes on tukenut tätä työtä ja nuoria väitöskirjantekijöitä jo usean vuoden ajan. Lahjoitus on mahdollistanut usealle lahjakkaalle nuorelle suuntautumisen tutkijan uralle. 

Juhlistamme tänään myös lahjoittajayhteisömme Kirahviklubin 15-vuotispäivää. Lahjoituksilla on valtava merkitys ja lahjoitusvaroja tarvitaan eniten juuri silloin, kun erilaiset läpimurrot ovat vasta orastavia uusia mahdollisuuksia.  Esimerkiksi Peter Sarlinin mittavan lahjoituksen myötä Helsingin yliopistossa ja muissa suomalaisissa yliopistoissa vahvistetaan korkeatasoista ja kunnianhimoista tekoälytutkimusta.

Kaiken kaikkiaan yli 100 professoria ja asiantuntijaa toimii lahjoitusvaroilla kokonaan tai osittain. Yhteensä yliopisto on saanut lahjoituksina yli 100 miljoonaa euroa. Jokainen lahjoitus auttaa opiskelijoita ja tutkijoita löytämään ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ja pieniin kysymyksiin. 

***

Hyvä juhlayleisö,

Maailman parhaaseen prosenttiin kuuluva yliopistomme tuo erilaiset ihmiset ja tieteenalat yhteen tekemään elämää mullistavia läpimurtoja. Tarvitsemme kaikkia sukupolvia ja polkunsa eri vaiheessa olevia opiskelijoita ja tutkijoita ratkaisemaan yhdessä aikamme polttavia kysymyksiä.

Neljän kampuksen ja 11 tiedekunnan voimin valjastamme tieteen mahdollisuudet ihmisen, yhteiskunnan, luonnon ja maailmankaikkeuden ymmärtämiseen. 

Tärkein antimme maailmaan on tulevaisuuteen uskova ihminen, joka etsii totuutta, puolustaa vapautta, uudistaa sivistystä ja vaalii yhteisöllisyyttä.

Keräsimme viime syksynä uusien opiskelijoiden ajatuksia siitä, mitä he odottavat tulevalta opiskeluajaltaan. Näin he vastasivat:

-uutta oppia, sivistystä ja uusia ystäviä.

-työmahdollisuuksia, maailman näkemistä ja ymmärryksen kasvua.

-selvyyttä tulevaisuuteen sekä unohtumattomia kokemuksia.

Näissä tulevaisuuteen katsovissa odotuksissa kiteytyy yliopiston ydin toivon tuojana.

Hyvää vuosipäivän juhlaa!