Kysymys on olennainen, ja yliopiston ystävät ovat kiinnittäneet huomiota tärkeisiin asioihin etsiessään siihen vastauksia.
Helsingin yliopistossa tutkitaan, opetetaan ja omaksutaan uutta melkeinpä vuoden jokaisena päivänä. Sivistyksen edistäminen ei kuitenkaan jää tähän. Siihen kuuluu myös tieteen popularisointi, johon voi törmätä yliopiston some-kanavia seuratessa, eri medioita lukiessa sekä vaikkapa Tiedekulman innostavissa keskusteluissa, Yliopisto-lehden palstoilla, Gaudeamuksen tietokirjoissa tai lapsille ja nuorille suunnatussa tiedekasvatuksessa. Nykypäivän yliopistojen toimintaan kuuluu luontevana osana myös moniulotteista kaupallista toimintaa esimerkiksi tutkimuksen kaupallistamista, yritysyhteistyötä ja liiketilojen vuokrausta.
Kuten strategiassammekin todetaan, sivistys ohjaa oikeaan, toimii eettisenä omatuntona ja tuo myös jatkuvuutta. Itselleni se merkitsee suoraselkäistä ja rehellistä toimintaa omassa yhteisössä sekä kaikkia sidosryhmiämme ja kumppaneitamme kohtaan tasapuolisesti. Se tarkoittaa myös 385 vuotta vanhan yliopistomme toimintaedellytysten ja jatkuvuuden turvaamista tuleville sukupolville. On hienoa saada työskennellä yhteisössä, joka on intohimoisesti sitoutunut kyseisten arvojen edistämiseen.
Jotta sivistyksen vaaliminen onnistuisi tulevaisuudessakin, Helsingin yliopiston täytyy tukea sitä muilla toiminnoillaan. Yksi niistä on liiketoiminta, jonka rooli on kasvanut merkittävästi vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen. Nykyisin yliopistot ovat itsenäisiä ja vastuussa oman toimintansa kannattavuudesta. Tämä edellyttää tarkkaa taloudenpitoa.
Rehtorina minulle on tärkeintä varmistaa, että rahat riittävät yliopiston perustehtäviin: tutkijoiden, opettajien ja yliopiston muun henkilöstön on saatava tehdä työnsä ja opiskelijoiden oppia uutta. Tämän rahoituksen riittävyys on ollut jo pitkään vakavasti uhattuna. Valtion perusrahoitus Helsingin yliopistolle on vähentynyt yli 18 prosenttia vuosina 2013–2023, ja nyt vaarana ovat uudet lisäleikkaukset. Omaisuuden huolellisella hoidolla, johon myös liiketilojen vuokraus tuottoineen kuuluu, voimme paikata perusrahoituksen kuoppia vaikeina aikoina.
Liiketoiminnalla on omat sääntönsä, jotka eroavat yliopiston muusta toiminnasta. Hoidamme esimerkiksi liiketilojemme vuokrausta alan hyviä käytäntöjä ja lainsäädäntöä noudattaen vapaassa markkinassa. Meillä on tällä hetkellä 125 vuokralaista.
Helsingin yliopisto ottaa kestävyyden ja vastuullisuuden vaatimukset huomioon kaikessa toiminnassaan – myös omaisuutensa hoidossa ja sijoitustoiminnassa – ovathan ne oleellinen osa nykypäivän sivistystä. Yliopistoon kohdistuu tässäkin asiassa paljon odotuksia, ja teemme parhaamme, että pystyisimme vastaamaan niihin.
Ymmärrän hyvin, että yliopistoyhteisö ja muut arkeamme seuraavat ovat olleet hämmentyneitä vuokrausjärjestelyihin liittyvistä muutoksista. Kirjakauppa on ollut tieteen ja kulttuurin ystäville tärkeä kohtaamispaikka, jonka poistuminen Kaisa-talosta on monille suuri menetys. Myös yliopiston kannalta on harmi, että keskustelut ja neuvottelut Rosebudin kanssa eivät johtaneet Kaisa-talon osalta jatkosopimukseen. Yhteistyömme jatkuu Tiedekulmassa.
Kiitän lämpimästi kaikkia keskusteluun osallistuneita. Olemme ottaneet siitä opiksemme. Yliopiston täytyy pystyä jatkossa perustelemaan liiketoimintaansa paremmin sekä julkisuuteen että omalle yhteisölle. Jatkamme myös keskustelua sisäisesti yliopiston johdon ja hallituksen kesken.